Kotimaa
Hussein al-Taee rakentaa vanhoista Facebook-kirjoituksista itselleen kesto-ongelmaa – kuurupiilo median kanssa
Vajaat kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja verkkoon ilmaantui kuvia, jotka asettivat rauhanvälittäjä Hussein al-Taeenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hussein+al-taeen uran kansanedustajana vaakalaudalle.
Facebook-kirjoituksilta näyttävissä kuvissa oli al-Taeen profiilikuva ja nimi. Tekstit parjasivat somaleja, kurdeja, sunnimuslimeja, juutalaisia ja homoja.
Al-Taeen vaalikampanja perustui aiempaan työhön Nobel-palkitun Martti Ahtisaarenhttps://www.hs.fi/haku/?query=martti+ahtisaaren perustamassa Crisis Management Initiative -konfliktinratkaisujärjestössä. Verkossa leviävät kuvat olivat räikeässä ristiriidassa kampanjan kanssa.
Vaaleissa al-Taee pääsi eduskuntaan Uudenmaan sosiaalidemokraattien listoilta yli 4 200 äänellä.
Neljä päivää vaalien jälkeen Iltalehtihttps://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/3fe97f87-62c0-43f6-9a1c-fec9b5331716 kertoi al-Taeen vanhojen sosiaalisen median kirjoitusten herättäneen hämmennystä.
Myös esimerkiksi uutistoimisto STT julkaisi jutunhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006077868.html, jossa al-Taee myönsi rinnastaneensa toisiinsa äärijärjestö Isisin ja Israelin valtion. Tämä oli tapahtunut Facebook-ryhmässä, jonka ylläpitäjänä toimi sittemmin Ukrainan pakotelistalle päätynyt Venäjän-mielinen Janus Putkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=janus+putkonen.
Mediamylläkän jälkeen sosiaalisessa mediassa levisivät kommentit, joiden mukaan lehdistö oli suojellut al-Taeeta ennen vaaleja.
Syynä oli se, että media julkaisi al-Taeen kirjoittelua koskevia juttuja vasta vaalien jälkeen ja keskittyi lähinnä Israelia ja Isisiä rinnastaviin kirjoituksiin vuodelta 2014. Al-Taeen aiempaa kirjoittelua käsittelevät jutut hyytyivät kuitenkin toimituksissa toisesta syystä.
Al-Taee itse on sanonut ennen vaaleja, että kommentit eri osapuolista ovat varovaisia CMI:n linjan ja etujen vuoksi.
Kuvakaappaajaksi ilmoittautunut kertoi, että oli ottanut kaappaukset al-Taeen sivuilta 99 prosentin varmuudella vuonna 2016. Tarkka ajankohta oli hänen mukaansa kesä.
Kertomuksesta löytyi särö. Kuvissa näkyvä al-Taeen profiilikuva ja yhden kommentoijan kuva oli ladattu Facebookiin ensi kertaa syksyllä 2016 ja erään toisen kommentoijan vasta vuonna 2017. On mahdotonta, että kuvakaappaukset al-Taeen Facebook-seinältä olisi otettu ennen kuin profiilikuvat on ladattu palveluun.
Kuvakaappaajaksi ilmoittautunut sanoi ennen STT:n juttua, että kaappaukset ovat myös STT:n hallussa.
Uutistoimiston jutun perusteella myöskään STT ei pystynyt varmistamaan al-Taeen vanhimpien ja raskauttavimpien kuvakaappausten aitoutta. Lisäksi vanhimmat kaappaukset oli uutistoimiston käsityksen mukaan otettu väitetysti jo vuonna 2015.
Kuvakaappaajaksi esittäytynyt henkilö on erillisten kysymysten jälkeen täsmentänyt, että kuvat olisi otettu kahdessa erässä: ensimmäiset vuonna 2016 ja toiset vuonna 2017. Taustatarinan epäselvyys on silti estänyt kuvien julkaisun.
Tilannetta ovat hämmentäneet al-Taeen epäselvät kiellot ja tunnustukset kirjoituksista. Ennen vaaleja al-Taee kiisti vähemmistöjä parjaavien kuvien aitouden, tosin puolivillaisesti.
”Ajattelen, että nämä voivat hyvin olla väärennyksiä. Sinähän voit ottaa jonkun kuvakaappauksen ja muuttaa vain yhden tai kaksi sanaa. Jolloin on täysin mahdotonta sanoa esimerkiksi, mikä osa näistä voi olla totta ja mikä ei”, al-Taee sanoi HS:lle.
Kun al-Taeen myöhemmät Israelia ja Isisiä koskevat kirjoitukset tulivat vaalien jälkeen julki, hän myönsi ainakin osan teksteistä – tai ehkä loputkin.
”Jotkut netin kuvakaappauksista olen tunnistanut joka tapauksessa kirjoittamikseni. Joitain vanhempia päivityksiä en tunnista. Niissä käytetään kieltä, jollaista en käytä, ja sanotaan asioita, jotka ovat täysin arvomaailmani vastaisia. Silti en voi enkä aio kiistää, ettenkö ole voinut näitä vuosien takaisia Facebook-päivityksiä kirjoittaa”, al-Taee kuvaili Facebookissa.
Torstaina al-Taee suostui puhumaan puhelimessa runsaat 20 minuuttia. Hän vetosi yhä muistiinsa mutta sanoi, että olisi voinut kirjoittaa HS:n hänelle näyttämät kommentit. Näissä kirjoituksissa parjattiin juutalaisia, kurdeja, sunneja ja homoja.
”Olen yrittänyt palauttaa mieleeni erilaisia kuvia. Ja osaan niistä sanoa ainoastaan sen, että muistan elämästäni ne kohdat. Muistan, että olisin voinut kirjoittaa jotain sellaista. Mutta en muista sanatarkasti, mitä olen kirjoittanut.”
Median paine jatkuu, koska al-Taee ei suostu avaamaan kunnolla aiempaa ajatusmaailmaansa.
Hän puhuu mielellään ajattelunsa muutoksesta ja aiemmasta vihaisuudestaan, mutta todellisuudessa aiemmat ajatukset ja niiden syy pysyvät vain hänen tiedossaan. Edes ylätason kertomus konservatiivisen perheen pojan muutoksesta liberaalimmaksi ei selitä aiempaa kirjoittelua ennen ajatusmaailman tarkempaa avaamista.
Al-Taee on tunnustanut rinnastaneensa Israelin ja Isisin, mutta myös aiemman Lähi-itää koskevan ajattelun rajalinjat pysyvät ylätasolla. Hän ei halua avoimesti kertoa, mitä ajatteli Israelista viisi vuotta sitten.
”Lähi-idässä on ollut sellaisia narratiiveja, joilla on pyritty ajamaan erilaisia maita paitsioon erilaisissa kytköksissä. Ja nämä narratiivit ovat yleensä hyödyntäneet näiden Lähi-idän maiden sisäistä keskustelua ja kamppailua. Tänä päivänä näen maailman paljon nyansoidummin ja rauhan tekemisen kannalta hyödyllisemmällä tavalla”, al-Taee sanoi torstaina.
Al-Taee on julkisessa ammatissa, johon hän on saanut mandaatin äänestäjiltä. Äänestäjillä on tuoreiden uutisten jälkeen oikeus tietää, mitä al-Taee on ajatellut aiemmin Israelista, Isisistä ja eri vähemmistöistä, joita hän vähintäänkin olisi saattanut parjata. Yhtä tärkeää on tietää, mistä ajattelu on peräisin.
Niukoilla avautumisillaan al-Taee rakentaa Facebook-kirjoittelusta samanlaista kesto-ongelmaa kuin perussuomalaisten Jussi Halla-ahohttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-aho, kun tämä on kieltäytynyt vastaamasta kysymyksiin ihmisvihaa tihkuvista blogikirjoituksistaan.
Demarien äänestäjät saattavat suhtautua selittämättömään kirjoitteluun seuraavissa vaaleissa vähemmän armeliaasti kuin Halla-ahon.
Oikaisu 26.4. kello 8.40: Hussein al-Taeen sosiaalisen median kirjoituksista kertoi ensimmäisenä Iltalehti, ei STT.
Facebook-kirjoituksilta näyttävissä kuvissa oli al-Taeen profiilikuva ja nimi. Tekstit parjasivat somaleja, kurdeja, sunnimuslimeja, juutalaisia ja homoja.
Al-Taeen vaalikampanja perustui aiempaan työhön Nobel-palkitun Martti Ahtisaarenhttps://www.hs.fi/haku/?query=martti+ahtisaaren perustamassa Crisis Management Initiative -konfliktinratkaisujärjestössä. Verkossa leviävät kuvat olivat räikeässä ristiriidassa kampanjan kanssa.
Vaaleissa al-Taee pääsi eduskuntaan Uudenmaan sosiaalidemokraattien listoilta yli 4 200 äänellä.
Neljä päivää vaalien jälkeen Iltalehtihttps://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/3fe97f87-62c0-43f6-9a1c-fec9b5331716 kertoi al-Taeen vanhojen sosiaalisen median kirjoitusten herättäneen hämmennystä.
Myös esimerkiksi uutistoimisto STT julkaisi jutunhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006077868.html, jossa al-Taee myönsi rinnastaneensa toisiinsa äärijärjestö Isisin ja Israelin valtion. Tämä oli tapahtunut Facebook-ryhmässä, jonka ylläpitäjänä toimi sittemmin Ukrainan pakotelistalle päätynyt Venäjän-mielinen Janus Putkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=janus+putkonen.
Mediamylläkän jälkeen sosiaalisessa mediassa levisivät kommentit, joiden mukaan lehdistö oli suojellut al-Taeeta ennen vaaleja.
Syynä oli se, että media julkaisi al-Taeen kirjoittelua koskevia juttuja vasta vaalien jälkeen ja keskittyi lähinnä Israelia ja Isisiä rinnastaviin kirjoituksiin vuodelta 2014. Al-Taeen aiempaa kirjoittelua käsittelevät jutut hyytyivät kuitenkin toimituksissa toisesta syystä.
HS sai yhteyden kuvakaappaajaksi ilmoittautuneeseen henkilöön sen jälkeen kun vuosien 2011–2012 Facebook-päivityksiltä näyttävät kuvat olivat ilmaantuneet verkkoon. Syy al-Taeen vanhojen Facebook-kirjoitusten penkomiseen oli hänen mukaansa se, että al-Taeen Irak-kommenteissa jäivät hänestä mainitsematta puolisotilaallisten shiiajoukkojen tekemät hirveydet Irakissa.Kertomuksesta löytyi särö.
Al-Taee itse on sanonut ennen vaaleja, että kommentit eri osapuolista ovat varovaisia CMI:n linjan ja etujen vuoksi.
Kuvakaappaajaksi ilmoittautunut kertoi, että oli ottanut kaappaukset al-Taeen sivuilta 99 prosentin varmuudella vuonna 2016. Tarkka ajankohta oli hänen mukaansa kesä.
Kertomuksesta löytyi särö. Kuvissa näkyvä al-Taeen profiilikuva ja yhden kommentoijan kuva oli ladattu Facebookiin ensi kertaa syksyllä 2016 ja erään toisen kommentoijan vasta vuonna 2017. On mahdotonta, että kuvakaappaukset al-Taeen Facebook-seinältä olisi otettu ennen kuin profiilikuvat on ladattu palveluun.
Kuvakaappaajaksi ilmoittautunut sanoi ennen STT:n juttua, että kaappaukset ovat myös STT:n hallussa.
Uutistoimiston jutun perusteella myöskään STT ei pystynyt varmistamaan al-Taeen vanhimpien ja raskauttavimpien kuvakaappausten aitoutta. Lisäksi vanhimmat kaappaukset oli uutistoimiston käsityksen mukaan otettu väitetysti jo vuonna 2015.
Kuvakaappaajaksi esittäytynyt henkilö on erillisten kysymysten jälkeen täsmentänyt, että kuvat olisi otettu kahdessa erässä: ensimmäiset vuonna 2016 ja toiset vuonna 2017. Taustatarinan epäselvyys on silti estänyt kuvien julkaisun.
Tilannetta ovat hämmentäneet al-Taeen epäselvät kiellot ja tunnustukset kirjoituksista. Ennen vaaleja al-Taee kiisti vähemmistöjä parjaavien kuvien aitouden, tosin puolivillaisesti.
”Ajattelen, että nämä voivat hyvin olla väärennyksiä. Sinähän voit ottaa jonkun kuvakaappauksen ja muuttaa vain yhden tai kaksi sanaa. Jolloin on täysin mahdotonta sanoa esimerkiksi, mikä osa näistä voi olla totta ja mikä ei”, al-Taee sanoi HS:lle.
Kun al-Taeen myöhemmät Israelia ja Isisiä koskevat kirjoitukset tulivat vaalien jälkeen julki, hän myönsi ainakin osan teksteistä – tai ehkä loputkin.
”Jotkut netin kuvakaappauksista olen tunnistanut joka tapauksessa kirjoittamikseni. Joitain vanhempia päivityksiä en tunnista. Niissä käytetään kieltä, jollaista en käytä, ja sanotaan asioita, jotka ovat täysin arvomaailmani vastaisia. Silti en voi enkä aio kiistää, ettenkö ole voinut näitä vuosien takaisia Facebook-päivityksiä kirjoittaa”, al-Taee kuvaili Facebookissa.
Al-Taeen isoimpia ongelmia on ollut kuurupiilo median kanssa. Hän on väistellyt toimittajien kysymyksiä eduskunnan käytävillä ja lykännyt päivästä toiseen päätöstään avata asiaa syvällisemmin julkisuudessa.Al-Taee on väistellyt toimittajien kysymyksiä eduskunnan käytävillä.
Torstaina al-Taee suostui puhumaan puhelimessa runsaat 20 minuuttia. Hän vetosi yhä muistiinsa mutta sanoi, että olisi voinut kirjoittaa HS:n hänelle näyttämät kommentit. Näissä kirjoituksissa parjattiin juutalaisia, kurdeja, sunneja ja homoja.
”Olen yrittänyt palauttaa mieleeni erilaisia kuvia. Ja osaan niistä sanoa ainoastaan sen, että muistan elämästäni ne kohdat. Muistan, että olisin voinut kirjoittaa jotain sellaista. Mutta en muista sanatarkasti, mitä olen kirjoittanut.”
Median paine jatkuu, koska al-Taee ei suostu avaamaan kunnolla aiempaa ajatusmaailmaansa.
Hän puhuu mielellään ajattelunsa muutoksesta ja aiemmasta vihaisuudestaan, mutta todellisuudessa aiemmat ajatukset ja niiden syy pysyvät vain hänen tiedossaan. Edes ylätason kertomus konservatiivisen perheen pojan muutoksesta liberaalimmaksi ei selitä aiempaa kirjoittelua ennen ajatusmaailman tarkempaa avaamista.
Al-Taee on tunnustanut rinnastaneensa Israelin ja Isisin, mutta myös aiemman Lähi-itää koskevan ajattelun rajalinjat pysyvät ylätasolla. Hän ei halua avoimesti kertoa, mitä ajatteli Israelista viisi vuotta sitten.
”Lähi-idässä on ollut sellaisia narratiiveja, joilla on pyritty ajamaan erilaisia maita paitsioon erilaisissa kytköksissä. Ja nämä narratiivit ovat yleensä hyödyntäneet näiden Lähi-idän maiden sisäistä keskustelua ja kamppailua. Tänä päivänä näen maailman paljon nyansoidummin ja rauhan tekemisen kannalta hyödyllisemmällä tavalla”, al-Taee sanoi torstaina.
Al-Taee on julkisessa ammatissa, johon hän on saanut mandaatin äänestäjiltä. Äänestäjillä on tuoreiden uutisten jälkeen oikeus tietää, mitä al-Taee on ajatellut aiemmin Israelista, Isisistä ja eri vähemmistöistä, joita hän vähintäänkin olisi saattanut parjata. Yhtä tärkeää on tietää, mistä ajattelu on peräisin.
Niukoilla avautumisillaan al-Taee rakentaa Facebook-kirjoittelusta samanlaista kesto-ongelmaa kuin perussuomalaisten Jussi Halla-ahohttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-aho, kun tämä on kieltäytynyt vastaamasta kysymyksiin ihmisvihaa tihkuvista blogikirjoituksistaan.
Demarien äänestäjät saattavat suhtautua selittämättömään kirjoitteluun seuraavissa vaaleissa vähemmän armeliaasti kuin Halla-ahon.
Oikaisu 26.4. kello 8.40: Hussein al-Taeen sosiaalisen median kirjoituksista kertoi ensimmäisenä Iltalehti, ei STT.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Eduskuntavaalit Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Mikko Gustafsson Seuraa
Kommentit