Vegaani­ruokaa lautaselle ja autot pois – Raportti patistaa suomalaisia rajuihin elämän­tapa­muutoksiin ilmaston vuoksi

Suomalaisen kulutuksen ilmastovaikutus on suuri, moninkertainen esimerkiksi kiinalaisiin ja intialaisiin verrattuna. Sitran tuoreen raportin mukaanhttps://media.sitra.fi/2019/05/15135519/1o5-asteen-elamantavat.pdf kuilu suomalaisen elämäntavan ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden välillä on valtava. Se edellyttää rajuja muutoksia myös arkisiin kulutustapoihin ennen kaikkea liikkumisessa, ruokavaliossa ja asumisessa.

Jo seuraavien kymmenen vuoden aikana kulutuksen aiheuttamia päästöjä pitäisi Suomessa leikata noin 75 prosenttia, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoite on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Suurin osa keskivertosuomalaisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä tulee liikkumisesta, asumisesta ja elintarvikkeiden kulutuksesta.

Keskeiset keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat Sitran mukaan kulutuksen vähentäminen, tehokkuuden parantaminen korvaamalla tekniikkaa vähähiilisemmällä sekä kulutusmuodon muutos. Se tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä kasvipohjaiseen ruokavalioon tai yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen.

Ratkaisujen löytäminen ei kuitenkaan voi olla pelkästään kotitalouksien vastuulla, sillä tarvittavat muutokset ovat todella suuria, painottaa johtava asiantuntija Anu Mänty https://www.hs.fi/haku/?query=anu+mantySitrasta: ”Muutos ei onnistu yksittäisen kuluttajan toimilla, vaan tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia.”

”Meidän tulee kehittää ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen elämäntapamme perustuvat. Tämä edellyttää radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnolla kuin myös liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä”, Mänty sanoo.

Suomessa ja Japanissa kulutusperusteisia päästöjä on pienennettävä huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen voidaan pysäyttää tavoitteena olevaan 1,5 asteeseen.

Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–84 prosenttia.

”Vuoteen 2050 mennessä kaikkien maiden hiilijalanjälki pitäisi pudottaa alle yhteen tonniin. Paljon pitää tapahtua nopeasti, jotta pysytään 1,5 asteen tavoitteessa”, Mänty painottaa.

Sitran torstaina julkistama kansainvälinen raportti 1,5 asteen elämäntavat – miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? tarkastelee kasvihuonekaasujen päästöjä ja niiden vähennysmahdollisuuksia kuluttamisen ja elämäntapojen näkökulmasta.

Elämäntapojen hiilijalanjälkiin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta, kuten infrastruktuurista, ja pääoman muodostuksesta muodostuvia päästöjä.

Raportti listaa lähes 30 keinoa kuromaan elämäntapakuilua umpeen. Nopeimmat muutokset on saavutettavissa liikkumisessa ja ruokavaliossa. Sen sijaan asumisen päästöjen vähentäminen on hitaampaa, sillä asuntoja ja niiden lämmitysjärjestelmiä vaihdetaan harvoin.

Keinot ovat tässä:

Elämäntapamuutosten vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun.

Suomalaisten nykyisen elämäntavan hiilijalanjälki on yli 10 000 kiloa hiilidioksidia henkeä kohden vuodessa. Se on yli kaksinkertainen esimerkiksi keskivertokiinalaiseen ja viisinkertainen intialaiseen elämäntapaan verrattuna. Vaikka maiden päästöt ovat suuret, henkeä kohti suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja ja päästävät ilmaan hiilidioksidia huomattavasti enemmän.

Kulutuksen osuus suomalaisen ilmastopäästöistä on suurihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005870699.html. Suomalaisten kotitalouksien päästöt tulevat ennen kaikkea liikkumisesta, asumisesta ja syömisestä.

Keskivertosuomalaisen elintarvikkeiden kulutukseen liittyvä hiilijalanjälki on Sitran raportin mukaan 1 750 kiloa vuodessa. Tästä lihatuotteet muodostavat yli kolmasosan. Naudanlihan osuus lihatuotteiden hiilijalanjäljestä puolestaan on yli 40 prosenttia.

