Kotimaa

Sisällissodan joukko­haudoissa lienee uskottua vähemmän vainajia Vierumäellä

Vainajian siirtoa puoltavat sekä inhimilliset seikat että epävarmuus todellisesta lukumäärästä.

Heinolan Vierumäellä sijaitsevissa sisällissodan kolmessa joukkohaudassa makaa korkeintaan 50 vainajaa.

Tätä mieltä on Tampereen yliopiston entinen tutkija ja yli kymmenen vuotta vuoden 1918 tapahtumien yksityiskohtia selvittänyt pirkkalalainen historiantutkija, yrittäjä Tuomas Hoppu.

Hauta-alueen vainajien lukumäärästä on esitetty sekä virallisissa asiakirjoissa että sisällissodan aikaisessa lehdistössä hyvin erilaisia lukuja.

Suurimman joukkohaudan laidassa sijaitsevaan, vuonna 1949 paljastettuun muistomerkkiin on kaiverrettu noin 300 vainajan luku. Sotapäiväkirjoista ja sisällissodan aikaisista lehdistä löytyy sekä useita pienempiä että pari suurempaa lukua.

Suurin luku on 336 vainajaa, jonka valkoisten joukkoja johtaneen luutnantti Kustaa Tapolan kerrotaan sanoneen. Tapola haavoittui taistelussa, mutta toipui ja kohosi myöhemmin armeijakunnankomentajaksi, jalkaväenkenraaliksi ja hän sai ansioistaan Mannerheim-ristin.

Itä-Suomen aluehallintovirasto (avi) antoi viime marraskuussa noin 2 000 neliömetrin suuruisen hauta-aleen omistajalle Heinolan kaupungille ja Versowood Oy:lle vainajien siirtoluvan.

Avi perusteli päätöstään Museoviraston antamalla lausunnolla, jonka mukaan kyseessä ei ole muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Siirtolupa myönnettiin hautaustoimilain perusteella.

Päätökseen vaikutti myös kiistanalainen vainajien lukumäärä ja se, että tapahtuma-aikaan vainajien omaisilla ei ollut tarjoutunut mahdollisuutta saada läheisiään kotiseutunsa kirkkomaahan.

Heinolan seurakunnan valmius ottaa vastaan vainajat edesauttoi niin ikään siirtolupapäätöksen syntymistä.

Heinolan kaupunki ja Versowood vetosivat lisäksi siihen, että hauta-alue on jäänyt puristukseen yhtiön tehdasalueella ja siitä on syntynyt etenkin liikenneturvallisuusongelmia.

Suomen historiassa ainutlaatuinen siirtopäätös on herättänyt myös vastustusta ja siitä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Helsingin Sanomien mielipidesivuilla siirtopäätöstä kritisoivat Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen.

Kolmikko totesi, että Museovirasto on aiemmin määritellyt Lahden alueen ja muutkin vuoden 1918 taistelupaikat muinaismuistojäännöksiksi. Nuortevan, Rannan ja Taavitsaisen mielestä avin päätös jätti Vierumäen vainajat tämän tulkinnan ulkopuolelle.

Museoviraston osastojohtaja Mikko Härö ja lakimies Juha Maaperä vastasivat Nuortevalle, Rannalle ja Taavitsaiselle, että Vierumäen kaltainen linjaus on aiemmin tehty Hauhon Mustilassa

Härö ja Maaperä esittivät vastineessaan, että vuosien 1914–1922 sotasurmia selvittäneen hankkeen olisi suotavaa organisoida monitieteinen hanke tai ainakin sovittava menettelyistä joukkohaudoissa olevien vainajien tunnistamiseksi.

Historiantutkija Tuomas Hoppu on tiukka omassa arviossaan, jonka hän perustaa seikkaperäiseen arkistojen tutkimiseen.

”Syön vanhan hattuni, jos vainajia on 200 ja ihmettelen suuresti, jos niitä on 100. Todennäköisesti niitä on 30 tai enintään 50”, Hoppu sanoo.

Mitkään tosiseikat eivät Hopun mukaan puolla sitä, että vainajia olisi 208, 300 tai jopa 336 kuten joistakin asiakirjoista tai aikakauden lehdistä voi lukea.

”Valkoisia kaatui varmuudella vain yhdeksän ja Tampereen suurten taisteluiden perusteella Vierumäellä punaisten tappioluku voi olla enintään 30-50 vainajaa. Tappiolukuja suurenneltiin puolin jos toisin, ja ne olivat puhdasta sotapropagandaa”, Hoppu toteaa.

Myös käytännön seikat puoltavat Hopun mukaan hänen esittämiään lukuja. Huhtikuussa 1918 maa oli tiukassa roudassa ja vainajien hautoja komennettiin kaivamaan 13 punavankia, joista yksi hyppäsi matkalla Heinolasta Vierumäelle Jyrängönkoskeen ja hukkui.

”Löytyykö todella joku, joka uskoo, että vangit olisivat suhteellisen lyhyessä ajassa kaivaneet haudat yli 300 vainajalle”, Hoppu kysyy.


Punaisten liikkeitä yli 30 vuotta selvittänyt lohjalainen matemaatikko Tauno Tukkinen antaa Tuomas Hopulle täyden tuen.

Tukkinen on hankkinut tietoja muun muassa sotapäiväkirjoista, henkikirjoittajien asiakirjoista, sairaaloiden potilasluetteloista, sanomalehdistä, seurakuntien pääkirjoista sekä tuomioistuinten pöytäkirjoista ja kuolleeksijulistamispäätöksistä, jotka löytyvät häneltä useiden vuosikymmenten ajalta.

Tukkinen, Hoppu ja everstiluutnantti (evp.) Jarmo Nieminen julkaisivat syksyllä 2018 teoksen Sisällissodan taistelut. Sen mukaan sisällissodassa kaatui, teloitettiin tai katosi 8 279 punaista ja 3 242 valkoista. Kaikki suomalaisia. Vankileireillä kuolleiden selvitystyö on yhä kesken.

”Vierumäen joukkohautoihin on haudattu korkeitaan 20–40 punaista. Luku voisi olla suurempi vain, jos saksalaisia ammattisotilaita olisi ollut valkoisten apuna taistelussa. Kannatan hautojen avaamista”, Tukkinen toteaa.

Pienempää lukua varmentaa Hopun mielestä myös Tampereen ja Lahden pataljoonatasolla – pataljoonan koko on noin 750 sotilasta – käydyt taistelut. Vierumäellä oli liikkeellä pelkkiä komppanioita, joiden koko on 110–260 sotilasta.

”Tampereella oli järeämmät aseet. Punaisia kaatui kovimmassa taistelussa 230 ja valkoisia 180. Lahdessa saksalaisia ammattisotilaita kaatui 64 ja punaisia noin 700:aa”, vertailee Hoppu.

Jos Vierumäellä olisi tehty joukkoteloituksia, tieto niistä olisi saavuttanut varmuudella tutkijat ja sotakirjallisuuden. Heinolan Lusin noin 60 punaisen haudan lukua Hoppu pitää oikeana.

”Tuo sopi myös keskimääräisen taistelupäivän suuremmaksi luvuksi.”

Vainajia on Tuomas Hopun mukaan saatettu jonkin verran viedä pois Vierumäeltä, mutta missään nimessä nuo luvut eivät ole suuria. Lisäksi tiedetään varmasti, että toiseen pienemmistä haudoista on teloitettu parin viikon sisällä taistelujen päättymisestä ainakin kylän ainoa naistaistelija Adéle Lehtonen (Lehto).

”En lähde ottamaan kantaa, pitäisikö haudat avata. Se on asiantuntijoiden tehtävä. Tutkijoiden mielestä olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon vainajia todella on ja keitä he ovat.”

Tuomas Hoppu on kerännyt eri lähteistä nimilistat sekä valkoisten että punaisten puolella kaatuneista.

Valkoisten listalla on 9 ja punaisten 30 nimeä. Siltä ei löydy hallintovalituksen Itä-Suomen aluehallintoviraston siirtolupapäätöksestä tehneen heinolalaisen Jarmo Laitisen valituksessaan mainitseman lähisukulaisen Onni Tuomisen nimeä.

”Epäilen, löytyykö Onni Tuominen arkistostani. Valitus taitaa kuulua sarjaan kiusantekovalitukset, mutta tutkitaan asia”, sanoo Tukkinen.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ottanut valitusta tutkittavaksi, koska sen mielestä Laitisella ei ole valitusoikeutta asiassa.

Laitisen valituksen pidempi hallinto-oikeuskäsittely olisi Versowoodin toimitusjohtajan Ville Kopran mukaan pahimmassa tapauksessa viivästyttänyt asian etenemistä jopa 9–12 kuukaudella.

Heinolan kaupungin omistama noin 2 000 neliömetrin suuruinen hauta-alue on vuosikymmenten saatossa jäänyt Suomen suurimman mekaanisen puunjalostajan Verosowoodin suurimman tehtaan hallien keskelle ja tehdasalue on nyt turvallisuussyistä aidattu.

Ulkopuoliset pääsevät alueelle vain päiväaikaan ja yhtiön henkilöstön seurannassa.

Avin päätöksen jälkeen on perustettu ohjausryhmä ja kartoitettu siirtotöihin soveltuvia yrityksiä. Yhteydessä on oltu Maanala Oy:n, Mikroliitti Oy:n, Museoviraston arkeologisiin palveluiden sekä Muuritutkimus Oy:n edustajiin. Heidän kanssaan on tutustuttu hautapaikkaan maastossa.

”Osa asiantuntijoista haluaa, että maatutkamittaus suoritettaisiin uudelleen ja lisäksi osan mielestä alue on niin pieni, että maatutkauksen voisi korvata konekaivatuilla koekaistoilla. Tämä vaatisi jo puuston poistamista”, toteaa Kopra.

Ennakkotietojen perusteella ruumiit ovat ainakin osin päällekkäin, joten kaivuuaikaa ei voida juurikaan lyhentää sitä lisäämällä. Tämän takia kaivajia voi olla alueella korkeintaan kymmenkunta yhtä aikaa.

”Päällekkäisyys vaatii asiantuntijoiden mielestä myös luututkijan läsnäoloa, jotta yhden ihmisen luita päätyy yhteen laatikkoon, jolloin DNA-testeillä on mahdollisuus saada oikea tulos”, selvittää Kopra.

Asiantuntijoiden mukaan ruumiit voivat olla eriasteisesti maatuneita. Entisillä Laukkalan maatilan hiekkapitoisilla pelloilla sijaitseva hauta-alue saattaa edesauttaa sekä dna-näytteiden saamista että kaivamistyötä, joka vie isoimman ajan siirtotyöstä.

Siirtolupapäätöksessä on kiinnitetty huomiota kaivajien turvallisuuteen mahdollisten sairauteen kuolleiden henkilöiden kohdalla. Tiukka suojaus on tarpeen myös siksi, että kaivajien oma dna ei pääse sekoittumaan vainajiin.

Kaivausten suojaksi soveltuu asiantuntijoiden mukaan yksinkertainen telttakatos. Vainajien välivarastointiin paras säilytin on laatikko, ja laatikot voidaan välivarastoida lukittavaan konttiin.

Iso osa vainajista siirretään Versowoodin alueelta noin 15 kilometrin päässä sijaitsevalle Heinolan keskustan hautausmaalle, josta niille löytyy lopullinen leposija Aatteen puolesta vuonna 1918 kaatuneiden Äiti-lapsi -patsaan vierestä.


Heinolan vasemmistonpiireistä löytyy tosin henkilöitä, joiden mukaan vainajia ei pidä siirtää kirkkomaahan. Tuomas Hoppu ei tällaista mielipidettä ymmärrä, sillä sisällissodan jälkeen vainajia siirrettiin yksinomaan kirkkomaahan.

Avin mukaan vainajien siirto on hoidettava hienotunteisesti, arvokkaasti ja vainajia kunnioittavalla tavalla.

Ennen varsinaisen tutkimussuunnitelman ja siirtosuunnitelman laatimista on selvitettävä ja varmistettava hautausten sijainnit arkeologisella prospektoinnilla eli etsinnällä ja koekaivauksilla.

Vainajat on pyrittävä tunnistamaan sekä selvittämään heidän mahdolliset elossa olevat omaisensa tarvittaessa DNA-testein, sekä varattava mahdollisille omaisille tilaisuus vaikuttaa vainajan hautapaikkaan.

Vainajilla voi olla mukanaan esineistöä jonka perusteella henkilöllisyys voidaan todentaa. Vainajalle kuuluva esineistö tulee dokumentoinnin jälkeen sijoittaa kyseisen vainajan mukana uuteen hautaan.

Isoisä vaimonsa viereen

Jokaisen ihmisen ainutlaatuiseen ja arvokkaaseen elämään vetosi myös Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Hän totesi maatutkamittauksen jälkeen, että kenenkään ihmisen maallisten jäännösten ei pitäisi sijaita asvaltin alla teollisuusalueella.

Piispan kommentti käänsi kyläläisten aiemmin nihkeät mielipiteet pääosin suotuisiksi ja myös hauta-asioihin perehtynyt alueellinen yhdistys antoi tuen siirrolle.

Avi haki Virallisessa lehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistuilla ilmoituksilla vainajien omaisia. Heitä ilmaantui viisi, joista yksi on jyväskyläläinen Heli Särkkä. Hän on vuosikymmeniä kestäneen etsimisen jälkeen varma, että hänen isoisänsä Juho Kustaa Reunanen löytyy joukkohauta-alueelta.

Särkkä haluaa viedä isoisän tämän vaimon Aleksandra Ahosen (Reunasen) viereen Jyväskylän Vanhalle hautausmaalle. Juho Reunasen nimi löytyy tutkija Tuomas Hopun listalta. Hän kaatui 20.4.1918 Vierumäen taistelussa.

”Nälkä ajoi isoisän 46-vuotiaana taistelemaan punaisten puolelle. Samassa Vierumäen taistelussa mukana ollut, silloin 18-vuotias, enoni Erkki Reunanen pääsi pakenemaan Kotkaan. Asiasta tiukasti vaiennut eno suostui ennen kuolemaansa viimein kertomaan asian siskolleni Katriina Lipposelle”, selvittää Särkkä.

”Tilanne tuli annettuna”

Versowood ajautui erikoiseen tilanteeseen vuosikymmenten aikana. Yhtiön edeltäjä Vierumäen Teollisuus Oy sai aikoinaan hienon teollisuustontin Heinolan maalaiskunnalta entiseltä Laukkalan tilan mailta Lahden ja Heinolan välisen radan vierestä.

Mekaaniseen puunjalostukseen erikoistunut Versowood lähti voimakkaaseen kasvuun 1990-luvulla, ja teollisuushalli toisensa perään sai rakennusluvan. Lopulta sisällissodan joukkohauta-alue jäi teollisuushallien ympäröimäksi.

”Minulle tämä tilanne on tullut annettuna. Historian kehitystä on turha ruotia”, sanoo Kopra.

Heinolan kaupunki on valmis myymään hauta-alueen Versowoodille, kun on varmistunut, että kaikki vainajat on saatu arvokkaasti ja asianmukaisesti siirrettyä.

Lisäksi kaupunki viimeistelee Versowoodin alueen asemakaavaa, joka siirtolupahakemuksen takia siirrettiin hyllylle odottamaan avi:n ratkaisua.

Yhtiö puolestaan on pystynyt toteuttamaan tehdasalueen aitauksen asiaan kuuluvalla tavalla. Tällä on merkitystä myös vakuutusmaksujen arvioinnissa. Riskit pienenevät.

Siirtokustannuksien taso selviää vasta tarjouspyyntöjen saavuttua. Niiden ennakoidaan nousevan satoihintuhansiin euroihin ja Versowood odottaa valtion tulevan mukaan kustannuksia jakamaan.

”Yhtiöllä ja sen edeltäjällä ei ollut mitään osuutta vuoden 1918 tapahtumiin”, perustelee Kopra.

VALKOISET KAATUNEET:

Helén Otto, 16.3.1889 Sysmä, Kettunen Wäinö 16.6.1896 Juva, Liukkonen Auvo Albin 21.3.1897 Mikkeli, Närvänen Aukusti 12.12.1891 Kitee, Sirén Sipi Kristian Sysmä, Wartia Einar Armas 17.4.1898 Hirvensalmi ja Viljo Johannes 4.3.1891 Heinolan mlk.

Kaikki yhdeksän kaatuivat Vierumäen taistelussa 20.4.1918. Vainajat siunattiin kotipaikkakuntiensa kirkkomaahan.

PUNAISET KAATUNEET TAI TELOITETUT:

Aalto Toivo Elis 22.5.1898 Iitti, Aaltonen Arvi 30.8.1899 Sysmä, Airio Evert Jalmar 1.1.1901 Nurmijärvi, Bruuse Edvard 11.2.1901 Nastola, Einiö Uno 9.12.1885 Orimattila, Friman Bruno Rikhard 10.5.1901 Karkkila, Glad Väinö 27.3.1899 Asikkala, Helin Johan Konstantin 22.4.1889 Lapinjärvi, Henriksson Johan Einar 16.5.1896 Myrskylä, Häggqvist Evert 19.7.1900 Tuusula, Lahti Johan Evert 27.4.1898 Tuusula, Lahtinen Markus 16.5.1885 Korpilahti, Lahti, Lehmusto Erik 7.5.1886 Sysmä, Helsinki, Lehtinen Väinö Erkki 18.5.1895 Padasjoki, Lehtonen Adéle (Lehto) 15.1.1891 Heinola, Lehtonen Kustaa Kasper 20.10.1891 Lammi, Hausjärvi, Liljeqvist Martti 4.12.1894 Iitti, Lustman Kalle 5.2.1897 Heinola, Myrskylä, Malinen Sulo Edvard 17.3.1900 Orimattila, Meriaalto Mauri Jaakko 13.1.1903 Perniö, Loviisa, Norman Kalle Myrskylä, Nyberg Johannes 22.9.1893 Hartola, Hollola, Palonen Väinö Erland 22.6.1898 Myrskylä, Pääkkönen Juho Jalmar 18.2.1890 Rautalampi, Valkeala, Reunanen Juho Kustaa 7.1.1872 Sääksmäki, Lahti, Salminen Lauri 9.3.1895 Asikkala, Sampo Evert Wiktor 16.11.1859 Lahti, Tuominen Kustaa Adolf 14.6.1899 Hausjärvi, Valenius Maurits 4.1.1885 Heinolan mlk, Vehviläinen Karl Arvid 3.12.1899 Heinolan mlk.

Yhteensä 30. Suuri osa listan punaisista kaatui 18.-21.4. Vierumäellä. Ainakin Adéle Lehtonen teloitettiin.

Tutkija Tuomas Hoppu korostaa, että lista on luettelo ”mahdollisista” tapauksista. Varmuus nimille saadaan vain vainajien DNA-näytteiden avulla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Se oli ensinnäkin 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    2. 2

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    3. 3

      Raportti: Jopa kymmeniä­tuhansia pohjois­korealaisia naisia ja tyttöjä joutuu vuosittain seksi­orjiksi Kiinaan, lapsia pakotetaan netti­seksi­tehtaisiin

    4. 4

      Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

    5. 5

      Antti Rinne: Hallitus ei aio leikata yhtään menoja

    6. 6

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    7. 7

      Monessa parisuhteessa vallitsee tuhoisa kierre, jonka keskiössä on älypuhelin – Sadat lukijat kertoivat HS:lle karusta maailmasta, jossa some on aina läsnä ja pilaa suhteen

      Tilaajille
    8. 8

      Pohjanmaalaisen turkistarhan pihassa mätänee läjäpäin ketun­raatoja, järjestö julkaisi kuvia ja videon

    9. 9

      Lemmikkien raakaruuat voivat olla ihmiselle terveysriski, uhkana jopa munuaisvauriot

    10. 10

      Terä kaulalle ja pippurikaasua naamalle – Irakissa taistellut erikoisjoukkojen luutnantti kertoo, ettei aja kaikkialle Helsingin yössä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    2. 2

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    3. 3

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    4. 4

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    5. 5

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    6. 6

      Huijarisyndrooma vaivaa monia, mutta sen vastakohdasta kärsii kenties vieläkin useampi

      Tilaajille
    7. 7

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    8. 8

      Madonnan epävireinen euroviisuesitys korjattiin jälkikäteen Youtubeen – Kuuntele, mikä hurja muutos laulussa tapahtui

    9. 9

      Edes 700 euron palkankorotus ei houkuttanut hakijoita: Vantaa ei löytänyt tarpeeksi uinnin­valvojia kesäksi

    10. 10

      Miljardööri lupasi maksaa collegen koko vuosi­kurssin opinto­lainat, lasku 40 miljoonaa – opiskelijoilla kesti hetken tajuta, mitä sijoittaja lupasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    5. 5

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää