HS:n kysely: Puolueet nostavat esiin jälkihuollon, perheenyhdistämisen ja nuorten turvapaikanhakijoiden motivaation

Sdp (Tuula Haatainen):

Käytännössä Suomeen saapuvalle ala­ikäiselle turva­paikan­hakijalle myönnetään lähes poikkeuk­setta oleskelu­lupa.

Mikäli henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa, on suojelun tarpeeseen perustuva oleskelulupa luonnollisesti voimassa myös sen jälkeen, kun henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä Suomeen syntyneiden siteiden vuoksi. Tätä mahdollisuutta on perusteltua monissa tapauksissa käyttää.

Nuorella pitää olla täysi-ikäistyttyään mahdollisuus hakea oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelupaikan perusteella. Minusta ei ole tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista, että Suomeen lapsena tullut ja täällä pitkään oleskellut palautettaisiin hänen aikuistuttuaan kotimaahansa, johon hänellä ei ole enää siteitä.

Jo myönnettyä pysyvää oleskelulupaa ei tietenkään voi peruuttaa täysi-ikäistymisen perusteella.

Rkp (Eva Biaudet):

Mielestäni yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille olisi tullut antaa pysyviä tai pitkäaikaisia oleskelulupia, ainakin koko opiskeluajan kattavia.

Kun he täyttävät 18 heille on myönnettävä jatkolupia ainakin koko opiskeluajaksi.

Suomessa lastensuojelun asiakkailla on 25 vuoteen saakka mahdollisuus saada erityistä tukea asumiseen ja opintojen turvaamiseen, samalla tavoin kuin muut lapset saavat perheiltään. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakija eivät saa samaa tukea ja suojaa kuin lastensuojelun asiakkaat, vaikka heillä ei ole perhettä turvaamassa heidän aikuistumistaan. Olisi keskeistä turvata nuorten kasvu ja aikuistuminen sekä koulutus ja mahdollistaa heille pysyvä jääminen Suomeen jos he sitä toivovat, esimerkiksi kun muualla ei enää ole perhettä jäljellä ja kun he eivät ole asuneet synnyinmaassaan muutoin kuin pieninä lapsina.

Tieto pysyvästä oleskeluluvasta tai pitkäaikaisesta oleskeluluvasta tukee kasvua, motivoi integroitumiseen ja opiskeluun. Tulevaisuudenusko on nuoren tärkein apu selviytymiseen.

On Suomen etujen vastaista että emme kannusta nuoria, Suomessa nyt koulutuksen saaneita, monikielisiä ja useasti vahvoja selviytyjiä jäämään Suomeen.

Vihreät (Lasse Miettinen):

Yksin tulleet alaikäiset turva­paikan­hakijat ovat erityisen haavoit­tuvassa asemassa. Tämä haavoittuvuus ei lakkaa nuorten täyttäessä 18 vuotta. Se tulisi ottaa paremmin huomioon turvaamalla täysi-ikäistyneelle nuorelle riittävä tuki. Nykyinen tilanne, jossa täysi-ikäistynyt muuttaa aikuisten vastaanottokeskukseen, eikä hänellä ole enää edustajaa eikä lähtökohtaisesti oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa, ei huomioi riittävästi nuoren haavoittuvaa asemaa ja tuen tarvetta. Täysi-ikäistymisen vuoksi nuori saattaa joutua siirtymään toisella paikkakunnalla sijaitsevaan vastaanottokeskukseen ja hänen olemassa olevat siteensä katkeavat. Tämä luo epävarmuutta ja hankaloittaa oman paikan löytämistä yhteiskunnassa.

Asumiseen liittyviä muutoksia mahdollisesti suurempi epävarmuus aiheutuu nuorten oleskeluoikeudesta. Maahanmuuttovirasto on muuttanut käytäntöään niin, että se myöntää nykyisin monille turvapaikanhakijanuorille jatkolupia vain vuodeksi kerrallaan. Turvapaikanhakijanuorten kannalta on kohtuutonta, että he joutuvat pelkäämään oleskeluoikeutensa puolesta tämän muuttuneen käytännön vuoksi. Lupien lyhytaikaisuus aiheuttaa epävarmuutta tulevasta, kuormittaa mielenterveyttä ja voi varjostaa nuorten kotoutumista vuosikausia. On sekä yhteiskunnan että yksilön edun mukaista, että turvapaikanhakijanuoret käyttävät resurssejaan opiskeluun eivätkä lupahakemusmenettelyyn.

Oleskeluoikeuteen liittyvää epävarmuutta tulisi poistaa myöntämällä 18 vuotta täyttäneille pidempiä lupia yhden vuoden sijaan. Lisäksi turvapaikanhakijanuorilla tulisi olla mahdollisuus hakea oleskelulupaa opintojen perusteella, jos turvapaikkaprosessi on vielä kesken. Koska omalla perheellä on kotoutumisen onnistumisessa todella iso merkitys, myös perheenyhdistämisen käytäntöjä olisi syytä tarkastella ja varmistaa, että ne vastaavat kaikkien täysi-ikäistyneiden turvapaikanhakijoiden osalta perustuslain ja ihmisoikeussopimisten edellyttämää perhe-elämän suojaa. Nuorten kotoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan tulisi tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Vasemmistoliitto (Veronika Honkasalo):

Syksyn 2017 jälkeen on tullut usean kansalais­järjestön tietoon, että Migri näyttää siirtyneen käytäntöön, jossa se on myöntänyt vain vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä, vaikka kyse on jatkuvaluonteisesta A-luvasta. Aikaisempana käytäntönä on ollut, että jatkoluvat ovat olleet 3–4 vuoden mittaisia. Tiedossa on myös tapauksia, joissa 18 vuotta täyttäneet alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat saaneet jatkoluvalleen lupahakemukseen kielteisen päätöksen ja karkottamispäätöksen. Migri näyttää siis siirtyneen noudattamaan linjausta, jossa se pidättäytyy myöntämästä tosiasiallisesti pysyväisluonteista oleskelulupaa yksin alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille. Sen sijaan Migri odottaa, että nuoret täyttävät 18 ja sen jälkeen kielteinen oleskelulupapäätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole enää Migrin mukaan inhimillistä yksilöllistä perustetta oleskelulle.

Useat yksin alaikäisinä tulleiden parissa toimivat asiantuntijat pitävät merkittävää linjanmuutosta täysin perusteettomana ja lapsen edun vastaisena. Se ei perustu lainmuutoksiin eikä sille ole esitetty mitään laillista perustetta. Yksin alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleille linjanmuutos aiheuttaa muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa turvattomuutta ja ahdistusta. Suomen vastaanottojärjestelmässä yksin tulleille nuorille on tarjottu kotoutumiskoulutusta heti alusta alkaen ja nuoriin on investoitu jo parin vuoden ajan. Monet ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, oppineet kielen, saaneet opiskelupaikan ja ystäviä. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja mahdollinen kielteinen päätös ja pahimmassa tapauksessa karkottaminen aiheuttaa mielenterveysongelmia yksin tulleille nuorille, joiden traumaattinen tausta jo entuudestaan kuormittaa nuorten hyvinvointia. Myös Suomen ulkomaalaislaki (301/2004) velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin kaikessa alle 18-vuotiasta lasta koskevassa päätöksenteossa. Olisikin syytä arvioida, miten lapsen oikeuksien yleissopimuksen allekirjoittamaa Suomea velvoittava lapsen edun huomioiminen toteutuu Migrin uudessa linjauksessa.

On siis syytä siirtyä vanhaan käytäntöön, jossa jatkoluvat ovat olleet 3–4 vuoden mittaisia ja mahdollistaneet kotoutumisen.

18 vuotta täyttäneet yksin Suomeen tulleet nuoret putoavat biologisen iän vuoksi monen heitä alaikäisinä aikaisemmin suojanneen turvajärjestelmän ulkopuolelle. He menettävät edustajan tuen, ja joutuvat muuttumaan pois alaikäisille tarkoitetusta yksiköstä, pahimmillaan toisella paikkakunnalle. Lisäksi monet 18 vuotta täyttäneet eivät aina ole tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. 18 vuotta täyttäneet joutuvat siten pärjäämään omillaan ja tekemään yksin omaa elämää koskevia päätöksiä. On turvattava, että yksintulleet turvapaikanhakijat pääsevät jälkihuollon piiriin ja saavat kaiken tarvitsemansa tuen arjesta selvitäkseen. Kuntien on varmistettava, että kotoutumislain mukainen jälkihuolto toteutuu myös käytännössä. Kattavat mielenterveyspalvelut on oltava saatavilla yksintulleilla, joilla on usein traumaattisia kokemuksia taustalla.

Tällä hetkellä alaikäisten yksintulleiden perheenyhdistäminen on lähes mahdotonta, kun vuonna 2016 ulkomaalaislain toimentuloedellytyksiä ulotettiin koskemaan alaikäisiä. Käytännössä Suomi tekee näistä alaikäisistä perheettömiä. Perheenyhdistämisen helpottaminen yksin alaikäisten tulleiden kohdalla on perusteltua, sillä perhe samassa maassa edesauttaa kotoutumista myös myöhemmässä elämänvaiheessa.

Tiivistetysti:

1. Alaikäisenä käynnistetty turvapaikkaprosessi tulisi käsitellä nopeutetussa menettelyssä, ei voi olla niin, että hakee 16-vuotiaana ja täyttää prosessissa ollessaan 18 niin kuin tällä hetkellä monesti on.

2. Alaikäisenä jätetyn hakemuksen päätöskäsittely täytyisi tehdä kuin alaikäiselle, vaikka ehtisikin täyttää 18, lasten oikeuksien sopimuksen noudattamista on kunnioitettava myös käytännössä.

3. Aikuiseksi ei tulla yhdessä yössä. Alaikäisenä hakevan päätöksen tulisi aina olla myönteinen ja luvan pitkä, koska pätkäluvat ja epävarmuus kuluttavat ihmistä, heikentävät elämänlaatua, hidastavat ja estävät kotoutumista ja lisäävät syrjäytymisriskiä.

4. Raha. On lyhytnäköistä satsata koulutukseen ja kotoutumiseen vuosien ajan, ja heittää satsaukset romukoppaan kun henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

5. Alaikäisten iänmäärittelyt ovat tällä hetkellä eettisesti ongelmallisella pohjalla, sillä alaikäisiä ei aina tunnisteta vaan alaikäisiä määritetään virheellisesti aikuisiksi. Suomessa käytetyt vanhat iänmäärittelymenetelmät eivät ole kestävällä pohjalla. Lainsäädännöllä on turvattava se, ettei yksikään alaikäinen jäisi tunnistamatta.

6. 18-vuotiailla oltava oikeus jälkihuoltoon ja tukeen.

7. Perheenyhdistämisen helpottaminen alaikäisten yksintulleiden kohdalla.

Kokoomus (Juhana Vartiainen):

Yksin alaikäisinä turva­paikan­hakijoina Suomeen tulleiden nuorten täyttäessä vastaanottovaiheessa 18 vuotta tulisi miettiä, onko tarpeen siirtää heitä täysi-ikäisten vastaanottoyksiköihin, vai olisiko mahdollista jäädä asumaan tukiasumisyksikköön 16–17 -vuotiaiden nuorten kanssa. Tällä hetkellä täysi-ikäisten ja alaikäisten vastaanottopalvelut ovat tietääkseni erillisiä, ja resursoitu eri tavoin. Suomen vastuuta lasten oikeuksien sopimuksen noudattamisesta voitaisiin haluttaessa kuitenkin tulkita (ja tarvittaessa lainsäädäntöä muuttaa) siten, että nuorten haavoittuva asema huomioitaisiin. Niiden nuorten määrä, jotka täyttävät vastaanottoaikana 18, on varsin vähäinen, ja oli käsittääkseni jopa 2015 tulleen tavallista suuremman alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän joukossa. Kustannukset eivät tässä ole merkittävät, mutta ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien näkökulma on.

Vastaanottoaikana 18 vuotta täyttäneiden nuorten osalta oleskelulupapäätöksissä tulisi edelleen huomioida lapsen etu. Jos olen oikein ymmärtänyt, 18. vuotiaankin oleskelua voidaan jatkaa harkinnanvaraisesti, inhimillisin perustein. Syntymäpäivä ei muuta sitä tilannetta, että turvapaikan tarve on ollut niin suuri, että lapsi on joutunut eroon perheestään. Oleskeluluvan myöntäminen suoraan pidemmäksi aikaa on myös tärkeää: vain yhdeksi vuodeksi myönnetty lupa tekee nuorelle vaikeaksi keskittyä kotoutumiseen ja opiskeluun.

Alaikäisinä turvapaikanhakijoina yksin tulleiden nuorten, jotka täyttävät 18 vuotta ja ovat saaneet oleskeluluvan Suomeen, tulisi olla kaikissa kunnissa laadukkaan jälkihuollon tukitoimien piirissä. Nuorten itsenäistymisen tukeminen nivelvaiheessa on erittäin tärkeää onnistuneen kotoutumisen ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Riittävän pitkä kotoutumissuunnitelmajakso opintojen ajaksi (3–5 vuotta) takaa nuorelle mahdollisuuden opintojen kautta työllistyä ammattitaitoa vaativiin ja pitkällä tähtäimellä kestävää hyvinvointia tuottaviin ammatteihin.

Liike Nyt (Karoliina Kähönen):

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden täysi-ikäistyessä tulee oleskelulupa-asiaan ensisijaisesti vaikuttaa millaisen luvan he ovat Suomeen tullessa saaneet.

Jos alaikäinen turvapaikanhakija on saanut jatkuvan oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella, hänen täytyy voida jatkaa elämää Suomessa myös täysi-ikäistymisen jälkeen. Oleskeluluvan perusteita pitää kuitenkin harkita uudelleen, jos henkilö on syyllistynyt rikoksiin.

