Kotimaa

Tuore raportti varoittaa suorasanaisesti luontoa uhkaavasta tuhosta, ja asiantuntijat vaativat Suomeltakin rajuja toimia

Jos maailman luonnon monimuotoisuus halutaan pelastaa, on koko talousjärjestelmää katsottava uusin silmin, esittää maanantaina julkaistu raporttitiivistelmä. Suomen luontopaneelin asiantuntijat lisäisivät myös Suomessa roimasti ympäristöhaittoihin kohdistuvia veroja ja maksuja.

Kansainvälisen IPBES-luontopaneelin jättiraportti luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä käsittelee jo ennestään tuttuja teemoja, mutta poikkeuksellisen painokkaasti ja suorasanaisesti, arvioivat Suomen luontopaneelin asiantuntijat.

”Varovaisuus ja epävarmuus ovat selvästi ruvenneet karisemaan. Alkaa olla aukottoman selvää, että ollaan menossa huonompaan suuntaan”, arvioi ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

”Massasukupuuttojen aikaan muutokset monimuotoisuudessa ovat toki olleet nopeita, mutta nyt tapahtuva muutos on ihmiskunnan historian nopein ja ihmisen itse aiheuttama.”

Kotiaho johtaa Suomen luontopaneelia, joka toteuttaa kansainvälisen IPBES-luontopaneelin tavoitteita Suomessa. IPBES julkisti maanantaina tiivistelmän erittäin laajasta raportistaan, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus hupenee ennennäkemätöntä vauhtia: jopa miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, Suomen luontopaneelissa istuva Leif Schulman nostaa esiin raportin selkeäsanaisuuden.

”Raportti on sanomaltaan hyvin samantyyppinen kuin IPCC:n ilmastonmuutosraportti viime syksynä. Ratkaisuja on tehtävä, muuten seuraukset ovat ihmiskunnan hyvinvoinnille katastrofaaliset.”

Raportti nimeää tärkeysjärjestyksessä viisi suoraa syytä luonnon köyhtymiseen. Ne ovat muutokset maan ja merialueiden käytössä, elävän luonnon (liiallinen) hyötykäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit.

Raportissa hahmotellaan myös useita erilaisia tulevaisuudenkuvia seurauksineen. Johtopäätös on tämä: tuhoisa kehitys voidaan vielä pysäyttää, mutta se vaatii hyvin laajamittaisia ja järjestelmätasolle pureutuvia muutoksia. Asteittaiset parannukset eivät enää riitä.

”Vain sellaiset vaihtoehdot, joissa todella tehdään merkittävä järjestelmämuutos, voivat johtaa luonnon säilymiseen ja sen tilan kohentumiseen. Nykyisen talousjärjestelmän puitteissa se ei tule onnistumaan”, Schulman katsoo.

Hän viittaa siihen, että valtiot, yritykset ja instituutiot ottaisivat tärkeimmäksi tavoitteekseen talouskasvun sijaan kestävän kehityksen. ”Kaikkien investointien kannattavuuslaskelmien pohjalle pitää ottaa se, onko hanke mahdollista toteuttaa ympäristölle kestävästi.”

Lajien uhanalaistuminen on kiihtynyt myös Suomessa. Maaliskuussa julkistetun Punainen kirja -arvioinnin mukaan joka yhdeksäs eliölaji on nyt uhanalainen. Uhkina ovat ennen kaikkea elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen, mutta myös metsästys ja kalastus.

Suomessa tahti vaikuttaisi olevan maailmanlaajuista keskiarvoa hitaampi ja uhanalaisten lajien osuus hieman keskimääräistä pienempi – mutta vain hieman.

”Tilanne ei missään tapauksessa ole hyvä. Monimuotoisuus köyhtyy meilläkin kiihtyvällä tahdilla”, Kotiaho kommentoi.

Hänen mukaansa Suomen verrattain hyvä tilanne johtuu ennemminkin pinta-alaan nähden pienestä väkiluvusta kuin siitä, että luonnosta pidettäisiin parempaa huolta kuin muissa länsimaissa.

”Suomi ei myöskään ole omavarainen ruoan tai tavaroiden suhteen, vaan suuri osa tuotteista tuodaan muualta. Me ulkoistamme ympäristöhaittoja maailmalle.”

Luontopaneeli järjestää ensi viikolla seminaarin, jossa pohditaan IPBES-raportin tulosten merkitystä Suomen oloissa. Kotiaholla ja Schulmanilla onkin valmiina ehdotuksia siihen, kuinka raportin suosituksia voitaisiin soveltaa täällä.

Molemmat lisäisivät sekä kulutusta ohjaavia haittaveroja että yritysten velvollisuutta korvata haitat, joita niiden toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle.

”Esimerkiksi arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin muuttaa radikaalisti niin, että se perustuisi ympäristöhaittoihin”, Kotiaho esittää. Ympäristölle haitallisista tuista – kuten turpeen, dieselin ja kevyen polttoöljyn alennetuista verokannoista tai teollisuuden energiaveronpalautuksista – tulisi hänen mielestään luopua nopealla aikataululla.

 

”Alv-järjestelmää voitaisiin muuttaa niin, että se perustuisi ympäristöhaittoihin.”

Haittakorvauksista ajankohtainen esimerkki on Kemiin suunnitteilla oleva sellutehdas, jonka puuntarpeeksi on arvioitu 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Kotiahon ja Schulmanin mukaan hankkeessa olisi laskettava ne haitat, joita lisähakkuista aiheutuisi esimerkiksi ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle, ja perittävä niihin perustuva maksu hankkeen hyötyjältä eli tässä tapauksessa metsäyhtiöltä. Rahat korvamerkittäisiin esimerkiksi metsien suojeluun tai soiden ennallistamiseen.

Kompensaatiovaikutuksen lisäksi maksut ohjaisivat yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä ja nostaisivat tuotteiden hintoja. Se vähentäisi ympäristöä kuormittavien tuotteiden kysyntää ja sen myötä tuotantoa.


Kun suomalaiselta teollisuudelta vaaditaan lisää vastuuta ympäristöhaitoista, vasta-argumentti on usein se, että sääntelyn kiristyminen siirtäisi tuotantoa saastuttavampiin maihin. Schulmanin mielestä tätäkin pitäisi suitsia politiikalla:

”Jos vaikka sellua tuotaisiin Kiinasta, sitä pitäisi pystyä verottamaan tai ohjaamaan vaikkapa hiilitulleilla. Lopputuotteeseen kohdistettava verotus on myös yksi mahdollisuus.”

Käytännössä tällaisten toimien tulisi olla vähintään EU:n laajuisia. Raportissa vaaditaankin maailmanlaajuisia toimenpiteitä.

”Ihannetapauksessa esimerkiksi sellutehtaalle tehtäisiin ympäristöhaittoihin perustuva kannattavuusarviointi missä tahansa maassa. Lopputulema olisi se, että sellun maailmanmarkkinahinta nousisi. Silloin tulisi kannattavammaksi kuluttaa vähemmän ja kierrättää paremmin”, Schulman visioi.

Tällainen skenaario vaatii jo melkoisen vahvaa tulevaisuudenuskoa. Sitä raportista kuitenkin löytyy, vaikka luontoa uhkaavista tuhoista luodaankin synkkä kuva.

Raportissa nimittäin todetaan, että vaikka nykyisistä toimintatavoista hyötyvät tahot voivat vastustaa muutoksia, ”vastustus voidaan voittaa laajemman yleisen edun vuoksi”.

Asiantuntijoiden mukaan muita järkeviä mahdollisuuksia ei olekaan: pitkällä aikavälillä luonnon köyhtyminen uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa.

”Jos ajatellaan esimerkiksi ruoantuotantoa, niin 75 prosenttia kaikista ruokakasvilajeista vaatii eläinvälitteisen pölytyksen. Pölyttäjien hävittäminen tarkoittaa, että vaarannamme ruoantuotantomme. Tästä on jo esimerkkejä”, Kotiaho sanoo.

Schulmanin mukaan kyse on pitkälti samasta elämäntapakriisistä, joka on myös ilmastonmuutoksen taustalla – yksinkertaistettuna ihmiskunnan elämän ja kuoleman kysymyksestä.

”Lyhyellä tähtäimellä tällaisissa muutoksissa on aina sekä häviäjiä että voittajia. Mutta pitkällä tähtäimellä vaihtoehtona on joko se, että kaikki häviävät tai se, että kaikki voittavat.”

Tekstiä korjattu klo 15.07: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että koko raportti olisi julkistettu maanantaina. Maanantaina julkaistiin päättäjille suunnattu tiivistelmä, ja koko raportti julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Fakta

IPBES Global Assessment -raportti


 Tähän asti kattavin arvio maailman luonnon tilasta.

 Kolmen vuoden ajan työstettyä raporttia on koonnut yhteensä 145 asiantuntijaa 50 eri maasta. Se julkistetaan kokonaisuudessaan myöhemmin tänä vuonna.

 Raportin mukaan jopa miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto, monia jo seuraavien vuosikymmenten aikana. Yhteensä maailmassa on arviolta kahdeksan miljoonaa lajia, joista yli puolet on hyönteislajeja.

 Yhteensä kolme neljännestä maapallon maa-alasta ja 66 % meristä on muuttunut voimakkaasti ihmisen toimien vuoksi. Ruoan tuotantoon käytetään tällä hetkellä runsas kolmannes maailman maa-alasta ja lähes kolme neljännestä makeasta vedestä.

 Raportin on laatinut hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES. Paneelissa on mukana 132 valtiota, ja se on avoin kaikille YK:n jäsenmaille.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    2. 2

      Alamäkipyöräilyn suosio kasvaa nopeasti: Espoossa laskettelukeskukseen raivattiin viisi rataa, joista helpoimman ”pystyy ajamaan Alepa-fillarilla”

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Yksi juoma sai täydet viisi tähteä, kun HS testasi suomalaiset siiderit – ison panimon tekele tyrmättiin limonadimaiseksi

      Tilaajille
    5. 5

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    6. 6

      Makkarakeisari Veijo Votkin järkyttyi 1969 niin pahasti, että ura oli tyssätä heti alkuunsa: ”Hallissa tapettiin päivässä 600 sikaa, pari sataa nautaa ja vähän muita päälle”

    7. 7

      Suomi vetää EU-puheen­johtajuuden säästö­budjetilla: Kuluista leikattiin 20 miljoonaa euroa, vieraille tarjotaan hana­vettä eikä avajais­gaalaa järjestetä

    8. 8

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    9. 9

      Hampaidenpesu muistuttaa elintärkeästä rutiinista, joka unohtuu herkästi lomalla

    10. 10

      Täydellistä minää etsimässä: Helsingin suosituimmissa selfiekohteissa nähtävyydet jäävät sivuosaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    7. 7

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    8. 8

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    9. 9

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    10. 10

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    10. 10

      U. Pekka Kinnunen on kuvannut karhujen yksityis­elämää vuosi­kymmenten ajan – HS:n erikois­artikkeli vie ainut­laatuiselle matkalle metsiemme valtiaan elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää