Kotimaa

EU aikoo rajoittaa mikromuovien käyttöä kosmetiikassa, pesuaineissa ja lannoitteissa

Ensimmäisenä kielletään pieniä muovirakeita sisältävä, iholta pois huuhdottava kosmetiikka ja puhdistusaineiden mikrohelmet. Muut rajoitukset tulisivat voimaan asteittain vuoteen 2026 mennessä.

Kun puhdistat meikin kasvoiltasi tai peset hiuksesi, viemäriin saattaa vaahdon ja jäteveden mukana päätyä pienen pieniä muovihitusia tai mikrohelmiä eli mikromuovia.

Viemäristä mikromuovin matka jatkuu kohti vesistöjä ja meriä, joissa ne kasautuvat ympäristöongelmaksi.

Kosmetiikkaan, pesuaineisiin ja tiettyihin lannoitteisiin lisättävät mikromuovit aiotaankin kieltää EU:ssa.

Rajoitukset tulisivat voimaan jo ensi vuonna kosmetiikassa ja puhdistusaineiden sisältämissä mikrohelmissä ja laajenisivat asteittain vuoteen 2026 mennessä.

Vaikka mikromuovit eivät kulkeudu ihmiseen ainakaan kaloista, kaikkialla ympäristössä eliöt – ihminen mukaan luettuna – altistuvat niille tavalla tai toisella.

Euroopan kemikaalivirasto ECHA on valmistellut komission pyynnöstä ehdotuksen mikromuovien rajoittamisesta EU:n laajuisesti. Tarkoitus on kieltää useimmat kulutustuotteisiin lisätyt mikromuovit, jotka päätyvät luontoon.

Kielto tulisi voimaan asteittain. Ensimmäisenä kiellettäisiin pois huuhdottava kosmetiikka, jossa on pieniä muovirakeita. Niitä koskevat rajoitukset tulevat voimaan joka tapauksessa, sillä eurooppalainen kosmetiikkateollisuus on jo päättänyt luopua mikromuovihelmistä.

Myös puhdistusaineiden sisältämät mikrohelmet kiellettäisiin heti rajoituksen tultua voimaan.

Vuonna 2024 kielto ulotettaisiin koskemaan muuta pois huuhdottavaa kosmetiikkaa, sen jälkeen muita pesu- ja puhdistusaineita sekä tiettyjä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Viimeisenä kiellettäisiin mikromuovit iholle, hiuksiin tai kynsiin jäävässä kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa. Niitä ovat esimerkiksi vartalo- ja aurinkovoiteet, meikit, hiusvärit, kynsilakat ja hyönteiskarkotteet.


Rajoituksella pyritään suojelemaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä.

”Mikromuovit säilyvät hyvin pitkään ympäristössä ja leviävät laajalti maaperään ja kaikkiin vesistöihin. Sitä kautta ne altistavat sekä eläimiä että ihmisiä”, sanoo ECHA:n riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio.

Alle viiden millimetrin kokoiset muovihituset on tiedostettu isoksi ongelmaksi merissä ja sisävesissä. Mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä vaan kulkeutuu ravintoketjuun. Mikromuovin ihmiselle aiheuttamia terveyshaittoja ei vielä tunneta.

”Turvallista alarajaa mikromuovien käytölle ei kuitenkaan ole”, Vainio toteaa.

Mikromuoveja lisätään muun muassa kosmetiikkaan, pesu- ja puhdistusaineisiin, lääkkeisiin, maaleihin ja pinnoitteisiin sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.

Rajoitukset koskisivat useimpia tuotteisiin lisättyjä mikromuoveja mutta eivät kaikkia. Esimerkiksi lääkkeissä mikromuovin korvaaminen voi olla vaikeaa.

”Lääkkeitä myös säännellään muilla keinoin”, Vainio sanoo.

Rajoitusten ulkopuolella ovat esityksen mukaan myös tuotteet, joista mikromuovi ei ainakaan periaatteessa lähde pois ja päädy luontoon. Tällaisia ovat Vainion mukaan esimerkiksi urheilukenkien pohjat, joihin lisätään mikromuovia antamaan keveyttä ja joustavuutta.

Lateksimaaleissakin on mikromuovia, mutta aine on tarkoitettu seinään, ei luontoon.

”Tämäntyyppisessä käytössä tuottajavastuu on parempi kuin kielto. Käyttöohjeessa määritellään, mihin tuote on tarkoitettu ja miten sitä pitää käyttää. Käyttöohje määrittelee myös sen, miten pensseli pitää puhdistaa”, Vainio sanoo.

Mikromuovien käytöstä tulee esityksen mukaan raportoida kemikaalivirastolle.

”Olimme yllättyneitä, miten laajaa mikromuovien käyttö on. Kun yritykset raportoivat käytöstä, saamme jatkossa paremman kokonaiskuvan. Nyt tiedonpuutteita on paljon.”

Esityksen mukaan rajoituksilla estettäisiin Euroopassa vuosittain 30 000 mikromuovitonnin pääsy ympäristöön. Kahdessakymmenessä vuodessa päästöt vähenisivät 400 000 tonnia.

Kokonaiskustannuksiksi ECHA arvioi 20 vuoden aikana noin 9,4 miljardia euroa. Suurimmat kustannukset ovat odotettavissa iholle jätettävässä kosmetiikassa, noin 7,5 miljardia euroa 20 vuodessa.

”Iholle jäävän kosmetiikan kohdalla teollisuudella on kaikkein suurin vaikeus löytää vaihtoehtoja. Voimaantuloa onkin siirretty myöhäisemmäksi, jotta tuotekehitykselle jäisi aikaa”, Vainio sanoo.

Kustannustehokkainta mikromuovista luopuminen olisi ECHA:n mukaan lannoitteissa, joissa muovipäästöjä voitaisiin vähentää peräti 17 500 tonnia vuodessa. Niistä luopuminen maksaisi 20 vuodessa arviolta 325 miljoonaa euroa.

”Lannoitteissa on yllättävän suuria määriä mikromuoveja. Niistä olisi kustannustehokasta päästä eroon”, Vainio kertoo.

Mikromuoveja käytetään niin sanotuissa kapselilannoitteissa, joissa muovikapseli annostelee lannoitteen vähitellen. Kun vaikuttava aine loppuu, muovikuori jää luontoon.

ECHA:n esitys on parhaillaan julkisessa kuulemisessa. EU:n komission päätös on odotettavissa noin vuodessa, jolloin rajoitukset tulisivat voimaan vuoden 2020 lopussa tai vuoden 2021 alussa.

Laaja kielto on Vainion mukaan aiheellinen, koska tarkoituksellisesti lisätyt mikromuovit muodostavat EU:n laajuisen riskin ympäristölle ja ihmisille.

”Yhtenäinen valmistelu ja päätöksenteko on tehokas ja halpa tapa hallita riskejä. Yhtenäisyys EU:n sisämarkkinoilla on tärkeää, sillä näin tuottajat saavat samat säännöt ja kuluttajat turvallisia tuotteita mahdollisimman halvalla.”

Vainio korostaa myös kansallisten toimien merkitystä. Esimerkiksi teknisistä urheiluvaatteista irtoaa pesussa paljon mikromuovia, vaikka sitä ei suoraan tuotteisiin lisätäkään. Tuotteita myös pestään paljon.

”Mikseivät viranomaiset edistä markkinoilla olevien mikromuovia keräävien pesupussien ja -pallojen käyttöä?” Vainio miettii.

Erityisesti merten mikromuovit ovat herättäneet kasvavaa huolta koko 2010-luvun ja aiheuttaneet paineita päästövähennyksiin.

Mikromuovin lähteiden paikallistaminen on haastavaa, sanoo erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Syinä ovat monet käyttökohteet ja pienten hiukkasten kulkeutuminen kauas päästölähteestään.

Kuluttajan on puolestaan usein mahdoton tietää, mitä vaikkapa kosmetiikka sisältää.

