Kotimaa
Marjaana Toiviaista kutsuttiin verkossa saatanan kätyriksi ja mielisairaaksi – syytetyt vetoavat Toiviaisen es
Helsingin käräjäoikeudessa alettiin käsitellä keskiviikkona isoa tukkua syytteitä pappi Marjaana Toiviaisen https://www.hs.fi/haku/?query=marjaana+toiviaisenkunnianloukkauksista. Syytettyjä jutussa on kolmisenkymmentä, vaikka kaikki eivät keskiviikkona olleet oikeussalissa.
Facebookissa ja Messenger-viestipalvelussa vuonna 2017 kirjoitetuissa teksteissä niiden kirjoittajat toivovat esimerkiksi Toiviaisen kuolemaa ja raiskaamista. Toiviaista nimitettiin myös Allahin huoraksi ja saatanan kätyriksi, minkä lisäksi kirjoituksissa oli esimerkiksi väitteitä hänen mielenterveydestään ja seksuaalisista haluistaan.
”Tässä tekotapa on pitkälti identtinen. Toiviainen on hoitanut virkaansa tavalla, joka ei ole kaikkia miellyttänyt. Ja sitä on sitten sosiaalisessa mediassa kommentoitu”, kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen https://www.hs.fi/haku/?query=juha-mikko+hamalainenkuvaili kokonaisuutta oikeudenkäynnin alussa.
Syynä kunnianloukkauksiin on Hämäläisen mukaan Toiviaisen halventaminen. Yhdelle syytetylle Hämäläinen vaatii myös tuomiota laittomasta uhkauksesta. Tähän syytteeseen johtaneen viestin kirjoittaja kehotti Toiviaista muuttamaan Afganistaniin ja kirjoitti häntä varten Suomessa varatuista luodeista.
Kirjoittelun syynä on Toiviaisen työ ja toiminta Oulunkylän seurakunnassa, johon on kuulunut muun muassa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Toiviainen on tukenut näkyvästi maahanmuuttajia myös julkisuudessa ja osallistunut muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia vastustaviin mielenosoituksiin.
Osa syytetyistä on tunnustanut teon, osa myöntää tekstit ja kiistää halventamistarkoituksen ja jotkut taas sanovat, että viestit on kirjoitettu heidän koneeltaan heidän tietämättään. Suurin ryhmä syytetyistä on sitä mieltä, että tekstit ovat olleet reaktioita Toiviaisen omaan toimintaan pappina ja että hänen pitäisi kestää julkisuuden henkilönä tavallista enemmän arvostelua.
Syytetyt tai heidän avustajansa ovat kuvailleet esitutkinnassa ja oikeussalissa tekstejään esimerkiksi näpäytykseksi, ohjeistukseksi ja kannanotoiksi.
Syyttäjä Hämäläinen teki tukusta pöydälleen tulleita kirjoituksista syyttämättäjättämispäätöksen. Näissä teksteissä oli Hämäläisen mukaan kyse selvästi virkatoimintaan liittyvästä arvostelusta ilman loukkaamistarkoitusta, mutta salissa käsiteltäviä tekstejä hän luonnehti toisin.
”Tässä on minun mielestäni kyse selkeästi tällaisesta maalittamisesta, joka on kohdistunut virkaansa hoitaneeseen virkamieheen.”
Maalittamisella Hämäläinen tarkoittaa toimintaa, jossa jokin henkilö nostetaan esimerkiksi sosiaalisen median kirjoituksilla tikun nokkaan ja muut rientävät kommentoimaan hänen toimintaansa epäasiallisesti.
Aiemmin Hämäläinen on kommentoinuthttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005921219.html STT:lle, että toiminta ei ole näyttäytynyt ohjattuna kampanjana. Hän sanoi myös salissa, että maalittaminen ei ole juridinen termi.
Syyttäjä Hämäläinen päätti nostaa syytteen yhteensä yli 30:tä henkeä vastaan, mutta kaikki haastetut eivät saapuneet maanantaina paikalle. Osaa ei myöskään tavoitettu ja saatu haastettua oikeudenkäyntiin.
Käräjäoikeus päätti käsitellä Toivaisen vaatimukset ilman yleisöä, koska käsittelyssä tulee ilmi häneen liittyviä arkaluontoisia seikkoja.
Tuomiokapituli on aiemmin käsitellyt valituksia, jotka koskivat Toiviaisen osallistumista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia vastustaviin mielenosoituksiin.
Tuomiokapitulissa puheenjohtajan valtaa käyttää hiippakunnan piispa eli Helsingissä Teemu Laajasalo https://www.hs.fi/haku/?query=teemu+laajasaloja päätösvaltaa seitsemän jäsentä. Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnan hallintoa ja taloutta sekä valvoo seurakuntien toimintaa, minkä lisäksi kansalaisten jättämät kantelut käsitellään tuomiokapitulissa.
Tuomiokapituli katsoihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005570472.html, että Toiviainen on tehnyt merkittävää työtä maahanmuuttajien auttamiseksi, mutta osaa hänen toimintatavoistaan ja käytöksestään voidaan moittia. Kyse oli tuomiokapitulin mukaan siitä, että kirkon työntekijä ei saisi toimia poliisia tai muita viranomaisia vastaan tai yrittää estää näiden työtä.
Oikaisu 15.5.2019 klo 15.55: Korjattu jutusta virheellinen päivä. Jutussa puhuttiin aiemmin maanantaista, vaikka oikeudenkäynti alkoi keskiviikkona.
Facebookissa ja Messenger-viestipalvelussa vuonna 2017 kirjoitetuissa teksteissä niiden kirjoittajat toivovat esimerkiksi Toiviaisen kuolemaa ja raiskaamista. Toiviaista nimitettiin myös Allahin huoraksi ja saatanan kätyriksi, minkä lisäksi kirjoituksissa oli esimerkiksi väitteitä hänen mielenterveydestään ja seksuaalisista haluistaan.
”Tässä tekotapa on pitkälti identtinen. Toiviainen on hoitanut virkaansa tavalla, joka ei ole kaikkia miellyttänyt. Ja sitä on sitten sosiaalisessa mediassa kommentoitu”, kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen https://www.hs.fi/haku/?query=juha-mikko+hamalainenkuvaili kokonaisuutta oikeudenkäynnin alussa.
Syynä kunnianloukkauksiin on Hämäläisen mukaan Toiviaisen halventaminen. Yhdelle syytetylle Hämäläinen vaatii myös tuomiota laittomasta uhkauksesta. Tähän syytteeseen johtaneen viestin kirjoittaja kehotti Toiviaista muuttamaan Afganistaniin ja kirjoitti häntä varten Suomessa varatuista luodeista.
Kirjoittelun syynä on Toiviaisen työ ja toiminta Oulunkylän seurakunnassa, johon on kuulunut muun muassa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Toiviainen on tukenut näkyvästi maahanmuuttajia myös julkisuudessa ja osallistunut muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia vastustaviin mielenosoituksiin.
Osa syytetyistä on tunnustanut teon, osa myöntää tekstit ja kiistää halventamistarkoituksen ja jotkut taas sanovat, että viestit on kirjoitettu heidän koneeltaan heidän tietämättään. Suurin ryhmä syytetyistä on sitä mieltä, että tekstit ovat olleet reaktioita Toiviaisen omaan toimintaan pappina ja että hänen pitäisi kestää julkisuuden henkilönä tavallista enemmän arvostelua.
Syytetyt tai heidän avustajansa ovat kuvailleet esitutkinnassa ja oikeussalissa tekstejään esimerkiksi näpäytykseksi, ohjeistukseksi ja kannanotoiksi.
Syyttäjä Hämäläinen teki tukusta pöydälleen tulleita kirjoituksista syyttämättäjättämispäätöksen. Näissä teksteissä oli Hämäläisen mukaan kyse selvästi virkatoimintaan liittyvästä arvostelusta ilman loukkaamistarkoitusta, mutta salissa käsiteltäviä tekstejä hän luonnehti toisin.
”Tässä on minun mielestäni kyse selkeästi tällaisesta maalittamisesta, joka on kohdistunut virkaansa hoitaneeseen virkamieheen.”
Maalittamisella Hämäläinen tarkoittaa toimintaa, jossa jokin henkilö nostetaan esimerkiksi sosiaalisen median kirjoituksilla tikun nokkaan ja muut rientävät kommentoimaan hänen toimintaansa epäasiallisesti.
Aiemmin Hämäläinen on kommentoinuthttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005921219.html STT:lle, että toiminta ei ole näyttäytynyt ohjattuna kampanjana. Hän sanoi myös salissa, että maalittaminen ei ole juridinen termi.
Syyttäjä Hämäläinen päätti nostaa syytteen yhteensä yli 30:tä henkeä vastaan, mutta kaikki haastetut eivät saapuneet maanantaina paikalle. Osaa ei myöskään tavoitettu ja saatu haastettua oikeudenkäyntiin.
Käräjäoikeus päätti käsitellä Toivaisen vaatimukset ilman yleisöä, koska käsittelyssä tulee ilmi häneen liittyviä arkaluontoisia seikkoja.
Tuomiokapituli on aiemmin käsitellyt valituksia, jotka koskivat Toiviaisen osallistumista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia vastustaviin mielenosoituksiin.
Tuomiokapitulissa puheenjohtajan valtaa käyttää hiippakunnan piispa eli Helsingissä Teemu Laajasalo https://www.hs.fi/haku/?query=teemu+laajasaloja päätösvaltaa seitsemän jäsentä. Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnan hallintoa ja taloutta sekä valvoo seurakuntien toimintaa, minkä lisäksi kansalaisten jättämät kantelut käsitellään tuomiokapitulissa.
Tuomiokapituli katsoihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005570472.html, että Toiviainen on tehnyt merkittävää työtä maahanmuuttajien auttamiseksi, mutta osaa hänen toimintatavoistaan ja käytöksestään voidaan moittia. Kyse oli tuomiokapitulin mukaan siitä, että kirkon työntekijä ei saisi toimia poliisia tai muita viranomaisia vastaan tai yrittää estää näiden työtä.
Oikaisu 15.5.2019 klo 15.55: Korjattu jutusta virheellinen päivä. Jutussa puhuttiin aiemmin maanantaista, vaikka oikeudenkäynti alkoi keskiviikkona.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Oikeudenkäynnit Seuraa
- Helsinki Seuraa
- Kirkko Seuraa
- Maahanmuutto Seuraa
- Rikokset Seuraa
- Mikko Gustafsson Seuraa
Kommentit