Monet näistä alaikäisistä ovat saaneet tilapäisen luvan, koska heillä ei ole ollut kansainvälisen suojelun perusteita, mutta heitä ei ole voitu palauttaa kotimaahan. Tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuvan täysi-ikäistyessä tulee hänen hakea oleskelulupaa joko työn, opintojen tai perhesiteen perusteella. Päätöstä tehdessä tulee myös huomioida henkilön Suomessa oleskelun kesto ja Suomeen syntyneet siteet. Täysi-ikäinen ulkomaalainen, jolla ei ole perusteita saada oleskelulupaa tulee palauttaa kotimaahan, jos se on turvallisuuden kannalta mahdollista.

On tärkeää muistaa, että useissa tapauksissa lapsi on lähetetty hengenvaaralliselle matkalle siinä toivossa, että muu perhe pääsisi myöhemmin Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Tällaista lasten hyväksikäyttöä ei tule edistää, vaan sitä tulee maahanmuuttopolitiikan avulla ehkäistä.

Tähtiliike (Seppo Hauta-aho):

Mielestämme 18 vuotta täyttänyt turvapaikanhakija pitää palauttaa kotimaahansa, mikäli turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty.

Siniset (Riikka Taivassalo):

Alaikäisten ei pitäisi joutua vaeltamaan yksin läpi Euroopan hakeakseen turvapaikkaa Suomesta. Tämä on selvä osoitus siitä, että nykyjärjestelmä ei toimi. Ratkaisu on siirtää koko turvapaikkaprosessi EU-alueen ulkopuolelle. Tällöin pystyisimme kontrolloimaan Suomeen otettavien turvapaikanhakijoiden määriä ja sopeuttamaan sen kantokykyymme ja varmistamaan mm. kotouttamisen resurssit.

Nyt kun alaikäisenä yksin tulleita turvapaikanhakijoita Suomessa on, niin kun henkilö täyttää 18, hänen tilanteensa tulee arvioida uudelleen. Onko tarvetta turvapaikkaan vai ei. Tällainen arviohan pitäisi muutenkin tehdä suojelun tarpeen osalta tietyin määräajoin. Tässä yhteydessä voitaisiin arvioida myös henkilön sitoutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Siniset ovat esittäneet ns. sisuviisumia, joka voitaisiin myöntää mikäli henkilö on osoittanut poikkeuksellista sisukkuutta esimerkiksi kielitaidon, työnteon tai opiskelun muodossa.

Kristillisdemokraatit (Markus Kalmi):

Mikäli henkilö on edelleen turvapaikanhenkilö pitää häntä kohdella kuten muitakin täysi-ikäisiä turvapaikanhakijoita täytettyään 18 vuotta. Mikäli alaikäisenä tullut henkilö on jo saanut oleskeluluvan ja on esimerkiksi lastensuojelun asiakas tulee kotouttamissuunnitelma sovittaa yhteen lastensuojelun asiakassuunnitelman kanssa. Eli erilaiset tukevat toimenpiteet eivät saa loppua siinä vaiheessa kun ihminen saavuttaa täysikäisyyden.

Perussuomalaiset (Riikka Slunga-Poutsalo):

Meidän kaikki turva­paikan­hakemista ja maahan­muuttoa koskevat linjaukset koskevat ihan kaikenikäisiä. Joten ei näille tarvitse ”tehdä” mitään muuta kuin sitä, mitä muillekin turvapaikanhakijoille ja niistä linjauksista mm. perheidenyhdistämisen yms. osalta ohjelmassamme lisää.

Keskusta (Ilkka Miettinen):

Turvapaikan­hakijoita on kohdeltava yksilöinä, ei suurena massana. Turvapaikka tulee myöntää hädänalaisille, erityisesti yksin alaikäisinä tulleet ovat haavoittuvimmissa asemassa. Alaikäisenä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden tullessa täysi-ikäiseksi heiltä luonnollisesti edellytetään ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään, samalla tavalla kuin suomalaisiltakin nuorilta.

Mikäli täysi-ikäiseksi tullut turvapaikanhakija osoittaa motivaatiota kotoutua esimerkiksi opiskelemalla, tekemällä työtä ja opettelemalla suomen tai ruotsin kieltä sekä käyttäytymällä lakien ja suomalaisten arvojen mukaisesti, voidaan hänelle räätälöidä kotouttamissuunnitelman yhteydessä tarvittavia tukitoimia. Sen sijaan mikäli hän ei osoita minkäänlaista mielenkiintoa kotoutumisen suhteen, tulee hänen oleskelulupansa ottaa välittömästi uudelleen harkintaan. Usein juuri hyvin kotoutuneet ja työtä tekevät Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet ovat Suomelle voimavara.