”Tuoteselosteen tavaaminen on vaikeaa, eikä yhdisteiden nimistä saa aina selvää. Tarvittaisiin selkeitä pakkausmerkintöjä”, Setälä sanoo.

EU:ssa suunnitellut rajoitukset koskevat mikromuovihiukkasia, jotka lisätään tuotteisiin tarkoituksella. Käytön aikana muovit irtoavat ja päätyvät ympäristöön.

Mikromuovia syntyy myös tuotteen elinkaaren aikana kulumisen tai kulutuksen seurauksena sekä jätehuollon toimimattomuuden tai roskaamisen vuoksi.

”Ympäristöön päätynyt muovijäte muuttuu roskaksi, joka ajan myötä hajoaa pienemmiksi hiukkasiksi”, Setälä kertoo.

Lähteiden kirjo on valtava: muoviteollisuus, teollisuuden prosessit, rakentaminen, maalinpoisto, maatalous, tekstiilit, huonepöly, maalit ja pinnoitteet, tiemerkintämaalit, autonrenkaat, kalanpyydykset, pesuaineet ja kosmetiikka...

Iso lähde ovat Setälän mukaan liikenteen kumipäästöt, jotka ovat peräisin autonrenkaiden kulumisesta. Paljon huomiota ovat saaneet myös tekonurmikentät ja niistä etenkin jalkapallokentät, joissa käytetään täyteaineena kierrätetyistä autonrenkaista valmistettua kumirouhetta.

Tekonurmista irtoaa synteettisiä hiukkasia sekä täyteaineita käytön ja kulumisen seurauksena.

Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden sisältämät mikromuovit ovat saaneet eniten huomiota. Muovia on tuotteissa esimerkiksi kuorinta-aineena, sidosaineena, massan lisääjänä tai sähköisyyden ja paakkuuntumisen poistajana. Määristä on vain vähän tietoa.

Osa tuotteista huuhdellaan iholta, jolloin ne päätyvät suoraan pesuveden mukana viemäriin. Osa jätetään iholle, hiuksiin tai vaikkapa kynsiin.

Huomio on toistaiseksi keskittynyt pois huuhdeltaviin tuotteisiin. Halu välttää muovia on lisääntynyt, ja samalla valmistajiin kohdistuva paine on kasvanut.

Suuret yritykset ovatkin vapaaehtoisesti luopuneet muun muassa hammastahnojen mikromuoveista. Hioma-aineet on yleisesti korvattu kristallisoidulla selluloosalla.

Muutosta on vauhdittanut muun muassa Yhdysvalloissa laki, jonka mukaan pois huuhdeltavissa tuotteissa oli luovuttava mikromuoveista vuoden 2018 loppuun mennessä.

”Tämä on vaikuttanut kehitykseen myös Euroopassa”, Setälä sanoo.

Sen sijaan keholle jätettävissä tuotteissa muutos on ollut hitaampaa. Näissä tuotteissa mikromuovin korvaaminen on ECHA:n mukaan kalleinta. Siirtymäaikaa onkin esitetty vuoteen 2026 saakka.

”Perusongelma on se, että meillä on päässyt syntymään iso muoviongelma. Lähteitä on paljon, ja niitä on vaikea hallita. Ehkäpä sellaiset tuotteet, joihin lisätään mikromuoveja tarkoituksella, on syytä nopeasti poistaa”, Setälä sanoo.

”Mikromuoveja ei koskaan saada pois ympäristöstä. Mitä enemmän isoa ja pientä muovia syydetään ympäristöön, sitä enemmän sitä sinne kertyy, ja määrät kasvavat koko ajan.”


Cosmethicsin puhelin­sovellus ilmoittaa kosmetiikan muovikemikaaleista

Arkisilla kulutustottumuksilla on suuri vaikutus siihen, minkälainen kemikaalikimara jätevesien mukana päätyy ympäristöön, korostaa toimitusjohtaja Katariina Rantanen Cosmethicsista.