Maitotuotteet, pääasiassa juusto ja maito, muodostavat toisen kolmanneksen elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Juomien osuus on noin kymmenesosa. Se tulee pääasiassa oluen ja kahvin kulutuksesta

Liikkuminen muodostaa 27 prosenttia kulutuksen ilmastovaikutuksesta. Liikkumisen hiilijalanjälki on 2 790 kiloa henkeä kohti vuodessa. Tästä yli kolme neljäsosaa tulee autoilusta ja sen suuresta hiili-intensiteetistä. Suomalaiset matkustavat paljon myös lentokoneella.

Asumisen hiilijalanjälki on 2 500 kiloa henkeä kohti vuodessa. Siitä sähkön osuus on kolmannes. Sähkön kulutus sisältää myös lämmityksen lähteenä käytetyn sähkön. Kaukolämmön osuus hiilijalanjäljestä on 38 prosenttia, koska kaukolämpöä käytetään paljon ja sillä on suusi hiili-intensiteetti. Polttoaineita ovat puu tai muu biomassa, hiili, turve, jätteet ja öljy.

Radikaali muutos vaatii muun muassa uudenlaista kiertotalouden mukaista ruoantuotantoa, liiketoimintaa sekä yhteistyötä.

Uudenlainen vaihtoehto ruoantuotantoon on keskiviikkona Vantaalla Metropolian ammattikorkeakoulussa avattu ruoantuotannon keskus Urban farm lab. Siellä kokeillaan erilaisia kiertotalouden mukaisia viljely- ja ruoantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista.

Tulevaisuuden ruokakeskuksessa kasvatetaan muun muassa ilmaperunoita, sirkkoja, vihersalaattia, yrttejä, versoja, humalaa ja sieniä. Tavoite on rakentaa Metropolian kampukselle täysin hiilineutraali kaupunkiviljelyn järjestelmä.

Hallissa ruokaa kasvattaa viisi yritystä, jotka hyödyntävät tuotannossa syntyvän hävikin. Esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaatinviljelyssä ja salaatinviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona.

Sitran kiertotalousasiantuntijan Merja Rehninhttps://www.hs.fi/haku/?query=merja+rehnin mukaan tavoite on tuoda ruoantuotanto lähemmäksi kaupunkilaisia, joita on suomalaisistakin 70 prosenttia.

”Koko ruokaketjun hiilijalanjälki on merkittävä, myös yksityisen kuluttajan kannalta. Täytyy miettiä, miten ruoka tulevaisuudessa tuotetaan”, Rehn sanoo.

Rehn toivoo, että suomalaisyritykset perustaisivat vastaavia keskuksia esimerkiksi teollisuuspuistoihin ja että ruoan sijaan Suomesta kehittyisi merkittävä ruoantuotannon teknologioita vievä maa.

Viljelysmaan huvetessa kaupunkeihin soveltuva sisäviljely voi tuoda kaupallisia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Uusille ruoantuotannon tekniikoille on tarvetta esimerkiksi kuumissa ja kuivissa tai lyhyiden kasvukausien oloissa.

Muutoksen perustaksi tarvitaan Sitran mukaan kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, joka perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen.

”Tarvitaan palveluita, jakamista, vuokraamista ja kierrätystä. Niihin perustuvien liiketoimintamallien pitäisi yleistyä merkittävästi”, sanoo kiertotalousasiantuntija Heikki Sorasahihttps://www.hs.fi/haku/?query=heikki+sorasahi: ”Niiden pitäisi yleistyä merkittävästi.”

Muutosta pystyttäisiin Anu Männyn mukaan tukemaan niin sanotulla kestävän kehityksen verosiirtymällä, jonka avulla voitaisiin paitsi vähentää päästöjä myös vahvistaa työllisyyttä ja taloutta.

Sitran mallissa hinnoitellaan rankemmin asioita, joita emme halua, sekä kevennetään esimerkiksi tuloverotusta. Matalatuloisimmille kotitalouksille voitaisiin mallin mukaan maksaa könttäsummapalautuksia.

Sitran mukaan ilmaston lämpeneminen maksaa Suomelle satoja miljoonia, jopa miljardeja eurojahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005864228.html.

”Toimilla on kiire, ja ne on käynnistettävä heti”, Mänty painottaa.

Pikaisia toimia korosti myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC erikoisraportissaan viime syksynä. IPCC:n mukaan ihmiskunnan on muutettava elämäntapaansa perusteellisestihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html, jotta maapallon lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen.