Ikuinen kipu

Lääkäreiltä on entistä vaikeampaa saada opioidipohjaisia lääkkeitä, sanovat vaikeasta kroonisesta kivusta kärsivät. Lääkäreiden mielestä varovaisuuteen on syynsä.

Kymmenen vuotta sitten psykologi Sirpa Tahko odotti kaksosia. Hän sai keskenmenon ja kaavinnan seurauksena lantion alueelle pysyvän hermojuurivaurion. Siitä lähtien hän on kärsinyt jatkuvasta, kovasta hermokivusta.

Tahko on kuitenkin saanut kipuunsa hoitoa, jonka ansiosta hän on pysynyt toimintakykyisenä.

”Minua on autettu kaikin lääkkeettömin ja lääkkeellisin keinoin”, Tahko sanoo. ”Ilman lääkäriäni en olisi enää hengissä.”

Suomessa noin joka viides aikuinen kärsii kroonisesta, yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. Toimintakykyyn merkittävästi vaikuttavia kipuja on naisista seitsemällä ja miehistä viidellä prosentilla.

Vaikeita kipuja hoidetaan lääkeyhdistelmillä, joihin voi sisältyä myös opioideja. Moni kipukroonikko kertoo saavansa niistä apua, mutta Yhdysvaltojen opioidikriisin jälkeen hoitohenkilökunnan suhtautuminen niiden määräämiseen on potilaiden mukaan huomattavasti tiukentunut.

Vuonna 2016 yli 64 000 ihmistä kuoli Yhdysvalloissa lääke- tai huumeyliannostukseen. Suomessa kuoli noin 200.

Sirpa Tahkon mukaan Yhdysvaltojen tilanteen vertaaminen Suomeen ei kuitenkaan ole hedelmällistä.

”Lääkärikunnassa esiintyy paikoin näkemyksiä, joissa korostuu ihanne lääkkeettömästä elämästä. Lääketeollisuuden voitot tai Yhdysvaltojen terveydenhuollon epäkohdat eivät kuitenkaan ole mitään argumentteja suomalaisen kivunhoidon perusteiksi. Lääkkeillä on aina haittavaikutuksensa, ja toki niistä päästään, jos lääkkeitä ei käytetä. Lääkkeiden mahdollistama ihmisarvoisempi elämä ei kuitenkaan saisi olla vain yksittäisen lääkärin käsityksien tai mielivallan takana. Nyt kivunhoidossa on eri puolilla Suomea hyvin erilaisia linjauksia ja käytäntöjä.”

Opioidit ovat voimakkaita, kipua poistavia aineita, joita käytetään keskivaikean ja vaikean kivun hoidossa. Tehonsa puolesta ne jaetaan mietoihin, keskivahvoihin ja vahvoihin.



Kysymys opioidipohjaisista lääkkeistä jakaa lääkärikuntaa, kertoo A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

”Se mistä kaikki varmaankin ovat samaa mieltä on, että esimerkiksi vaikeaan syöpäkipuun pitää kirjoittaa opioideja. Myös akuuttiin kipuun, eli leikkauksen tai tapaturman jälkeen, on hyväksyttävää määrätä opioideja.”

Opioidien määrääminen pitkäaikaiseen kipuun on kuitenkin Simojoen mukaan ”iso harmaa kysymyskenttä”.

”Pitkäaikaisessa kivussa ovat ne suurimmat haasteet, eikä siinä ole selkeää yksimielisyyttä.”

Haasteista suurin on riippuvuusriski, josta puhuttaessa Simojoen mukaan on syytä katsoa mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut. Kymmenet miljoonat amerikkalaiset käyttävät opioidikipulääkkeitä, ja heistä arviolta 12 miljoonaa tekee niin ilman lääkärin valvontaa. Päihdekäyttäjiä arvioidaan olevan kaksi miljoonaa.

Euroopan maista eniten opioideja käytetään Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa.

Suomessa korvattiin viime vuonna opioideja 378 551 henkilölle. Määrä on ollut hienoisessa laskussa viimeisen viiden vuoden ajan, sillä 2013 opioideja korvattiin 416 043 suomalaiselle. Laskua on siis lähes 40 000 potilaan verran.

Opioideissa on kuitenkin useita erilaisia lääkkeitä. HS kertoi marraskuussa, että vahvojen kipulääkkeiden käyttö on Suomessa kasvanut useamman vuoden ajan.

Esimerkiksi vahvoihin opioideihin kuuluvaa oksikodonia määrättiin viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten.

”Toivon kasvun johtuvan siitä, että nykyään tiedetään, että akuutit kivut pitää hoitaa tehokkaasti, etteivät ne kroonistu”, Sirpa Tahko sanoo.

Hän huomauttaa, että luvuissa ovat mukana myös akuutit kiputilanteet kuten tapaturmat ja leikkaukset, samoin kuin syöpäpotilaat ja palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat. Syöpäpotilaiden osuus kaikissa vuonna 2018 korvatuissa opioideissa oli 3,5 prosenttia, mutta vahvoissa opioideissa osuus lähenee puolta potilaista.

”Joku tolkku näihin asioihin. Ei tässä ole mitään paniikkia.”

Opioidien lisäksi kroonista kipua hoidetaan muillakin lääkkeillä, mutta paljon myös lääkkeettömästi. Lääkkeiden lisäksi tarjolla on myös muita lääketieteellisiä hoitokeinoja, huomauttaa kipupsykologi Leena Manelius.

Manelius korostaa moniammatillista hoitoa, jossa lääkehoito ja muu lääketieteellinen hoito yhdistyvät esimerkiksi fysioterapiaan ja kipupsykologiaan.

”Kipupsykologisessa lähestymistavassa voidaan arvioida mielialan, persoonallisuuden ja elämäntilanteen vaikutusta kroonisen kivun syntymiseen ja kivun ylläpitämiseen sekä pyritään tunteiden tunnistamiseen,” Manelius kertoo. ”Joskus tunteiden tunnistamisen vaikeus tai tunteiden tukahduttaminen saattavat olla kroonisen kivun taustasyitä.”

Moniammatilliseen hoitoon ohjaa myös Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen koostama Käypä hoito -suositus.

Kroonisen kivun vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta seuraukset ovat usein samat: masennus, ahdistus, pelokkuus ja univaikeudet ovat yleisiä kipukroonikon seuralaisia. Toimintakyky ja sosiaalinen elämä kärsivät.

”Kroonisen kivun todentaminen voi olla vaikeaa, ja monet kipupotilaat ovatkin kokeneet, ettei heidän kipuaan oteta todesta”, Manelius sanoo. ”Että se on vain ’korvien välissä’.”


Sirpa Tahko:

”En ole koskaan jäänyt yksin kipuni kanssa, vaan olen saanut erin­omaista hoitoa kipuun erityisesti perehtyneeltä neurologilta, Maija Haanpäältä Töölön sairaalassa. Hän on jatkuvasti jaksanut etsiä minulle toimivien lääkkeiden parhaita yhdistelmiä ja pitkäjänteisesti tukenut minua vaikeina hetkinä. Olen hänelle velkaa elämäni.

Alku­vai­heessa olin Kelan kustan­tamassa kun­toutuk­sessa Ortonissa. Pääsin myös psyko­login ja sairaan­hoi­tajan vetämään kivun­hallinta­ryhmään. Lisäksi yhdek­sän vuotta sitten selkä­yti­meeni asennettiin kipustimulaattori.

Joskus olen jopa syyllistynyt siitä, kun tiedän, että kaikki eivät yhtä hyvää hoitoa saa. Omat kokemukseni vahvistavat kuitenkin sitä ajatusta, että Suomessa osataan hyvä kivunhoito.

Vaikeista kivuista kärsiviä potilaita ei saa sekoittaa lääkkeiden väärinkäyttäjiin. Kipupotilaalle lääkkeet voivat olla elämän ja kuoleman kysymys. Suomessa itsemurhaluvut ovat lähteneet uudelleen nousuun, ja yhdeksi syyksi on epäilty kipupotilaiden tilanteen heikentymistä.

Vaikeat kivut vaikuttavat kipupotilaan identiteettiin aina. Kipuelämään sopeutuminen on pitkällinen prosessi, joka vie usein vuosia. Jotta vaikeiden kipujen kanssa on ylipäätään mahdollista elää, potilaat tarvitsevat moniammatillisen tiimin tukea ja parhaiten toimivia lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä apuja. Menetelmien välille ei saa rakentaa keinotekoisia vastakkainasetteluja.

Lokakuussa 2018 perustin Facebookiin ryhmän nimeltä Kipukapina, jossa jaan tietoa kivusta ja hyvästä kivunhoidosta. Ryhmä kasvaa kovaa vauhtia, noin 1 000 henkilöllä kuussa. Olen myös kirjoittamassa aiheesta kirjaa.”


”Emma”:

”Minulla on ollut päänsärkyä kuusi vuotta. Se alkoi migreenityyppisesti, silmissä alkoi näkyä sahalaitaa ja kipu vaihtoi paikkaa. Silloin alussa sellaista totaalista kipua oli yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Nyt ehkä kuutena.

Tällä hetkellä saattaa mennä viikko jolloin en pysty nousemaan sängystä ja vain makaan pimeässä, koska kivut ovat niin pahat.

Kipua on lääkitty Panacodilla ja Tramalilla, jotka ovat opioideja. Nyt niiden teho ei enää riitä. Poliklinikalla minulle sanottiin, että kannattaisi mennä kipupoliklinikalle, jossa saisin vahvemmat lääkkeet.

Kävin Porin kipupoliklinikalla hoitajalla ensimmäisen kerran elokuussa 2018. Luulin ensin, että pääsisin heti lääkärille, mutta minut ohjattiinkin lääkkeettömiin hoitoihin. Kivun kautta minulle on tullut unettomuusongelmia, joten klinikalla päätettiin puuttua ensin uneen. Se kuulosti hyvältä, mutta siinä tehtiin vain mindfulness-harjoituksia, jotka eivät auttaneet yhtään.

Lääkäri määräsi minulle Triptyl-lääkettä, ja ennestään minulla oli käytössä Panacod ja Tramal. Marraskuussa eräänä iltana otin Tramalin ja Triptylin samaan aikaan ja sain siitä epileptisen kouristuskohtauksen. Minulle ei oltu sanottu, että niitä ei saa ottaa samaan aikaan.

Vasta kohtauksen jälkeen alettiin neurologiapuolella tutkia, mistä nämä päänsäryt johtuvat. En ole vielä saanut virallista diagnoosia, mutta epäillään harvinaista neurologista oireyhtymää.

Pääsin lääkärille huhtikuun alussa. Lääkäri sanoi ensi sanoikseen, että me emme täällä kipuklinikalla kannata lääkkeellisiä vaihtoehtoja, vaan kaikki mitä tehdään, on lääkkeetöntä. Sitten hän neuvoi minua kouluttamaan itseäni pillillä kuin koiraa. Kun koira on pentu, puhalletaan pilliin ja kun koira tulee luo, niin ensimmäisellä ja toisella kerralla annetaan makupala. Kolmannella kerralla makupalaa ei annetakaan, ja koira alistuu siihen.

Samalla tavalla minun pitäisi pyytää jotakuta puhaltamaan pilliin ja antamaan minulle lääkettä, ja sitten ainoastaan puhaltamaan pilliin. Ajatuksena on, että lopulta vihellän pilliin itse ja hyväksyn kipuni.

Olen ottanut yhteyttä potilasasiamieheen ja pyytänyt Kipukapina-ryhmässä apua muistutuksen tekemisessä sairaalalle.

Näin jälkikäteen voi sanoa, että olisi ehkä kannattanut mennä yksityiselle, mutta se on kallista. Olen ollut nyt puolitoista vuotta kuntoutustuella, se ei ole kauhean suuri summa.

Nyt minulla on Panacodeja ihan muutamaksi päiväksi enää. Sitten loppuu.”

Hannu Heikkilä, Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri:

”Noudatamme kroonisen kivun Käypä hoito -suosituksia. Valitettavasti potilaamme meille tullessaan käyttävät jo opiaatteja, eikä niiden käyttö kuitenkaan ole ratkaissut tilannetta. Yksikkömme ei hoida syöpäkipupotilaita.

Olen hyvin tietoinen siitä, että opiaattiriippuvaisten potilaiden hoitokäytännöt ovat olleet haasteellisia viimeisten vuosien aikana Satakunnassa.

Osa meille lähetetyistä potilaista on riitaantunut oman lääkärinsä kanssa Oxycontin, Tramalin ja Panacodin reseptien takia. Tämä potilasryhmä ei yleensä ole avoin muihin hoitomuotoihin.”


”Saara”:

”Minulla on ollut selkäkipuja monta vuotta, ja lisäksi kaksi ja puoli vuotta hermosärkyjä. Viime keväänä kävin Taysin kipupoliklinikalla ja sain lääkäriltä yhden lääkkeen hermosärkyyn. Silloin selkä ei ollut yhtään kipeä, ja sanoinkin sen lääkärille.

Mutta sitten alkoi mennä alamäkeä. Kesäkuussa selkäsärky paheni ja aloin soitella kipupolin sairaanhoitajalle, joka on vastuussa uuden lääkkeen seurannasta. Soitin sinne muutaman kerran ja sanoin, että selkäkipu on pahentunut ja työt ovat alkamassa. Että nyt pitää saada apua. Minulle sanottiin vain, että syö Buranaa, lääkäri ei ole paikalla. Heinäkuussa kävin sitten työterveyslääkärillä, joka kirjoitti minulle mietoa opiaattia, jota olen aiemminkin syönyt. Monta vuotta on ollut niin, että välillä joudun selän takia syömään jonkin aikaa lääkkeitä ja sitten taas lopetan.

Heinäkuun lopulla kävin kipupoliklinikan kipupsykologilla, joka kertoi, että heillä on opioidit kielletty. Siitä menin suoraan Taysin fysioterapeutille, joka ei tiennyt tällaisesta linjauksesta mitään, mutta soitti hoitajalle, joka vahvisti kiellon.

Yritin selittää, että lääkkeestä ei tule minulle mitään haittavaikutuksia. Kyseessä on miedoin mahdollinen opiaatti, ja se auttaa päivisin selkäsärkyyn niin, että pysyn toimintakykyisempänä.

Lopetin sitten sen lääkkeen ja olin taas siinä kunnossa, etten pystynyt muuhun kuin makaamaan. Lopulta soitin klinikalle ja sanoin, että haluan lopettaa hoitosuhteen. Hoitaja kysyi, olenko ollut jotenkin pettynyt heihin, ja sanoin, että olette kaikki olleet todella mukavia, mutta en kestä sitä, ettei hoideta yksilöllisesti.

Menin sen jälkeen yksityiselle lääkärille, jolta sain kipuihin apua ennen töiden alkua. Minulle tehtiin hermojuuripuudutukset, ja sain särkylääkkeitä. Liityin myös Kipukapina-ryhmään, ja oli ihana huomata, että en ole yksin tämän asian kanssa.

Tein kipupoliklinikalle muistutuksen ja sain siihen vastauksen. Vastauksessa ei myönnetä, että heillä olisi opiaatit kielletty. En tajua, miten he kehtaavat kieltää sen. Vastauksen saamisen jälkeen laitoin asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Toivoisin hoitohenkilökunnalta vähän asennemuutosta ja sitä, että hoidettaisiin ihmisiä yksilöinä.”

Petteri Maunu, Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri:

”Aloitamme toki opiodihoitoja lääkäreille annettujen hoitosuositusten mukaisesti. Jos ja kun aloitamme opiodilääkityksen, se vaatii tarkkaa harkintaa. Lääkkeillä on kauaskantoisia ongelmia, kuten fyysisen riippuvuuden ja toleranssin kehittyminen, riski henkisen riippuvuuden kehittymiseen, haitalliset vaikutukset puolustusjärjestelmään ja seksihormonitasapainoon.

Kun hoidetaan syöpäkipua, opioidi aloitetaan aina, ja tavoitteena on kärsimyksen lievitys. Kun hoidetaan muuta kroonista kipua, tavoitteena on toimintakyvyn kohoaminen, ja tavoite sovitaan potilaan kanssa, ennen kuin hoito aloitetaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi työkyvyn koheneminen tai avun tarpeen väheneminen.”

Emma ja Saara esiintyvät jutussa nimimerkeillä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    5. 5

      Suomalainen uimakouluyritys onnistui kasvamaan Venäjällä, mutta ensin piti vaihtaa esitteissä olevat lasten kuvat kauniimpiin

    6. 6

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    7. 7

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    8. 8

      ”Jos Huawei pääsee monopoli­asemaan, se on maalle melkein itse­murha” – Yhdysvallat rakentaa muuria Huawein ympärille, mistä kiistassa on kyse?

    9. 9

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    10. 10

      Tarja Kivistö loi itselleen ammatin, koska ei halunnut kahden tragedian jälkeen enää joustaa arvoistaan: nyt hän kuuntelee työkseen työtoverien murheita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    8. 8

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    9. 9

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    10. 10

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    11. Näytä lisää