”Niin kauan kuin sääntely ei toimi kunnolla, kuluttajien lisääntynyt tietoisuus on ainoa keino vaikuttaa”, Rantanen sanoo.

”Teollisuus on luvannut vähentää muovin käyttöä, mutta näin ei ole käynyt.”

Rantasen perustama kasvuyritys keskittyy kosmetiikkakemikaalien analysointiin ja tuotekoostumuksen digitalisointiin. Yrityksen kehittämä älypuhelinsovellus kertoo viivakoodin avulla, mitä ainesosia tuote sisältää. Kosmetiikkaostosten apuvälineeksi tarkoitettu sovellus hälyttää, jos tuotteesta löytyy muovikemikaalia.

Cosmethics tekee myös valistusvideoita ja järjestää kampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi muovien aiheuttamista haitoista ja vesiensuojelun edistämiseksi.

Vuonna 2017 Cosmethics analysoi lähes 40 000 tuotetta. Niistä puolet sisälsi vähintään yhtä tai useampaa muovikemikaalia.

Rantanen korostaa, että kyse ei ole vain alle viiden millimetrin mikromuovista vaan myös nano- ja makromuoveista sekä liukenevasta muovista.

”Teollisuus on luvannut rajoittaa mikromuoveja, mutta muovittomia tuotteista ei ole tullut. Esimerkiksi liukenevien muovien käyttö on lisääntynyt.”

Toki muovia on korvattukin. Kuorinta-aineissa käytetään muun muassa pähkinänkuorta.

”Kuorivissa tuotteissa muovirakeet on onnistuttu korvaamaan maatuvalla aineella, mutta muovin käyttöä kokonaisuudessaan ei ole vähennetty. Se on edullinen raaka-aine, jonka korvaaminen on kallista.”

Mikromuovin käytön rajoittaminen on Rantasen mukaan ensi askel kohti muutosta. Sääntely vaikuttaa teollisuuden tuotekehitykseen.

Ongelma on kuitenkin laajempi, Rantanen korostaa.

”Aito vaikutus tulee siitä, että muovit kerta kaikkiaan korvataan sellaisilla aineilla, jotka eivät vaikuta kalojen lisääntymiseen, simpukoihin tai vesieliöiden hormonitoimintaan. Täytyy olla todella tarkkana, ettei korvaavista aineista synny uutta, vielä pahempaa ongelmaa.”

Fakta

Alle 5 millimetriä


 Rajoitusehdotus koskee polymeerejä sisältäviä materiaaleja, jonka osat ovat alle 5 millimetriä tai kuidut alle 15 millimetriä.

 Kielto koskisi vain tarkoituksellisesti tuotteisiin lisättyjä, ei tuotteista kulumisen tai pesun seurauksena irtoavia mikromuoveja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui, kun lääke­tiede käänsi kelkkansa ja lääkärit ovat viemässä toisiaan ladon taakse?

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen nuorilla on taskussaan EU-vaalien jymy-yllätys, jonka avulla voitto Ruotsista on viimein mahdollinen

    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Vegasin tähti Mark Stone kohtaa Leijonat MM-finaalissa jo toisen kerran: ”Suomi on upea joukkue”

    5. 5

      Rankkasateet aiheuttivat jättivahingot uskonnolliselle teemapuistolle, Raamatun mittojen mukaan tehty Nooan arkki kesti

    6. 6

      Armeliainta olisi potkaista Britannia ulos EU:sta ja lakata odottamasta ihmettä

    7. 7

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    8. 8

      Rikottiinko lukiot? Nuoret valitsevat nyt pitkän matematiikan pakon edessä, ja se uhkaa koulujen arkea ja huippujen menestystä

      Tilaajille
    9. 9

      Leijonat on sulattanut monta uutta sydäntä ja pelaajista puhutaan jo etunimillä

    10. 10

      Pitäisikö arabialaisten numeroiden käyttö kouluissa kieltää, kysyttiin mielipide­kyselyssä, mutta mitä silloin oikeastaan kysytään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    5. 5

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    6. 6

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    7. 7

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    9. 9

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää