Kotimaa

Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

Pohjoisimmassa Suomessa työssäkäynti Norjan puolella on arkipäivää. Utsjoen Nuorgamissa maiden välistä rajaa tuskin huomaa, mutta rajan toisella puolen työssä käyvät joutuvat taistelemaan verotuksen ja sosiaalietuuksien kanssa. Nuorgamilainen Kati Kannisto on turhautunut tilanteeseen.

Joka arkiaamu Kati Kannisto ylittää valtakunnanrajan ja suuntaa auton nokan kohti pientä Tanan kuntakeskusta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.

Kannisto asuu Suomen pohjoisimmassa kylässä Utsjoen Nuorgamissa, mutta käy töissä rajan toisella puolella Norjassa. Työmatka kestää parikymmentä minuuttia.

Kannisto on rajatyöntekijä tai oikeammin rajankävijä. Rajatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee muualla kuin asuinmaassaan. Rajankävijät ovat rajatyöntekijöitä, jotka asuvat rajakunnassa ja käyvät töissä rajan toisella puolella naapurikunnassa.

Kanniston kaltaisia Norjassa työskenteleviä rajankävijöitä on noin 1 200 asukkaan Utsjoella työväestöön nähden paljon. Kukaan ei tosin osaa sanoa kuinka paljon, koska rajankävijöitä ja muita rajatyöntekijöitä ei tilastoida.

On arvioitu, että heitä olisi Utsjoella useita kymmeniä, ehkä jopa lähemmäs sata, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Norjassa työssäkäynti on Utsjoen suurimmissa kylissä – keskustaajamassa, Karigasniemellä ja Nuorgamissa – joka tapauksessa tavallista. Kaikki tuntuvat tuntevan jonkun, joka käy töissä rajan toisella puolella.

”Meillä itse kullakin on perhetuttuja, mutta tarkkoja lukuja ei ole”, tiivistää tilanteen Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Pohjois-Norja tarjoaa työpaikkoja esimerkiksi sairaanhoitajille, opettajille ja kirvesmiehille. Karigasniemeltä käydään paljon töissä 18 kilometrin päässä Norjan Kaarasjoella, Nuorgamista 28 kilometrin päässä Tanassa.

Norjaan utsjokelaisia houkuttavat töihin paitsi monipuoliset työmahdollisuudet myös parempi palkkataso. Esimerkiksi sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on Suomessa noin 2 500 euroa kuussa, Norjassa noin 3 800 euroa kuussa.

Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopion mukaan Norjan työmarkkinat ovat Utsjoen kunnan näkökulmasta sekä uhka että mahdollisuus. Norjan ansiosta Utsjoen työttömyysprosentti on Lapin matalimpia, vain noin seitsemän.

Utsjoella asuvat rajankävijät maksavat veronsa Suomeen, joten kunta saa heistä sekä valtionosuuksia että verotuloja. Rajatyöllä on siis kunnan talouteen merkittävä vaikutus.

Samanaikaisesti Norja imee Utsjoelta osaavaa työvoimaa. Esimerkiksi saamenkielisistä opettajista on Utsjoella pulaa. Norjalaisissa naapurikunnissa puhutaan Utsjoen tavoin saamea, joten saamenkieliset opettajat työllistyvät niihin hyvin.

”Tilannetta tasoittaa tällä hetkellä hieman se, että Norjan kruunun kurssi on heikentynyt”, Tieva-Niittyvuopio kertoo.

Sairaanhoitajan koulutuksen saanut Kati Kannisto on työskennellyt rajankävijänä jo lähes 20 vuotta.

Vuosien varrella Kannisto on kokenut monia turhautumisen ja epätoivon hetkiä, sillä rajankävijöitä koskevissa laissa ja säädöksissä on epäkohtia ja puutteita, jotka hiertävät rajankävijöiden elämää.

”Kun näistä asioista alkaa puhua, verenpaine nousee”, osastonjohtajana norjalaisessa palvelutalossa työskentelevä Kannisto sanoo.

”Viimeksi eilen yritin auttaa yhtä rajankävijää sairauspäiväraha-asioissa. Koin sellaista suuttumusta, että luulin saavani sydänkohtauksen.”

Suurin epäkohta liittyy Kanniston mukaan verotukseen. Hänen mielestään on epäreilua, että rajankävijöitä kohdellaan verotuksessa eri tavoin kuin muita rajatyöntekijöitä: rajankävijöiden pitää maksaa veronsa kotimaahan, vaikka muut rajatyöntekijät saavat maksaa ne työntekomaahan.

Kannisto haluaisi maksaa veronsa Norjaan, koska se olisi yksinkertaisinta. Työnantaja pidättäisi veron suoraan palkasta, eikä Kanniston tarvitsisi säätää ennakkoverojen ja monimutkaisten vähennys- ja hyvitysäännösten kanssa.

”Se olisi monella tavalla helpompi systeemi.”

Samaa mieltä on siivoojana Kanniston kanssa samassa palvelutalossa työskentelevä Pirkko Högman. Hänestä ennakkoverojen maksaminen Suomeen on vaikeaa ja vaatii monenlaista setvimistä. Se vie valtavasti aikaa.

”Olen kuin yksityisyrittäjä”, Högman kuvailee tilannetta. Muut epäkohdat liittyvät sosiaalietuuksiin. Rajatyöntekijät kuuluvat työskentelymaansa sosiaaliturvan piiriin, mutta Kati Kanniston mukaan monissa tilanteissa he jäävät kahden järjestelmän väliin.

Ongelmia ilmenee esimerkiksi perhevapaiden saamisessa. Kannisto kertoo Norjan puolella työskennelleestä isästä, joka haki isyyspäivärahaa Suomesta. Hänelle vastattiin, että hänen tulisi hakea sitä Norjasta, koska perhevapaista vastaa työnantajamaa.

”Kun hän haki isyyspäivärahaa Norjasta, hänelle sanottiin, ettei hän voi saada sitä, koska lapsen äiti saa etuuksia Suomesta eikä yhdestä lapsesta voi saada etuuksia kahdesta eri maasta. Lopputulos oli, ettei hän saanut isyyspäivärahaa kummastakaan maasta.”

Vaikka verotuksen ja Kelan kanssa on paljon sumplimista, on Norjassa työskentelyssä paljon hyviä puolia.

Kati Kannisto viihtyy norjalaisessa työyhteisössä, jossa työntekijöitä kuunnellaan enemmän ja resurssit ovat paremmat kuin Suomessa.

”Monelle hoitotyö on sydämenasia. Se on työtä, jonka haluaa tehdä kunnolla. Suomessa tahti on koventunut niin, että siitä on tullut vaikeaa. Norjassa resurssit ovat paremmat”, Kannisto kertoo.

Pirkko Högman taas kehuu työpaikan hyvää yhteishenkeä.

”Tykkään olla Norjan puolella töissä. Täällä on ihanat työkaverit”, hän toteaa.

Usein mikään viranomaistaho ei osaa auttaa rajankävijöitä. Kelassa ja Verohallinnossa asiakaspalvelijat eivät tunne rajankävijöiden tilannetta eivätkä osaa neuvoa, miten pitäisi missäkin asiassa toimia.

”Nämä tuntuvat olevan tosi haastavia kysymyksiä myös virkamiehille”, Kannisto sanoo.

Saman on huomannut Utsjoen sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola, jonka mies työskentelee Norjan puolella. Arolan mukaan rajatyöntekijät ovat usein väliinputoajia, joita ei osaa auttaa kukaan – ei Suomen eikä Norjan puolella.

”Yksi sanoo yhtä, toinen toista”, Arola kuvailee.

Norjassa työskentelevien utsjokelaisten rajankävijöiden tilannetta ei helpota se, että eteläisessä Suomessa harva edes tietää heidän olemassaolostaan. Ruotsin rajalla Torniossa asuvien tilanne on suomalaisille tutumpi. Norjan raja unohtuu.

Arolan mieskin on saanut kuulla suomalaisen viranomaisen suusta, että ”eihän Utsjoki edes ole rajakunta”.

Rajankävijöiden huolet ovat tuttuja Lapin yliopistossa graduaan parhaillaan viimeistelevälle Päivi Kontiolle.

Johtamisen psykologiaa opiskeleva Kontio vertailee gradussaan rajankävijöitä koskevaa lainsäädäntöä ja normistoa heidän kokemuksiinsa tasavertaisuudesta. Graduaan varten Kontio on haastatellut sekä Ruotsissa että Norjassa työskenteleviä rajankävijöitä.

”He kaikki jakavat yhteisen kokemuksen siitä, että verotuksessa ja sosiaalietuuksissa on selkeästi epätasa-arvoa, mutta erityisesti se korostuu Suomen ja Norjan välillä, koska Norja ei ole EU-maa”, Kontio kertoo.

Kontio on työskennellyt itsekin rajankävijänä. Hän muutti perheineen Riihimäeltä Nuorgamiin vuonna 2013 ja aloitti sairaanhoitajan työt Tanassa. Hän ei tiennyt, mitä rajankävijä tarkoittaa, eikä hän ymmärtänyt, mitä rajankävijyys häneltä vaatii.

”Sen seurauksena sain noin 6 000 euron mätkyt.”

Kontion mukaan yksi ongelma on tiedon ja tiedottamisen puute. Tietoa ei ole, tai jos sitä on, se ei koskaan tule rajankävijöiden tietoon.

”Yksi iso asia olisi se, että rajakuntien työnantajat lisäisivät yhteistyötä ja rekrytoidessaan uusia työntekijöitä heillä olisi antaa tietopaketti, jonka mukaan voisi hoitaa asiat”, Kontio sanoo.

Kontion mukaan rajankävijät kokevat, että he joutuvat tekemään valtavasti töitä sellaisten asioiden eteen, jotka muille palkansaajille ovat helppoja.

”Vaatii hirveästi työtunteja saada esimerkiksi verotus kuntoon.”

Haastavimpia ovat tilanteet, joissa rajankävijä ei oikein edes tiedä, mitä hänen pitäisi kysyä Kelaan tai verotoimistoon soittaessaan.

”Siinä on sitten puhelimessa kaksi ihmistä – rajankävijä ja asiakaspalvelija – joista kumpikaan ei tiedä, mikä on homman nimi.”

Rajankävijöitä loukkaa myös se, että heiltä otetaan Kela-kortti pois, vaikka he ovat Suomen kansalaisia ja asuvat Suomessa. Kukaan ei ymmärrä, miksi niin on, koska rajankävijät ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan Kelalta korvauksia yksityisen terveydenhuollon kustannuksista ja apteekista ostetuista lääkkeistä.

Kela-kortin sijasta rajankävijät saavat Kelasta A4:sen asiakirjan, joka oikeuttaa hoitoetuuksiin Suomessa.

Pirkko Högmanilta vietiin Kela-kortti kymmenisen vuotta sitten. Kokemus oli pelottava.

”Minua uhkailtiin, että jos en lähetä korttia, virkavalta tulee sen hakemaan, Högman kertoo.


Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopion mukaan kunta ei pysty tekemään rajankävijöiden hyväksi paljon, koska kyse on valtiotason asioista.

”Kunnalla on edunvalvojarooli. Emme voi kuin ajaa asiaa poliitikkojen kautta.”

Kati Kanniston mielestä Utsjoen kunta voisi tehdä paljon nykyistä enemmän. Hän arvelee, ettei kunta vain ole halukas tekemään, jottei se menetä verotuloja.

”Me rajankävijät ymmärrämme, että kunnan kannalta olisi ongelmallista, jos verotulot siirtyisivät Norjaan. Eivätkö kunnat ja valtio voisi kuitenkin sopia keskenään kompensaatiosta, jonka kunta saisi rajankävijöistä verotulojen menetyksen takia?”

Kannisto kertoo Ruotsin ja Tanskan onnistuneen tässä. Ne ovat sopineet juuri tällaisesta kompensaatiosta.

Epäkohdat oikeuksissa saavat jotkut rajankävijät muuttamaan Norjaan tai miettimään kirjojen siirtämistä johonkin toiseen kuntaan.

Kati Kannistolle muuttaminen ei ole vaihtoehto. Hän asuu nuorgamilaisen miehensä kanssa miehen sukutilalla. Talo on upealla paikalla Tenojoen rannalla.

”Ei siitä halua luopua.”

Fakta

Tällainen on rajankävijä


 Rajankävijä asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa.

 Suomessa rajankävijöitä ovat Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Utsjoen ja Inarin asukkaat, jotka käyvät töissä rajakunnassa joko Ruotsissa tai Norjassa.

 Norjan rajankävijöitä on Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Eniten heitä on Utsjoella, koska sen kylien läheisyydessä sijaitsee vetovoimaisia norjalaisia kuntakeskuksia.

 Rajankävijä maksaa verot Suomeen ja sairaus- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut sosiaaliturvamaksut työskentelyvaltioon.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    6. 6

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    7. 7

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    10. 10

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    5. 5

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää