Valvira ohjeistaa kriisistä toiseen tarpovaa vanhushoitoa ja antoi uuden suosituksen siitä, kuinka monta hoitajaa vanhus tarvitsee - Kotimaa | HS.fi

Valvira ohjeistaa kriisistä toiseen tarpovaa vanhus­hoitoa ja antoi uuden suosituksen siitä, kuinka monta hoitajaa vanhus tarvitsee

Professori Marja Jylhä syyttää kuntia hintakilpailutuksesta ja hoivayrityksiä vastuuttomista sopimuksista.

Hoitajamitoitusta ei määritellä nyt sitovasti vanhuspalvelulaissa.

13.5.2019 2:00 | Päivitetty 13.5.2019 6:16

Mikä on oikea määrä työntekijöitä vanhusten hoivakodissa? Tähän on tullut nyt sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta tuore suositus, jonka HS hankki nähtäväkseen.

Sen mukaan vanhukselle, joka kulkee itsenäisesti ja selviää arjestaan pääsääntöisesti yhden hoitajan auttamana, riittää 0,5 hoitajan mitoitus. Vuodehoidossa olevalle tai ihmiselle, jolla on vaikeita käytösoireita, tarvitaan 0,7 hoitajan mitoitus, mikäli terveydentila vaihtelee.

”Kyseessä on aluehallintovirastojen ja Valviran yhteinen työväline. Halusimme tuoda selkeyttä epäselviin käytäntöihin”, ylitarkastaja Anssi Tulkki Valvirasta kertoo.

Tulkki korostaa, että suositus on viitteellinen ja suuntaa antava. Henkilöstön määrän ja mitoituksen riittävyyden arviointi pitäisi perustua aina kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan myös muut asiat, kuten toimitilat tai asiakkaiden määrä.

Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta on keskusteltu Suomessa kiivaasti sen jälkeen, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän hoivakodin toiminnan tammikuussa.

Valvira antoi Esperi Carelle poikkeuksellisen valvontamääräyksen, jonka mukaan yhtiön on korjattava epäkohdat ja puutteet kaikissa vanhustenhuollon yksiköissään. Sen mukaan hoitolaitoksissa oli asiakkaiden palvelujen tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa sekä hoivatyössä että avustavissa tehtävissä.

Helmikuussa Valvira keskeytti puolestaan Attendon hoivakodin toiminnan Utajärvellä ja Alavudella. Yhtenä syynä tuolloinkin oli pätevän henkilöstön puute.

Vanhuspalvelulaissa ei ole ollut sitovaa hoitajamitoitusta. Suositus vanhustenhuollossa on vähintään 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tämä toteutui viime vuonna 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. Useimmissa yksiköissä hoitajamäärä asukasta kohden on THL:n mukaan 0,5:n ja 0,7:n välillä.

Tosiasiallinen henkilöstömitoitus lain mukaan pitäisi kuitenkin riippua asiakkaiden hoitoisuudesta eli toisin sanoen vanhuksen kunnosta ja siitä, kuinka paljon ja millaista hoitoa ihminen tarvitsee.

”Jos asiakkaiden palveluntarve kasvaa, pitää hoitajamitoitusten kasvaa sen mukaan”, Tulkki kertoo.

Käytännössä näin ei ole ollut. Minimistä on usein tullut maksimi, ja kaikki hoivapaikat eivät ole täyttäneet edes suositusta.

Asiantuntijoiden mukaan henkilöstön vähimmäismäärästä on on ollut helppo tinkiä, koska sitä ei ole tarkkaan laissa määrätty ja suosituksia on voitu myös kiertää.

Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta katsoo, että ongelmat vanhuspalveluissa johtuvat palvelujen aliresurssoinnista yhdistyneenä kuntien taitamattomaan kilpailutukseen ja yritysten voitontavoitteluun.

”Kunnat voivat päättää palveluiden kilpailutuksesta hinnan perusteella ja hoidon laadun perusteella. Nykyään hinnalla on ollut lähes poikkeuksetta suurempi merkitys kuin laadulla”, Jylhä sanoo.

Hän syyttää myös suuria yrityksiä vastuuttomista sopimuksista.

”Suuret firmat ovat tarjonneet palveluja varsin halvalla, kun niillä on ollut tavoite saada lisää markkinaosuutta. Se vain ei vanhustenhoidossa toimi, sillä halvalla ei saa hyvää laatua.”

Nyt Esperi Care haluaa muuttaa sopimuksensa omien sanojensa mukaan vastuullisemmiksi.

Henkilöstömitoituksista ja sitä vastaavasta hinnasta on yleensä sovittu kuntien ja hoivapalvelujen tarjoajien välisissä sopimuksissa. Ongelmana on, että sopimuksista valtaosa on kiinteähintaisia, ja niissä hoivan tarpeen kasvua ja siitä seuraavaa hoitajamitoituksen nousutarvetta ei ole huomioitu.

”Nykyisin valtaosa sopimuksista on aika hintajäykkiä eivätkä reagoi, jos ja kun palveluntarve lisääntyy. Hoitoisuuden kehittymisestä ja palvelusta maksettava hinta eivät siten kulje käsi kädessä”, sanoo Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi.

Hoitajamitoitus pitäisi määritellä tarkemmin hoivan tarpeen perusteella, katsoo myös Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

Tätä nykyä sopimukset tehdään Karjalaisen mukaan tilanteessa, jossa ei välttämättä vielä tiedetä, millaisia asukkaita hoivakotiin tulee. Ajan kuluessa kaikki myös väistämättä tarvitsevat yleensä enemmän palveluja.

Omatoiminen palvelutalon asukas voi aluksi pärjätä 0,4:n hoitajan mitoituksella, mutta myöhemmin on usein tarvetta enemmälle.

”Kun vanhus tulee hoivakotiin, tämän kunto tavallisesti kohoaa kotihoitoon verrattuna, mutta sitten kunto alkaa yleensä heiketä. Keskimääräinen aika, minkä vanhus hoivakodissa viettää, on kaksi vuotta”, Karjalainen kertoo.

Sekä Pirttijärvi että Karjalainen kertovat, että kunnat kilpailuttavat sopimukset pääasiassa hinnan perusteella. Vain poikkeustapauksissa ne arvioivat myös laatua. Kuntien kanssa solmitut hinnat voivat vaihdella samalla hoitajamitoituksella 100 eurosta 140 euroon vuorokaudelta.

Esperi Care ja Attendo haluaisivat sopimuskäytäntöjä muutettavan siten, että niissä huomioitaisiin paremmin hoitoisuuden kehitys: kiinteän hinnan sijaan olisi esimerkiksi 3–5 palvelutarpeen mukaista hintakategoriaa.

Tällaisia sopimuksia on käytössä muun muassa Saksassa ja Ranskassa ja Suomessa esimerkiksi vammaispalveluissa.

Sekä Pirttijärvi että Karjalainen katsovat, että Valviran suositus hoitajamitoituksille on siksi tervetullut avaus.

Kiinteä sopimus ei välttämättä ole kunnankaan etu, Muuramen kunnan palvelujohtaja Simo Oksanen toteaa. Kunta on parhaillaan neuvottelemassa sopimuksiaan uusiksi kolmen hoivakotinsa osalta. Niiden kaikkien pyörittäjänä on yksityinen yritys, ja paikkamäärät vaihtelevat 32–53 asukkaan välillä.

Noin 10 000 asukkaan Muuramen ikärakenne on tähän asti ollut Keski-Suomen maakunnan nuorekkain, mutta vanhusväestön määrä on lähivuosina kasvamassa kohtuullisen nopeasti.

Itsenäisesti liikkuva vanhus voi selvitä vähemmällä hoitajamitoituksella. Vuoteessa hoidettava tarvitsee enemmän apua.

Aiemmin kunnalla oli yksi kiinteä hoitajamitoitus, 0,6. Kiinteän hoitajamitoituksen sijaan kunta pohtii nyt, että käyttöön otettaisiin neljä eri luokkaa, jossa hoivantarve ja laskutus riippuisi asiakkaan tarpeista ja kunnosta. Henkilöstömitoitus riippuisi siten asiakaskunnasta, ja sitä muutettaisiin vastaamaan hoivan tarvetta.

”Aiemmin jouduimme miettimään, sopiiko asukas johonkin paikkaan, koska maksamme tietystä henkilöstömitoituksesta. Jatkossa maksaisimme asiakkaan hoivantarpeen mukaan, ja tuottajan tehtäväksi jäisi huolehtia riittävästä henkilöstömitoituksesta.”

Sopimus antaa Oksanen mukaan myös kunnalle itselleen suuremman vallan ostamaansa palveluun. ”Hoidontarvetta arvioidaan sovituin väliajoin tietyn mittarein palveluntuottajan kanssa.”

Hoidontarpeen arviointiin on olemassa päteviä mittareita, mutta ne vaihtelevat kunnittain. Oksanen katsoo siksi, että valtakunnallinen yhteinen sitova tapa määritellä hoivantarvetta ”helpottaisi hirveästi kaikkia”.

Hoitajamitoitus on puhuttanut myös poliitikkoja, ja aihe nousee luultavasti myös tulevan hallituksen pöydälle.

On esitetty, että lakiin pitäisi kirjata henkilöstömitoitukselle vähimmäismäärä, jonka mukaan tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olisi vähintään 0,7 täysiaikaista työntekijää yhtä palveluja saavaa iäkästä henkilöä kohden.

Monet asiantuntijat pelkäävät, että jos 0,7 kirjataan lakiin, siitä tulee helposti uusi enimmäismitoitus, vaikka joissakin tilanteissa hoitajia pitäisi olla vielä sitäkin enemmän.

Toinen pelko on, että entistä huonokuntoisempia vanhuksia voidaan pitää kotona kotihoidossa pidempään ja hoivakotiin pääsee vasta, kun on käytännössä vuodepotilaana.

Pelko voi olla osittain aiheellinen, Jylhä arvioi. ”Tosin kynnys tehostettuun palveluasumiseen pääsemisessä on jo nyt todella korkea useimmissa kunnissa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat