Kotimaa

”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio vaatii politiikoilta näkemystä siihen, mikä on suomalaisen kriminaalipolitiikan tavoite.

Keskustelu rikoksista ja rangaistuksista on Suomessa harhautunut sivuraiteelle, arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Ongelman voi pelkistää yhteen virkkeeseen: jos keskitytään pistemäisesti muuttamaan tiettyjen rikosten rangaistuksia, pisteen ulkopuolinen kokonaiskuva jää hahmottamatta.

”Suomesta puuttuu täysin visio siitä, mikä on kriminaalipolitiikan pitkän aikavälin tavoite. Se edellyttäisi laaja-alaista työskentelyä, johon osallistuisivat oikeustieteilijöiden lisäksi monien muiden alojen tutkijat.”

Ennen kuin pohditaan kriminaalipolitiikan tavoitetta on syytä ottaa huomioon muutamat tosiasiat.

Suomessa oli 1970-luvun alussa 7 000 vankia, mutta 20 vuoden kuluessa vankien määrä on lähes vakiintunut 3 000:een. Rikollisuus on vähentynyt.

”Suomi on turvallisempi valtio kuin koskaan aikaisemmin. Aikoinaan tehtiin tietoinen päätös, että vankien määrää halutaan vähentää ja otettiin käyttöön esimerkiksi yhdyskuntaseuraamukset. Tämä oli menestyksellinen visio.”

Yhdyskuntaseuraamukset ovat yhteiskunnalle paljon halvempia kuin vankeusrangaistukset. Sen sijaan, että ihmisiä suljetaan pitkäksi ajaksi vankilaan, huomion pitäisi pikemminkin olla heidän ongelmiensa ratkaisemisessa ja kuntouttamisessa.

”Kahdella edellisellä hallituksella ei ollut mitään kriminaalipoliittista näkemystä tai linjaa. On vain keskitytty tiettyjen rikosten rangaistusten koventamiseen miettimättä sitä, mihin sillä pyritään.”

Oikeustieteilijänä Nuotio on aina korostanut monitieteistä lähestymistapaa kriminaalipolitiikkaan. Siitä kertoo myös hänen opintonsa.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta hän aloitti ensin matematiikan opinnot. Oikeustiede kuitenkin vei menneessään, vaikka suvussa ei juristeja ollutkaan. Hiljalleen häntä alkoi kiinnostaa oikeusfilosofia.

”Kun aloitin 1980-luvun alussa oikeustieteen opinnot, minua ihmetytti, kuinka paljon juristit keskittyivät vain pykäliin. Rikosoikeudessa minua viehätti se, että siinä on kriminaalipolitiikan kautta yhteiskunnallinen ulottuvuus.”

Kriminaalipolitiikka tarkoittaa kaikkia toimia, jotka vaikuttavat rikollisuuteen. Rikosoikeuden lisäksi siihen vaikuttavat sosiaalipolitiikka, koulutuspolitiikka, päihdepolitiikka ja terveydenhuolto.

Nuotion mielestä Suomessa olisi korkea aika luopua vanhanaikaisista uskomuksista, joiden mukaan ankarat rangaistukset pelottavat ihmisiä niin paljon, että ne ovat omiaan ennaltaehkäisemään rikollisuutta. Laajassa katsannossa se ei yleensä pidä paikkansa.

Lain noudattaminen ja lain rikkominen ovat paljon monisyisempi ilmiö.

”[Juha] Sipilän hallitusohjelmassa kriminaalipolitiikka on kiteytynyt vain hyvin kapea-alaisiin kuria korostaviin toimiin: puhutaan niin sanotusta kansan oikeustajusta, jolla perustellaan ankarampia rangaistuksia.”

Esimerkkinä nykyisen kriminaalipolitiikan ongelmista Nuotio mainitsee oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) lausunnot.

”Hän on perustellut ankarampia rangaistuksia omilla arvoillaan ja sillä, mitä kansa haluaa. On myös hyvin erikoista, että ministeri tietyllä tavalla juhlii sitä, että muutama alkoholisoitunut näpistelijä saadaan sakonmuunnon kovennuksella vankilaan. Mentaliteetti on kuin seriffillä, joka haluaa näyttää, että nyt on kova jätkä asialla.”

Tällaisessa kriminaalipolitiikassa valitaan yleensä helpot kohteet ja sivuutetaan vaikeammat kysymykset. Rikosoikeuden merkitys esimerkiksi huumepolitiikassa on paljon vaikeampi kysymys.

Nuotio miettii sitä, olisiko terveyspolitiikka tehokkaampi keino vaikuttaa huumeidenkäytön yhteiskunnallisiin ongelmiin kuin moraalia ja rikosoikeutta painottavat keinot.

”Järjestäytynyttä rikollisuutta pitää ilman muuta vastustaa. Eri asia on sitten, kuinka järkevää on rangaista huumeidenkäytöstä vai pitäisikö resursseja käyttää enemmän päätekijöiden kiinnisaamiseksi. Huumeiden kriminalisointihan luo markkinat rikolliselle toiminnalle.”

Nuotion visiona on, että kriminaalipolitiikalle pitäisi asettaa jälleen selvä tavoite ja sen pitäisi edelleen olla vankien määrän vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monen eri tieteenalan osaamista.

Hänen mielestä paljon enemmän pitäisi kuunnella vankeinhoidon ammattilaisia sen selvittämiseksi, miten rikoksista tuomittuja voitaisiin auttaa ja millaisia vankiloiden pitäisi olla.

”Suomessa on paljon sellivankiloita, joissa vankien kuntouttaminen on vaikeaa. Aivan samalla tavalla kuin kouluja on uudistettu, myös vankiloita pitäisi uudistaa palvelemaan sitä yhteiskunnallista tavoitetta, joka kriminaalipolitiikalla pitäisi olla.”

Rikoksista tuomittujen säilyttäminen vankilassa tuskin edistää mitään yhteiskunnallisesti mielekästä tavoitetta, mutta toki estää heitä tekemistä rikoksia. Nuotio kannattaa yhdyskuntaseuraamusten lisäämistä.

”Uskon, että vankeusrangaistuksista luovutaan suurilta osin sadan vuoden kuluessa. Pelkästään tekniikan kehittyminen antaa uusia mahdollisuuksia, mistä sähköinen valvonta on yksi esimerkki.”

Rikosoikeuden luonne kertoo paljon myös sivistyksen tasosta.

Kuka?

Kimmo Nuotio


 Väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1998 Helsingin yliopistossa.

 Vierailevana tutkijana Max Planck -instituutissa Freiburgissa, Euroopan yliopistoinstituutissa Firenzessä, Toronton yliopistossa ja Leuvenin yliopistossa.

 Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja kuluvan vuoden alusta.

 Perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi koiraa, kolme lasta ja yksi lapsenlapsi

 Harrastaa tennistä, purjehdusta ja lukemista.

 Täyttää 60 vuotta torstaina 18. huhtikuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    2. 2

      Suomalaiset riehaantuivat kiekko­kullasta – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    3. 3

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    4. 4

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    5. 5

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    6. 6

      Jukka Jalosen satumaiset Leijonat ovat suosituin jääkiekko­joukkue sitten vuoden 1995

    7. 7

      Nämä kiinalaiset tekonaamat ovat niin tarkkoja kopioita ihmis­kasvoista, että uusi iPhonekin menee halpaan – ja juuri se on tarkoituskin

      Tilaajille
    8. 8

      EU-mieliset voittivat eurovaalit, ja se voi tarkoittaa myös tiukempaa ilmastokeskustelua

    9. 9

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    10. 10

      Yksi kaikkien aikojen suomalaisista joukkueista – tässä ovat jääkiekon maailmanmestarit 2019

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    2. 2

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    3. 3

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    4. 4

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    5. 5

      Suomalaiset riehaantuivat kiekko­kullasta – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    6. 6

      Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?

      Tilaajille
    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      HS:n Sami Kero on ikuistanut edelliset Leijona-fanien tori­juhlat: ”Heti voiton jälkeen siellä on tosi aavemainen tunnelma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    10. 10

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    11. Näytä lisää