Kotimaa

Hyytiälässä on mitattu Tšernobyliä, havaittu ensimmäisenä Islannin tuhkapilvi ja nyt kurkotetaan Kiinaan

Ilman mittausasemaa Suomi ei välttämättä olisi saanut eurooppalaisen Icosin päämajaa.

Juupajoki

Metsässä seisova metallitorni ei näytä maan tasalta kovin kummoiselta tai edes korkealta. Portaat kuitenkin jatkuvat ja jatkuvat, ja lopulta alkaa puuskututtaa.

Pari metriä männynlatvojen yläpuolella tuuli alkaa kuin nappia painaen, vaikka metsässä on tuntunut tyyneltä.

Pitkin tornia on ripoteltu ties minkälaisia mittalaitteita: sekä huipputeknisiä laitteita että ihan tavallisia sinisiä ja valkoisia muoviämpäreitä.

Katolla kaiteen reunassa ylimmässä kohdassa on paikka sun-photometrille. Luovasti englantia ja suomea nimessään yhdistelevä laite tuijottaa suoraan aurinkoon ja osaa lukea, kuinka paljon säteilyn tiellä on pienhiukkasia tai ties mitä muuta.

”Laite esimerkiksi huomasi heti Islannin tuhkapilven silloin vuonna 2010. Tämä oli Manner-Euroopan ensimmäinen paikka, jossa tuhkapilvi havaittiin”, kertoo tutkijatohtori, metsäekologi Juho Aalto.

Tarina kuvaa hyvin Hyytiälän metsäasemaa. Täällä voi olla kiinni hetkessä – männyn juuri nyt tuottamassa, pian haihtuvassa hiilivedyssä – tai kurkottaa kauas historiaan. Mittauksia tehdään tietysti tulevaisuutta varten.

Hyytiälä on juupajokelaisessa metsässä Koillis-Pirkanmaalla, mutta yhteistyön lonkerot ulottuvat Kiinaan asti.

Lue myös: Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmiskunnan kohtaloon – Tässä on hiilinielu, josta ihmiskunta toivoo pelastajaansa

HS:n on houkutellut paikalle Smear II, maailman huippua oleva mittausasema, jolla voidaan mitata 1 200:aa asiaa. Kaasunvaihdantaa maaperän, kasvillisuuden ja ilman välillä: hiilidioksidia, happea, typen oksideja, metaania. Saastepitoisuuksia, otsonia, häkää, rikkidioksidia. Sään osasia, kuten tuulta ja sadetta. Lämpötilaa eri paikoista, kerroksista ja syvyyksistä. Vedenkiertoa. Nokea ja muita pienhiukkasia. Ja ennen kaikkea ilmassa leijuvien aerosolien laatua, kokoa, jakaumaa ja muodostumista. Lähes loputtomasti eri asioita.

Huippuaseman Hyytiälästä tekee laitteiston ohella sinne kerääntynyt huippuosaaminen. Tieteellisiä läpimurtoja syntyy, kun fyysikot, metsäekologit, kemistit ja meteorologit yhdistävät osaamisensa.

”Aika pian tarvitaan myös tietojenkäsittelytieteitä, matemaatikkoja ja biologeja. Kyllä täällä on myös taloustieteilijöitä ja oikeustieteilijöitä”, kertoo akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfyysikko Markku Kulmala, joka johtaa ilmakehätieteen huippuyksikköä akatemiaprofessorina.

Kulmalan kannoilla kulkee myös taiteilija Josefina Nelimarkka, joka luo teoksia ilmastonmuutosdatasta ja erityisesti aerosolien purskauksista. Jos taiteilija ilmestyy keskelle metsää tunnin ajomatkan päähän Tampereelta, paikassa täytyy olla jotain todella syvästi merkityksellistä.

Hyytiälän Smear II on pitkälti Kulmalan ja matemaatikko, metsäekologi Pertti Harin luomus.

Ilmakehän ja maanpinnan väliseen vuorovaikutukseen keskittyvä mittausasema perustettiin Hyytiälän perinteiselle metsäasemalle vuonna 1995. Itse metsäasema on kuitenkin vanhempi kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Maat saatiin metsäylioppilaiden käyttöön vuonna 1910, ja ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1911.

Kevätkesällä 1986 Hyytiälästä ja ympäri Pirkanmaata kerättiin metsäaseman vanhalla Fordilla valtava määrä näytteitä. Niitä analysoitiin Kulmalan laboratoriossa Helsingissä ja mitattiin radioaktiivisen säteilyn määriä.


Tšernobylin ydinvoimalassa oli huhtikuussa 1986 sattunut räjähdys ja suuri ydinvoimalaonnettumuus, jonka laskeuma ulottui Suomeen saakka.

Neuvostoliiton läheisyys ja arvaamattomuus saattoivat olla avittamassa rahoituksen löytymistä ensimmäiselle Smear-asemalle Sallaan. Hyytiälän Smear-asemalle rahat piti löytää keskellä 1990-luvun lamaa.

Valtiovarainministeri Iiro Viinanen järjesti rahoituksen ja tuli itse paikalle avaamaan aseman.

Mittausasema on sikäli mainiolla paikalla, että sieltä löytyy kaikenlaista. On 40 neliökilometriä mänty- ja kuusimetsää. On Kuivajärvi ja Siikaneva-nimistä suota. Ja mikä tärkeintä: hiihtolatu, jossa suksilla saa potkittua vauhtia sekä omiin ajatuksiin että toisen tutkijan kanssa tehtävään pallotteluun.


Lumen keskellä risteilevät siistit kulkuväylät, jotka johdattavat mittauspisteeltä toiselle. Mittaustorneja on viisi. Niissä on esimeriksi kyvettejä: muovikannun näköisiä härveleitä, jotka keräävät männynoksan ympäriltä ilmaa. Näin saadaan mitattua havunneulasten päästämää tai imemää hiilidioksidia.


35-metrisen tornin huipulla on kokonainen laboratorio ja työhuone, joiden hiukkasanalysaattoreihin imetään putkilla ilmaa.

”On tärkeää saada mitattua ja analysoitua myös metsän yläpuolella, jossa ilma sekoittuu enemmän”, Aalto sanoo.

Vielä korkeammalle yltää 128-metrinen masto, joka sekin on täynnä erilaisia mittalaitteita. Erikokoisista hirsimökeistä ja konteissa on massaspektrometrejä, analysaattoreita, optisia laitteita, johtoja, letkuja, pulloja, tietokoneita, telineitä. Maastossa on pieniä laatikoita, kouruja, putkia ja laitteita.

Mökeissä ja konteissa mittaustuloksia pääsee heti analysoimaan. Toki se onnistuu Helsingissäkin. Kumpulan kampuksella fysiikan laitoksella on tavarahissin vieressä näytöt, joista voi ohi kulkiessaan vilkaista vaikkapa sen, minkä verran Hyytiälän metsässä on ilmassa hiilidioksidia tai aerosoleja.

Tai onnistuu se kenen tahansa kotikoneeltakin, sillä mittaustulokset ovat kenen tahansa käytettävissä esimerkiksi täältä.

Asema on Kulmalan silmäterä. Olemme Kulmalan tutkimuksen ydinalueella, sekä teoriassa että kirjaimellisesti.

”Tuo minusta teki akateemikon”, Kulmala osoittelee Hitu-mökissä. Hirsimökki on niin pieni, että se kelpaisi juuri ja juuri kesämökin saunaksi.


Kulmala tietysti vitsailee, mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli: akateemikon arvonimeen ovat johtaneet jatkuvien ja monipuolisten mittausten määrätietoinen kehittäminen, niiden tulosten monitieteinen analyysi ja tieteelliset läpimurrot.

”Mutta tällaiset erilaiset pienet alut ovat olleet aina tärkeitä, ja tuo nurkassa oleva mittalaite ja sillä saadut tulokset ovat olleet yksi näistä aluista.”

Kulmala näyttää laitetta mökin seinustalla. Se mittaa hiukkasten määrää, kokoa ja kokojakaumaa – ja on muuten tuottanut tästä maailman pisimmän aikasarjan. Toinen huikeus on siinä, että laite voi mitata millimetrin miljoonasosia. Se löytää siis ilmasta pienimmätkin hiukkaset. Laite sitä vastapäätä taas mittaa nokea eli mustahiiltä.

Kulmala itse käy nykyään asemalla noin 40 päivänä vuodessa. Juho Aalto työskentelee siellä jatkuvasti, kuten noin parikymmentä muutakin. Noin puolet heistä on tekemisissä mittausten kanssa. Lisäksi tarvitaan monenlaista teknikkoa, keittäjää ja talonmiestä.

Hyytiälässä järjestetään paljon kenttäopetusta. Kulma opettaa useampaa kurssia vuodessa. Kesällä työntekijöitä on vielä enemmän.

Hyytiälä ei ole vain tutkakenttä ja antureita pitkin maita ja mantuja. Se on pikemminkin valtava leirikeskus. Pelkästään majoitusrakennuksia on kahdeksan. Lisäksi on ruokala ja rantasaunat. On makkaranpaistokallio, frisbeegolfrata, pingispöytä ja lentopallokenttä.

Tutkimus ei jää vain Hyytiälään tai edes Suomeen. Se leviää maailmalla. Vieraskirjan mukaan Hyytiälässä on käynyt väkeä 50 maasta, kuten Kiinasta, Venäjältä ja Israelista.

Kulmala uskoo, ettei Suomeen olisi saatu eurooppalaista tutkimuksen johtamista ilman Smear-asemia. Suomessa on esimerkiksi Icosin päämaja. Icos on yli 130 mittausaseman tutkimusverkosto, joka mittaa kasvihuonekaasuja eri puolilla Eurooppaa.

Yhteistyötä on myös Kiinan kanssa. Miljoonat eurot lentelevät puheissa, kun Kulmala pui Kiina-projekteja lounaan ääressä tutkimuskoordinaattori Joni Kujansuun kanssa.


Kujansuu vastaa akateemisesta Aasian-yhteistyöstä ja siksi myös Smear oy:n toimitusjohtaja. Kulmala puolestaan on ainoana suomalaisena Kiinan tiedeakatemian jäsen.

Kun Kulmala ja Kujansuu syövät uunimuusia ja lihasoosia, ruokajonossa on kymmeniä opiskelijoita, joista suurin osa Kiinasta.

Nanjingiin on rakennettu Smear-tyyppinen asema jo vuonna 2012, ja viime vuonna sellainen rakennettiin Pekingiin.

Vaikka Hyytiälän Smear-asemalla tehdään tiedettä, välillä syntyy väkisin myös bisnestä, kun tutkijat onnistujat tekemään laitteita, joita maailma tarvitsee muutenkin.

Yksi niistä on Kärsä – tai oikeastaan Karsa, joka sopii yrityksen nimenä paremmin kansainväliseen suuhun. Fyysikko Mikko Sipilä onnistui ilmakehää tutkiessaan kehittämään niin pieniä hiukkasia haistelevan sensorin eli ”kärsän”, että nyt lentoasemilla ollaan kiinnostuneita erikoisherkän laitteen käyttämisestä pienräjähdehiukkasten havaitsemiseen.

Airmodus taas syntyi, kun ilmakehäfyysikot onnistuivat kehittämään hiukkasmittarinsa maailman tarkimpien luokkaan. Laitteen hienous on siinä, että se pääsee käsiksi mitä pienimpiin pienhiukkasiin, sillä se pystyy mittaamaan millimetrin miljoonasosia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kun suomalainen menee netin pornosivustolle, kameran päässä on ehkä pietarilainen Kristina, 22: ”En sanoisi, että tämä työ on elämäni tarkoitus”

      Tilaajille
    2. 2

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään veroilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    3. 3

      Ulkomaalaisten tohtorien koulutus maksaa Suomelle miljoonia euroja, mutta valmistumisen jälkeen järjestelmä sylkee heitä maasta

    4. 4

      Ben Zyskowicz ja Pihla Keto-Huovinen tapasivat 20 vuotta sitten yökerhossa – Nyt konkari kertoo aloittavalle kansan­edustajalle, miten eduskunnassa pärjää

    5. 5

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    6. 6

      Tosi miesten viimeinen taisto: Se pieni ero jyllää politiikassa, mutta ei ehkä kauan

    7. 7

      Jukka Halmeen maailma romahti IFK:n pudottua liigasta, ja viime talvena tuli taas tyrmäävä takaisku, kun Stadin kingin kaveriporukka kaikkosi kopista

    8. 8

      FBI: Lauantaina pidätetty siirtolaisia jahdanneen aseryhmän johtaja suunnitteli Obaman ja Hillary Clintonin murhaamista

    9. 9

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    10. 10

      Britanniaan on tulossa hullut eurovaalit, ja Nigel Faragen uusi Brexit-puolue hioo jo kynsiään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    8. 8

      Sri Lankan hallituksen mukaan pommi-iskujen taustalla saattoi olla ”ulkomainen verkosto” – Tanskalaislehden mukaan Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli iskussa

    9. 9

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    4. 4

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    5. 5

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    6. 6

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    7. 7

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    8. 8

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    11. Näytä lisää