Kotimaa

”Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputti”, sanoo väestötutkija – Norjakin ajaa väkiluvullaan pian Suomen ohi

HS esittelee neljä vaihtoehtoista väestöennustetta, joissa maahanmuutto ja syntyvyys vaihtelevat. Kolme Suomessa työskentelevää tutkijaa kertoo, miksi he muuttivat juuri Suomeen.

Puhdas luonto, turvallinen maa, suomalainen koulu, ystävälliset ihmiset, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö.

Muun muassa nämä asiat nousevat esiin, kun Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa työskentelevät tutkijat Susanna Csader, Hidemi Okuma ja Wujun Xu luettelevat syitä sille, mikä toi heidät Suomeen.

Kiinasta kotoisin oleva Xu on asunut perheineen Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Okuma muutti lastensa kanssa Japanista Kuopioon viime kesänä ja saksalainen Csader tammikuussa.

Heidän kaltaisiaan tulijoita Suomi kaipaisi lisää.

Viisi kuukautta sitten Tilastokeskus julkaisi Suomen väestöennusteen, joka oli synkkää luettavaa. Suomen väkiluku kasvaa vielä 16 vuoden ajan, mutta kääntyy sitten laskuun.

Vuonna 2050 Suomessa on siten saman verran ihmisiä kuin nytkin eli noin 5,5 miljoonaa. Väestörakenne vaan on hyvin erilainen: väestöstä eläkeikäisiä on merkittävästi suurempi osa kuin nykyään.

Synkkä ennuste ei tullut yllätyksenä väestötieteen dosentti Ismo Söderlingille, mutta silti väestölliset madonluvut hätkähdyttivät kokenuttakin väestötutkijaa.

”Suomi on häviämässä pohjoismaisen väestökilvan. Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputtivaltio tällä menolla”, sanoo Söderling.

Hän on jäänyt eläkkeelle Siirtolaisuusinstituutin johtajan paikalta, mutta tekee yhä tutkimustyötä. Siirtolaisuusinstituutin lisäksi Söderling on työskennellyt myös Turun yliopistossa ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtajana.

Väestöennusteeseen vaikuttavat selvimmin syntyvyys ja maahanmuutto. Tilastokeskuksen kolmen vuoden välein tekemä väestöennuste pohjautuu sen hetkiseen syntyvyyteen ja maahanmuuttoon, joiden oletetaan pysyvän samalla tasolla ennustekauden ajan.

Syntyvyydessä ja maahanmuutossa voi kuitenkin tapahtua muutoksia, mitkä vaikuttavat ennusteeseen. Söderling halusi nähdä, miten väestöennuste muuttuisi, jos maahanmuutto tai syntyvyys olisi toisenlaista. Hän pyysi Tilastokeskukselta neljä vaihtoehtoista ennustetta, jotka on laskettu erilaisilla taustatiedoilla. Nyt hän esittelee ne HS:lle.

Mutta ensin vähän lisää synkästä nykyisestä ennusteesta ja siitä, miksi sen tulos huolestuttaa väestötutkijaa.

Söderlingin mukaan Suomen ennuste eroaa muista Pohjoismaista dramaattisesti. Kun Suomessa on 30 vuoden kuluttua saman verran ihmisiä kuin nyt, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asukasmäärä kasvaa sikäläisten ennusteiden mukaan merkittävästi tuossa ajassa.

Pikkuruinen Islanti pysyy väestöllisesti Suomea pienempänä, mutta nykyään 5,3-miljoonainen Norja porhaltaa suomalaisten ohi jo vuonna 2030. Tämä selviää Norjan omasta väestöennusteesta.

”Muilla Pohjoismailla on ennusteissaan korkeammat hedelmällisyysluvut ja suhteessa suuremmat maahanmuuttoluvut”, Söderling selittää.

