Lähes joka neljäs suomalaislapsi on ylipainoinen – ”pulskimmissa” kunnissa jopa liki 60 prosenttia pojista painaa liikaa

Suomalaislapsista lähes joka neljäs on ylipainoinen. Pojilla ylipaino on tyttöjä selvästi yleisempää: kaikista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia on ylipainoisia.

Lihavia on puolestaan kahdeksan prosenttia pojista ja neljä prosenttia tytöistä, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset (THL) tuoreet tilastot. Tiedot perustuvat neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon mittauksiin, ja tilastoon kuuluvat kaikki lapset ja nuoret.

Ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joiden aikuista vastaava painoindeksi on vähintään 25. Lihaviksi määritellään ne, joiden painoindeksi on vähintään 30. Indeksissä huomioidaan pituuden ja painon lisäksi ikä ja sukupuoli.

Lasten ylipaino johtuu useista syistä, sanoo dosentti, erikoistutkija Annamari Lundqvisthttps://www.hs.fi/haku/?query=annamari+lundqvist THL:stä. Perussyy ylipainoon on sama kuin aikuisilla: energiaa saadaan säännöllisesti päivän aikana enemmän kuin kulutetaan.

Varsinkaan pienillä lapsilla ei ole mahdollisuutta tehdä ruuan suhteen samanlaisia valintoja kuin aikuisilla. Lasten ylipainoon vaikuttavat esimerkiksi perheen ravinto- ja liikuntatottumukset, tulot ja päivittäin ruudun ääressä käytetty aika.

Kuntien välillä on suuria eroja siinä, miten yleistä lasten ylipaino ja lihavuus ovat. Eri kunnissa ylipainoisten poikien osuus vaihtelee alle 20 prosentista lähes 60 prosenttiin ja tytöillä runsaasta 10 prosentista lähes 40 prosenttiin.

”Halpaa energiaa on hyvin tarjolla, ja samalla liikkuminen on vähentynyt. Erot kuntien välillä voivat heijastaa sitä, että maaseudulla koulumatkoja ei voi kulkea välttämättä pyörällä, vaan lapset ovat koulukyytien varassa. Myös urheilukentille ja liikuntapaikkoihin on pitkät matkat”, Lundqvist sanoo.

Tilastojen mukaan pohjoisessa, koillisessa ja itäisessä Suomessa on suhteellisesti enemmän ylipainoisia lapsia kuin läntisessä ja eteläisessä Suomessa.

Kunnat ovat panostaneet Lundqvistin mukaan eri tavalla lihavuuden ehkäisyyn. Näyttää siltä, että mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä yleisempää ylipaino ja lihavuus on, hän sanoo.

”Se ei tietenkään tarkoita, että jokainen pieni kunta on pulska ja suuri hoikka. Myös aikuisten ylipainossa on suuria alueellisia eroja. Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan pulskempia kuin etelässä.”

Lasten ylipaino on Lundqvistin mukaan huolestuttava ilmiö, sillä ylipainoisista lapsista kasvaa usein ylipainoisia aikuisia. Ylipaino ja lihavuus voivat taas johtaa useisiin terveysongelmiin ja sairauksiin.

”Se tiedetään, että kerran kertyneistä kiloista on vaikea päästä eroon. Siksi niiden kertymiseen pitäisi puuttua jo varhaisessa vaiheessa”, hän sanoo.

Ylipaino näyttää lisääntyvän iän karttuessa: alle kouluikäisistä pojista 25 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia on ylipainoisia. Yläkouluikäisistä pojista ylipainoisia on puolestaan 29 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia.

Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla ylipaino on kuitenkin herkkä asia, ja siihen pitäisi puuttua kannustavalla tavalla, Lundqvist sanoo.

”Perheen elintapoja voi petrata parempaan suuntaan pienillä muutoksilla. Jos niihin saa lisättyä hedelmiä, marjoja ja kasviksia ja yhteistä liikuntaa, myös aikuisten terveys kohenee.”

Myös lasten medioihin käyttämää aikaa on Lundqvistin mukaan syytä rajoittaa niin, ettei vapaa-aika kuluisi kokonaan ruudun ääressä pelatessa.

”Se on energian kulutuksen kannalta aika erilaista kuin jos pelataan ulkona palloa, varsinkin jos sama tapahtuu päivästä toiseen. Onneksi on toki liikunnallisiakin pelejä.”

Haasteena ylipaino-ongelman ratkaisussa on se, ettei lasten ja nuorten elintavoista ole tarpeeksi tutkimustietoa, Lundqvist sanoo. Myöskään siitä, miten lapset eri puolilla maata syövät, ei ole tietoa.

Vuodesta 2014 ylipainoisten ja lihavien lapsien osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Se tarkoittaa, että vaikka asian eteen on tehty töitä, tarvittaisiin lisää onnistuvia toimenpideohjelmia, Lundqvist sanoo.

”Maailmalla on nähty esimerkkejä siitä, että sokerivero on vähentänyt sokeripitoisten tuotteiden käyttöä.”