Verenluovuttajiksi haetaan afrikkalaisia ja perimmäiset syyt ovat malariasääski ja evoluutio

Tarve harvinaisten veriryhmien verelle Suomen sairaaloissa on kasvanut viime vuosina.

Siihen vaikuttaa maahanmuutto, sillä etenkin afrikkalais-, aasialais- ja arabitaustaisilla ihmisillä on geeniperimänsä takia osin erilaisia verisairauksia kuin kantasuomalaisilla.

Tällainen sairaus on esimerkiksi sirppisoluanemia, joka muuttaa happea kuljettavat veren punasolut muodoltaan sirppimäisiksi.

Afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia on Suomessa toistaiseksi pieni määrä, kun verrataan sitä väestöryhmän kasvavaan kokoon. Monissa Euroopan maissa tilanne on sama.

Heillä on myös suomalaisista poikkeavia harvinaisia veriryhmiä. Yksi sellainen on U-negatiivinen. Toistaiseksi Suomesta ei ole vielä löytynyt tälle ryhmälle yhtään sopivaa luovuttajaa.

”Kymmenen viime vuoden aikana sirppisoluanemiapotilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Nyt heitä on Husissa hoidossa noin 60. Käytännössä kaikki potilaamme ovat afrikkalaistaustaisia, ja usein heidän hoidossaan tarvitaan punasolusiirtoja”, lastenhematologi, professori Kirsi Jahnukainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+jahnukainen Husin Lastensairaalasta sanoo.



Kaikkien maailman ihmisten veri kuuluu yhteen neljästä ABO-veriryhmästä eli veriryhmään A, B, O tai AB. Nämä jaetaan vielä reesustekijän (Rh D -tekijän) mukaan vielä Rh D -positiiviseen ja Rh D -negatiiviseen ryhmään.

Nämä pääryhmät huomioidaan aina verensiirroissa. Useimmiten sopiva veri voidaan valita vain pääryhmien perusteella. Lisäksi tunnetaan monia muita veriryhmiä, joissa punasolujen pinnalla on erilaisia rakenteita. Ne on myös huomioitava verensiirroissa.

Harvinaisena veriryhmää pidetään, kun se on harvemmalla kuin yhdellä tuhannesta. Afrikkalaisten veriryhmät eroavat eniten suomalaisesta kantaväestöstä. Kaikilla väestöryhmillä esiintyy harvinaisia veriryhmiä, myös kantasuomalaisilla, mutta ne ovat erilaisia. Suomalainen erikoisuus on esimerkiksi veriryhmä JK-3.

Jos suomalainen joutuu sairaalahoitoon Thaimaassa ja tarvitsee tietyn veriryhmän verta, siellä sitä todennäköisesti myös on saatavilla.

”Afrikkalaistaustaisilla O- ja B-veriryhmät ovat yleisempiä ja A-veriryhmä taas on harvinaisempi kuin Suomen kantaväestöllä. O-veriryhmän potilaalle voi antaa vain O-ryhmän verta, joten mitä enemmän heitä on, sitä enemmän tarvitsemme O-ryhmän luovuttajia”, sanoo Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg.https://www.hs.fi/haku/?query=susanne+ekblom-kullberg.

Veripalvelu yrittää etsiä ja rekrytoida lisää afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia, jotta potilaiden hoito sairaaloissa helpottuisi. Joskus harvinaisempien veriryhmien verta joudutaan tilaamaan ulkomaisista veripankeista, kerran jopa Etelä-Afrikasta asti.

”Sirppisoluanemian hoitoa pystytään pääosin suunnittelemaan, joten keräämme tarvittavan määrän verta hoitopäivään mennessä. Onneksi harvinaisia punasoluja voi pakastaa ja säilyttää jopa kymmenen vuotta”, Ekblom-Kullberg sanoo.

Esimerkiksi Husissa osalle lapsi- ja aikuispotilaista tehdään punasolujen vaihtohoito noin kuukauden välein. Aikuiset tarvitsevat kerralla jopa kymmenen pussia verta, lapset kuusi.

”Hoito vaikuttaa nopeasti. Monet potilaamme sanovat, että kivut katoavat heti ja voimat palaavat, kun he ovat saaneet uutta verta”, sanoo aikuisten hematologi, ylilääkäri Ulla Wartiovaara-Kauttohttps://www.hs.fi/haku/?query=ulla+wartiovaara-kautto.

Lääkäreiden mukaan parasta olisi päästä hoitamaan sirppisoluanemiaa lapsena, jotta se ei pääsisi kehittymään vakavaan muotoon. Pahimmillaan se aiheuttaa aivoinfarktivaaran.

Sirppisoluanemia ja toinen hemoglobiinipoikkeavuus talassemia ovat pääasiassa Päiväntasaajan Afrikasta lähtöisin olevien sairauksia, koska siellä asuneiden ihmisten geeniperimä on muuttunut vuosien kuluessa evoluution lakien mukaan malarian vaikutuksesta.

”Malarialoinen ei halua elää sirppisoluanemian kantajan punasoluissa”, Kirsi Jahnukainen selittää.

Malaria-alueilla jopa 25 prosenttia ihmisistä on sirppisoluanemian kantajia. Kun kaksi kantajaa saa lapsen, sairaus voi puhjeta hänelle.

Husissa toimii harvinaisten verisairauksien lasten ja aikuisten yhteinen poliklinikka, jossa lasten- ja aikuisten lääkärit toimivat yhdessä.

Oikaisu 15.5.2019 klo 20.51: Korjattu otsikkoon malariasääski alun perin olleen malariasääksen tilalle. Oikaisu 16.5.2019 klo 17.37: Jutusta poistettu kappale, jossa kerrottiin virheellisesti, että sirppisoluanemiaa sairastavat eivät kärsi malariasta. Sirppisoluanemiapotilas voi sairastua malariaan.