”Erityisesti Ruotsiin muutto on ollut perinteisesti pitkäaikaisempaa ja suurempaa. Maahanmuuttajien syntyvyys on korkeampi, joten toki sillä on vaikutusta Ruotsin syntyvyyteenkin. Samoin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella on ollut helpompi vaihtaa hakemus työluvaksi.”


Söderlingiä huolestuttaa se, että myös Suomen nuorten osuus kutistuu naapureita kiivaammassa tahdissa. Väestötutkijan mukaan Suomi on vuonna 2050 selvästi Pohjoismaiden pienin ja ikärakenteeltaan vanhin valtio.

Iäkäs väestörakenne johtaa kestävyysvajeeseen, kun pienten työssäkäyvien ikäluokkien on maksettava sekä suurten ikäluokkien eläkkeitä että omia tulevia eläkkeitään. Lue lisää aiheesta täältä.

”Jos taakka käy liian raskaaksi, suku­polvien välinen solidaari­suus saattaa olla koetuksella”, Söderling sanoo.

Marras­kuussa julkaistu Tilasto­keskuksen väestö­ennuste pohjautuu sen hetkiseen tietoon: suomalais­naiset synnyttävät keskimäärin 1,45 lasta ja Suomi saa muutto­voittoa 15 000 ihmisen verran vuodessa.

Nyt Ismo Söderling esittelee, miten ennuste muuttuisi toisenlaisella syntyvyydellä ja maahanmuutolla.

Vaihtoehto 1: Ei muuttovoittoa, korkea syntyvyys

Jos Suomi ei saisi lainkaan muuttovoittoa, vain korkeammalla syntyvyydellä saisimme pidettyä nykyisen väkiluvun. Jos hedelmällisyysluku olisi 1,85 lasta naista kohden, Suomen väkiluku pysyisi nykyisessä 5,5 miljoonassa vielä vuonna 2050.

Vaihtoehto 2: Ei muuttovoittoa, matala syntyvyys

Väestönkasvun kannalta pessimistisimmässä ennustemallissa muuttovoittoa ei olisi lainkaan ja hedelmällisyyskin laskisi yhä nykyisestä – mikä on Söderlingin mukaan hyvin mahdollista.

Ilman muuttovoittoa ja 1,35 lapsen hedelmällisyysluvulla Suomen asukasluku painuisi vuonna 2050 alle viiden miljoonan: 4,9 miljoonaan.

Vaihtoehto 3: Korkea maahanmuutto, alhainen syntyvyys

Söderlingin mukaan Suomen väestönkasvu nojaa maahanmuuttoon, mutta väestönkasvun jatkumiseksi maahanmuuttajia on tultava reilusti nykyistä enemmän.

Kolmannessa ennustemallissa Suomi nostaisi maahanmuuton tuoman muuttovoiton vuoteen 2030 saakka 20 000 ihmiseen vuodessa ja siitä eteenpäin 40 000 ihmiseen vuodessa.

Näillä muuttovoittoluvuilla ja alhaisella syntyvyydellä (1,35 lasta) Suomen väkiluku nousisi 6,1 miljoonaan vuonna 2050.

Vaihtoehto 4: Korkea maahanmuutto, korkea syntyvyys

Väestönkasvun kannalta optimistisimmassa mallissa sekä maahanmuutto että hedelmällisyysluku olisivat korkealla tasolla.

Muuttovoittoa tulisi kuten kolmannessa vaihtoehdossa: 20 000 ihmistä vuodessa vuoteen 2030 saakka ja siitä eteenpäin 40 000 vuodessa. Tällä yhtälöllä maan väkiluku nousisi vuonna 2050 noin 6,7 miljoonaan.

”Pysyisimme väestönkasvussa muiden Pohjoismaiden mukana”, Söderling sanoo.

”Kannattaa muistaa, että vielä vuonna 2010 hedelmällisyytemme oli korkea eli 1,83. Ja kun uusi hallitus miettii väestöasioita, niin ilman muuta työvoiman maahanmuuttoa olisi syytä helpottaa.”



Suomessa syntyvyys on laskenut kahdeksana peräkkäisenä vuonna. Kolme vuotta luonnollinen väestönkasvu on ollut miinuksella eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin on syntynyt.

Suomen väkiluku on kasvanut maahanmuuton ansiosta.

”Yleisesti ottaen väestönkasvu on enemmän yhteydessä maahanmuuttoon kuin syntyvyyteen”, Söderling sanoo.

Hänen mukaansa paineet maahanmuuton lisäämiseen kohdistuvat EU:n ulkopuolisista maista tuleviin. EU-alueella on jo nyt vapaa liikkuvuus, mutta Söderlingin mukaan se ei tuo Suomeen niin paljon muuttajia, että sillä olisi väestönkasvun kannalta merkitystä.

Söderlingin mukaan Suomen tilanne on läntisen Euroopan maista ongelmallinen myös siksi, että Suomen kantaväestön muuttotase on sitkeästi negatiivinen. Eli suomalaisia muuttaa enemmän pois maasta kuin takaisin tänne. Esimerkiksi Ruotsiin muuttaa yhä paljon suomenruotsalaisia, mutta myös suomenkielisiä.

”Meillä on erittäin kova ulosmuutto kantaväestön keskuudessa. Jos kantaväestöä muuttaisi vähemmän, tarve maahanmuuttoon olisi pienempi.”

Väestötutkijan mukaan syntyvyyskin voidaan saada nousuun, mutta siihen tarvitaan merkittäviä perhepoliittisia uudistuksia. Söderlingin mukaan Ruotsissa perhepolitiikan remontti 2000-luvun alussa kasvatti syntyvyyttä. Myös Virossa perhepoliittiset uudistukset ovat saaneet syntyvyyden nousuun.

Hän uskoo, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat perheellistymispäätöksiin, mutta rahaa tärkeämpänä hän pitää työelämän joustoja. Hänen mukaansa tarvitaan uudistuksia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista.

”Lastenhankinta on täysin henkilökohtainen asia, mutta yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset hankkia lapsia niille, jotka lapsia haluavat”, Söderling sanoo.

”Laskelmat eivät tuota lapsia, mutta ehkä ne herättävät päättäjät ajattelemaan, että jotain olisi syytä tehdä.”

Tutkijoita muuttaa Suomeen – ja Suomesta pois

Susanna Csader, Hidemi Okuma ja Wujun Xu istuvat yliopistolla Medistudian valoisassa aulassa Kuopiossa. He ovat päättäneet muuttaa Suomeen. Ainakin toistaiseksi.

”Minulle sanottiin, että Suomessa on kylmä, mutta sisällä on hyvä lämmitys”, saksalainen Csader sanoo.


Csader haki nuoremmaksi tutkijaksi kliinisen ravitsemustieteen tutkimusprojektiin, jossa vaihtoehtoina olivat Kuopio ja Amsterdam. Suomi oli Csaderille vieras, Kuopiosta puhumattakaan. Ystäväpiirissä Ruotsi ja Norjakin tunnettiin Suomea paremmin.

Lupaava ei ollut myöskään Csaderin ensimmäisen vierailun ajankohta: marraskuu. Silti Csader vaikuttui näkemästään ja kokemastaan, ystävällisistä ihmisistä ja hyvästä työyhteisöstä. Tammikuussa hän muutti Amsterdamin sijaan Kuopioon.

Kliinisen radiologian tutkijatohtori Hidemi Okuma sen sijaan halusi muuttaa juuri Suomeen. Maahan, johon hän oli ihastunut ensimmäisellä vierailullaan Helsingissä.

”Olen käynyt 50 maassa, ja Suomi oli paras”, hän toteaa ykskantaan.

”Halusin tulla Suomeen, mutta en tiennyt miten.”

Kotimaassaan Okuma oli edennyt urallaan pitkälle eikä hänellä olisi ollut tarvetta työskennellä ulkomailla. Hän halusi palata Suomeen asumaan ja tarjota sen mahdollisuuden myös lapsilleen.

Helsingin vierailun yllättävien kontaktien kautta asiat alkoivat edetä. Lopulta kahden päivän sisällä Okuma sai tiedot työpaikasta Itä-Suomen yliopistossa, lapsen koulusta ja toisen lapsen päiväkodista Kuopiossa.

Hän on asunut 5- ja 9-vuotiaiden lastensa kanssa savolaismaisemissa nyt yhdeksän kuukautta ja viihtyy hyvin.

”Suomi on ystävällinen ja turvallinen maa. Täällä elämäntyyli on samakaltainen kuin Japanissa. Kengät riisutaan sisälle tultaessa. Täällä on saunakulttuuri, meilläkin on kylpyläkulttuuri”, hän luettelee.

”Suomalaiset ovat luotettavia. Jos joku lupaa tulla johonkin, hän myös tulee ja ajallaan. Se on tärkeää Japanissa.”

Sovelletun fysiikan yliopistotutkijana työskentelevä Wujun Xu perheineen on asunut Kuopiossa jo kahdeksan vuoden ajan. Xu tuli ensin yksin, mutta vaimo ja vanhin lapsi muuttivat pian perässä. Toinen lapsi syntyi Suomessa.

Suomessa Xun vaimo opetteli kielikursseilla suomen kielen, jonka jälkeen hän opiskeli ammattikorkeakoulussa ja sai töitä.

Xu arvostaa Suomessa puhdasta ilmaa, yhteiskunnan ja ruuan turvallisuutta. Hän on tyytyväinen myös siihen, että 7- ja 10-vuotiailla lapsilla on mahdollisuus käydä suomalaista, maailmalla arvostettua koulua.

”Kiinassa koulutus on hyvin kilpailtua”, Xu sanoo.

”Jos on perhettä, Suomi on hyvä paikka asua.”

Mutta kuinka pitkään?

Tutkimusyhteisöissä työt ovat usein projektiluonteisia ja määräaikaisia. Wujun Xu perheineen tietää asuvansa Suomessa ainakin ensi vuoden ajan, johon saakka hänen tutkimushankkeellaan on rahoitus. Jatko on epävarmaa.

Hidemi Okuma työskentelee Kuopiossa ainakin vuoden, ehkä toisenkin. Susanna Csaderilla on Suomessa töitä 3–4 vuodeksi.

Kolmikon mukaan tieto työpaikasta on olennaisen tärkeä heidän miettiessään tulevaisuuttaan, mutta ehkä työtäkin tärkeämpi on perhe ja läheiset.

Okuma aviomiehen työ on Japanissa eikä mies pysty muuttamaan. Todennäköisesti äiti ja lapset palaavat sinne ennemmin tai myöhemmin.

Csaderia Saksassa odottavat poikaystävä, perhe ja ystävät, joten paluu kotimaahan on todennäköinen. Vaikka Xun perhe on Suomessa ja hän yrittää järjestää jatkoa työlleen, hänelläkin olisi syitä palata Kiinaan.

”Vanhempani asuvat Kiinassa, kaipaavat meitä ja toivovat kovasti meidän palaavan.”

Xuta mietityttää myös tuoreiden eduskuntavaalien tulos, jossa maahanmuuttokriittiset perussuomalaiset olivat yksiä voittajia.

”Mitenhän se vaikuttaa tulevaisuudessa politiikkaan. Ja ilmapiiriin”, hän pohtii.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    5. 5

      Suomalainen uimakouluyritys onnistui kasvamaan Venäjällä, mutta ensin piti vaihtaa esitteissä olevat lasten kuvat kauniimpiin

    6. 6

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    9. 9

      ”Jos Huawei pääsee monopoli­asemaan, se on maalle melkein itse­murha” – Yhdysvallat rakentaa muuria Huawein ympärille, mistä kiistassa on kyse?

    10. 10

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    8. 8

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    9. 9

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    10. 10

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    11. Näytä lisää