Kotimaa

Helmikuusta saakka ortodoksien kirkonkellot ovat soineet vaisusti, mutta pääsiäisyönä alkaa juhlasoitto – Valamon luostarissa kellot voivat kilkattaa yötä päivää

Pääsiäinen on ortodoksien suurin juhla, jossa myös kirkonkelloilla on tärkeä ja näyttävä tehtävä.

rac
Klong, kumahtaa kirkonkellon ääni halki lumisen pihan.

Ja uudestaan: klong. Ääni kiirii yli korkeiden kuusten ja peltopalstojen.

Kuuliaisuusveli Mikael seisoo kuulosuojaimet korvillaan Uuden Valamon luostarin pääkirkon kellotornissa ja katsoo keskittyneesti eteensä. Viisikymmentä kertaa hän nykäisee kellon kieleen kiinnitetystä ketjusta ja kumauttaa kevyesti kielen kellon kylkeä vasten.

Avoimeen kellotorniin tupruttaa lunta. On keskiviikko, alkuilta ja yksi huhtikuun lumituiskupäivistä Heinävedellä Etelä-Savossa.

Kellonsoitto kutsuu ihmisiä illan jumalanpalvelukseen. Valamossa kutsusoitto soitetaan aina kirkon kolmanneksi suurimmalla kellolla, mutta nyt tavanomaista hitaampaan tahtiin. On paastonaika.


Ortodoksien paasto alkaa laskiaissunnuntaista ja kestää seitsemän viikkoa, pääsiäiseen saakka. Se voi tarkoittaa paitsi ruokapaastoa myös hiljentymisen ja rukoilemisen aikaa, jolloin valmistaudutaan pääsiäisjuhlaan.

Paastonaikana kirkonkelloja soitetaan tavallista vähemmän, hiljaisemmin ja rauhallisemmalla tempolla. Suurimpia kelloja ei soiteta paaston aikaan lainkaan.

Mutta pian hiljaiselo loppuu. Pääsiäinen on ortodoksien suurin juhla, ja siinä juhlassa myös kirkonkelloilla on tärkeä ja näyttävä tehtävä.

Valamon munkkiveljestöön kuuluva isä Nasari sanoo kellonsoitolla olevan käytännöllinen merkitys: sillä viestitään asioita. Kirkonkellojen soitosta voi lukea jumalanpalveluksen luonteen ja palveluksen etenemisen.

”Paastonajan soitossa on rauhallisempi tempo. Soitto on yksinkertaista. Juhlan aikaan soittosarjat ovat pitkiä ja mahtipontisia.”

Valamossa lumisade jatkuu. Luostarielämään valmistautuva kuuliaisuusveli Mikael kiipeää kohta uudelleen kellotorniin, sillä kelloja soitetaan myös ehtoollisen jaon yhteydessä. Pian pienet kellot kilkattavat.

Ortodoksisissa kirkoissa ei käytetä kellojensoitossa automatiikkaa, vaan kelloja soitetaan aina käsin. Valamossa se kuuluu veljestön tehtäviin. Seurakunnissa soitosta huolehtivat vapaaehtoiset seurakuntalaiset, jotka ovat perehtyneet ja sitoutuneet siihen.

Valamon luostarin opisto järjestää vuosittain kellonsoittokursseja, joilla opetetaan tekniikkaa, merkityksiä ja kirkkovuoden soittosääntöjä.

”Juhlasoitossa soittaja saa improvisoida. On tietysti joitain reunaehtoja, ettei siinä saa alkaa esimerkiksi soittaa jatsia, mutta saa improvisoida”, kertoo Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan pappi Taisto Rikkonen.

Hänkin on käynyt Valamon kellonsoittokurssin, soittanut kelloja useissa kirkoissa ja tehnyt kellonsoitosta opinnäytetyön.

”Hautajaisten yhteydessä soitetaan surusoittoa, jossa kelloja soitetaan vuorotellen pienimmästä suurimpaan. Se symboloi elämän kulkua ja elämän päättymistä. Vuorosoitto päättyy siihen, että lyödään kaikkia kelloja yhtä aikaa. Se kuvaa kuolemaa.”

Ortodoksisissa kirkoissa kelloilla ilmaistaan myös jumalanpalveluksen vaiheita. Kelloja soitetaan esimerkiksi ehtoollisen yhteydessä, jolloin hiljennytään rukoilemaan. Rikkosen mukaan silläkin on tarkoituksensa.

”Aikoinaan Välimeren agraariyhteiskunnissa kaikki eivät päässeet kirkkoon vaikka kylvötöiden vuoksi. Kun talonpoika kuuli pellolle kellonsoiton, hänelläkin oli mahdollisuus hiljentyä.”


Kellojen määrä vaihtelee Suomen ortodoksisissa kirkoissa ja pyhäköissä. Pienissä rukoushuoneissa saattaa olla vain yksi kello, kun taas Valamon pääkirkon kellotornissa soi viisitoista kelloa. Useissa Suomen ortodoksikirkoissa on viidestä kuuteen kelloa.

Suurin kello on juhlakello, jota soitetaan juhlien yhteydessä.

Kirkonkellot on valettu pronssista. Rikkosen mukaan kellot pyritään valitsemaan niin, että ne noudattavat tiettyä painojakautumaa.

”Kun mennään pienimmästä kellosta suurempaan, seuraava kello on aina kaksi kertaa painavampi. Siitä syntyy ääniharmonia, ja ne soivat kauniisti yhteen.”

Suomen suurimmat ortodoksikellot ovat Helsingin Uspenskin katedraalin ja Tampereen ortodoksisen kirkon juhlakellot. Kumpikin niistä painaa noin neljä tonnia.

Silti ne kalpenevat Laatokan Vanhan Valamon pääkirkon juhlakellolle. Se painoi jopa 16 000 kiloa, ja sitä soittamaan tarvittiin kaksi ihmistä. Sodan sytyttyä juhlakelloa ei pystytty evakuoimaan, vaan se jäi sodan jalkoihin ja puna-armeija tuhosi kellon.

Laatokan Valamosta saatiin kuitenkin pelastettua paljon kelloja. Kaikki Uuden Valamon pääkirkon viisitoista kelloa ovat peräisin Vanhasta Valamosta.

Myös monissa ortodoksikirkoissa on yhä soimassa kelloja, jotka on tuotu rajan taakse jääneen Karjalan kirkoista evakkokuormien mukana.

Mutta mitä tapahtuu ortodoksisten kirkkojen kellotorneissa, kun seitsemän viikkoa kestänyt paastonaika päättyy?

Pääsiäisyönä eli sunnuntain vastaisena yönä ortodoksit kokoontuvat kirkkoihinsa juhlimaan Kristuksen ylösnousemista. Puolilta öin ristisaatto lähtee kiertämään kirkkoa.

Silloin päättyy myös kellojen hiljaiselo. Kellonsoittajat ympäri maata aloittavat juhlasoiton.

Soitto on kovaäänistä ja mahtipontista. Kaikki kellot pienimmästä suurimpaan pääsevät ääneen. Runsaalla juhlasoitolla ortodoksit haluavat viestiä ilosanomaansa eli ylösnousemista.

”Kelloista otetaan irti kaikki, mitä niistä lähtee. Sillä viestitetään pääsiäisen iloa ja juhlaa”, Taisto Rikkonen sanoo.


Koko pääsiäistä seuraava viikko – kirkas viikko, pääsiäisviikko – on ortodoksien juhlaa. Kelloja soitetaan paljon ja pitkään.

Kellonsoitto on ortodoksisessa kirkossa yksi kirkkotaiteen muodoista siinä missä ikonografia, arkkitehtuuri ja kirkkolaulukin.

Etenkin Valamossa kellot soivat pääsiäisen jälkeen erityisen paljon. Pääsiäistä seuraavana viikonloppuna siellä järjestetään myös kellonsoittokurssi. Kellonsoittokonsertteja kuullaan ainakin ainakin Valamossa, Lappeenrannassa ja Kotkassa.

Isä Nasari on kutsuttu soittamaan kirkonkelloja Moskovan pääsiäisfestivaalille, jossa kirkonkellokonsertteja järjestetään eri puolilla kaupunkia. Hän kiertää kellonsoittajaryhmän kanssa konsertoimassa Moskovan kirkoissa, joista suurimmissa on jopa kymmeniä kelloja.

Pääsiäisviikolla kirkkokansallakin on ollut perinteisesti mahdollisuus päästä soittamaan kirkonkelloja.

Ortodoksikirkon vastaavan tiedottajan Maria Hattusen mukaan näin toimitaan yhä monissa kirkoissa: jumalanpalveluksen päätteeksi seurakuntalaiset voivat pyytää päästä torniin mukaan kellonsoittoon.

”En uskalla luvata, että joka kellotornin rappusissa päivystetään tuntikausia, mutta periaate on se, että kirkkaalla viikolla soitetaan pääsiäisilon merkiksi.”

Valamon luostarialueella, maaseudun rauhan keskellä, kirkkokansalla on vapaa pääsy kellotorniin koko pääsiäisviikon ajan. Kirkonkelloja voi käydä soittamassa periaatteessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Niitä myös soitetaan. Isä Nasari kertoo heränneensä joskus kellonkilkatukseen aamuyöllä.

”Sinne saa mennä soittamaan koko viikon. Kyllä ne soivatkin silloin paljon. Täällä käy paljon koululaisryhmiä ja vieraita, jotka kokeilevat silloin kellonsoittoa, koska se ei ole muuna aikana vuodesta mahdollista.”

Vaikka ajatuksena on julistaa ilosanomaa, kokemattomien kellonsoittajien soittokokeilut eivät aina kuulosta kauniilta.

Nasarin mukaan ihmiset olettavat, että isoa ja painavaa kelloa täytyy soittaa voimalla. Kellon ääneen riittää kevyt hipaisu, ja liian voimakas lyönti kumauttaa kellosta ilmoille kamalan äänen.

”Mutta annettakoon se heille anteeksi”, isä Nasari sanoo.

”Ideana on, että koko luomakunta julistaa ylösnousemusta.”

Fakta

Ristisaatto alkaa puolilta öin


 Pääsiäisyönä eli sunnuntain vastaisena yönä puoliyön palvelus toimitetaan kello 23.30 pimeässä kirkossa.

 Puolenyön aikaan alkaa ristisaatto. Silloin sytytetään tuohukset ja papisto ja kirkkokansa lähtevät kiertämään kirkkoa. Kellot soivat koko ristisaaton ajan.

 Ristisaaton jälkeen kirkossa alkaa pääsiäisaamun jumalanpalvelus ja liturgia. Kirkossa palavat nyt kaikki valot, ja palvelus toimitetaan lähes kokonaan laulamalla.

 Palveluksen kesto vaihtelee. Esimerkiksi Tampereella on tavallista, että palvelus kestää kolmeen saakka.

 Aamuyöllä kirkonmenojen jälkeen ortodoksit kokoontuvat juhla-aterialle.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaalakuntoon törmättyään yllättäen esteeseen Töölössä

    3. 3

      Pyörätuolissa istuva mies ryöstettiin väkivaltaisesti Helsingissä – Tekijän valitus ei menestynyt oikeudessa

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Sellu palaa ilma­kehään, ja metsän puu luovuttaa lopulta hiilensä – Tutkijoiden mukaan on yksi yli­voimainen tapa muuttaa puu hiili­nieluksi

      Tilaajille
    6. 6

      Kahta suomalaisnaista Australiassa seuraava dokumentti on pahan mielen televisiota

    7. 7

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    8. 8

      ”Ootko sä jutsku?” Itäkeskuksessa eurovaali­ehdokkaalle esitetty kysymys alle­viivaa Euroopassa elettäviä vakavia aikoja

    9. 9

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    10. 10

      Tarantino osoittaa uudella elokuvallaan olevansa edelleen maailmanluokan viihdyttäjä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    2. 2

      Itsemurhan tehneen taitoluistelijan pari kertoi olleensa kaksi vuotta seksuaalisen hyväksi­käytön uhri: ”Sitä tapahtui minulle, ja hän satutti monia tyttöjä”

    3. 3

      Suosittu italialaisravintola pakotetaan lähtemään tiloistaan Töölössä

    4. 4

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Ensinnäkin se muuli oli 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    5. 5

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    6. 6

      Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

    7. 7

      HS:n tiedot: Tuleva hallitus lisäämässä pysyviä menoja miljardilla eurolla, luvassa mittavat valtion omaisuuden myynnit

    8. 8

      Monessa parisuhteessa vallitsee tuhoisa kierre, jonka keskiössä on älypuhelin – Sadat lukijat kertoivat HS:lle karusta maailmasta, jossa some on aina läsnä ja pilaa suhteen

      Tilaajille
    9. 9

      Tarantino osoittaa uudella elokuvallaan olevansa edelleen maailmanluokan viihdyttäjä

    10. 10

      Testaa, tunnistatko menneiden vuosikymmenten suosikkiautot – Miksi kauniita klassikkomalleja ei voida valmistaa uudelleen nykyaikaisella teknologialla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    5. 5

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    6. 6

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    7. 7

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    8. 8

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    11. Näytä lisää