Kotimaa

Vegaani­ruokaa lautaselle ja autot pois – Raportti patistaa suomalaisia rajuihin elämän­tapa­muutoksiin ilmaston vuoksi

Suomalainen saastuttaa viisinkertaisen määrän intialaiseen verrattuna. Sitran raportin mukaan autoilua ja lihan syöntiä pitää vähentää tuntuvasti, mikäli Suomi haluaa päästä ilmastotavoitteisiin. Tulevaisuuden ruokaa voisivat olla esimerkiksi Vantaalla kasvatettavat ilmaperunat.

Suomalaisen kulutuksen ilmastovaikutus on suuri, moninkertainen esimerkiksi kiinalaisiin ja intialaisiin verrattuna. Sitran tuoreen raportin mukaan kuilu suomalaisen elämäntavan ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden välillä on valtava. Se edellyttää rajuja muutoksia myös arkisiin kulutustapoihin ennen kaikkea liikkumisessa, ruokavaliossa ja asumisessa.

Jo seuraavien kymmenen vuoden aikana kulutuksen aiheuttamia päästöjä pitäisi Suomessa leikata noin 75 prosenttia, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoite on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Suurin osa keskivertosuomalaisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä tulee liikkumisesta, asumisesta ja elintarvikkeiden kulutuksesta.

Keskeiset keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat Sitran mukaan kulutuksen vähentäminen, tehokkuuden parantaminen korvaamalla tekniikkaa vähähiilisemmällä sekä kulutusmuodon muutos. Se tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä kasvipohjaiseen ruokavalioon tai yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen.


Ratkaisujen löytäminen ei kuitenkaan voi olla pelkästään kotitalouksien vastuulla, sillä tarvittavat muutokset ovat todella suuria, painottaa johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta: ”Muutos ei onnistu yksittäisen kuluttajan toimilla, vaan tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia.”

”Meidän tulee kehittää ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen elämäntapamme perustuvat. Tämä edellyttää radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnolla kuin myös liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä”, Mänty sanoo.


Suomessa ja Japanissa kulutusperusteisia päästöjä on pienennettävä huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen voidaan pysäyttää tavoitteena olevaan 1,5 asteeseen.

Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–84 prosenttia.

”Vuoteen 2050 mennessä kaikkien maiden hiilijalanjälki pitäisi pudottaa alle yhteen tonniin. Paljon pitää tapahtua nopeasti, jotta pysytään 1,5 asteen tavoitteessa”, Mänty painottaa.

Sitran torstaina julkistama kansainvälinen raportti 1,5 asteen elämäntavat – miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? tarkastelee kasvihuonekaasujen päästöjä ja niiden vähennysmahdollisuuksia kuluttamisen ja elämäntapojen näkökulmasta.

Elämäntapojen hiilijalanjälkiin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta, kuten infrastruktuurista, ja pääoman muodostuksesta muodostuvia päästöjä.

Raportti listaa lähes 30 keinoa kuromaan elämäntapakuilua umpeen. Nopeimmat muutokset on saavutettavissa liikkumisessa ja ruokavaliossa. Sen sijaan asumisen päästöjen vähentäminen on hitaampaa, sillä asuntoja ja niiden lämmitysjärjestelmiä vaihdetaan harvoin.

Keinot ovat tässä:


Elämäntapamuutosten vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun.

Suomalaisten nykyisen elämäntavan hiilijalanjälki on yli 10 000 kiloa hiilidioksidia henkeä kohden vuodessa. Se on yli kaksinkertainen esimerkiksi keskivertokiinalaiseen ja viisinkertainen intialaiseen elämäntapaan verrattuna. Vaikka maiden päästöt ovat suuret, henkeä kohti suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja ja päästävät ilmaan hiilidioksidia huomattavasti enemmän.

Kulutuksen osuus suomalaisen ilmastopäästöistä on suuri. Suomalaisten kotitalouksien päästöt tulevat ennen kaikkea liikkumisesta, asumisesta ja syömisestä.

Keskivertosuomalaisen elintarvikkeiden kulutukseen liittyvä hiilijalanjälki on Sitran raportin mukaan 1 750 kiloa vuodessa. Tästä lihatuotteet muodostavat yli kolmasosan. Naudanlihan osuus lihatuotteiden hiilijalanjäljestä puolestaan on yli 40 prosenttia.

Maitotuotteet, pääasiassa juusto ja maito, muodostavat toisen kolmanneksen elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Juomien osuus on noin kymmenesosa. Se tulee pääasiassa oluen ja kahvin kulutuksesta

Liikkuminen muodostaa 27 prosenttia kulutuksen ilmastovaikutuksesta. Liikkumisen hiilijalanjälki on 2 790 kiloa henkeä kohti vuodessa. Tästä yli kolme neljäsosaa tulee autoilusta ja sen suuresta hiili-intensiteetistä. Suomalaiset matkustavat paljon myös lentokoneella.


Asumisen hiilijalanjälki on 2 500 kiloa henkeä kohti vuodessa. Siitä sähkön osuus on kolmannes. Sähkön kulutus sisältää myös lämmityksen lähteenä käytetyn sähkön. Kaukolämmön osuus hiilijalanjäljestä on 38 prosenttia, koska kaukolämpöä käytetään paljon ja sillä on suusi hiili-intensiteetti. Polttoaineita ovat puu tai muu biomassa, hiili, turve, jätteet ja öljy.


Radikaali muutos vaatii muun muassa uudenlaista kiertotalouden mukaista ruoantuotantoa, liiketoimintaa sekä yhteistyötä.

Uudenlainen vaihtoehto ruoantuotantoon on keskiviikkona Vantaalla Metropolian ammattikorkeakoulussa avattu ruoantuotannon keskus Urban farm lab. Siellä kokeillaan erilaisia kiertotalouden mukaisia viljely- ja ruoantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista.

Tulevaisuuden ruokakeskuksessa kasvatetaan muun muassa ilmaperunoita, sirkkoja, vihersalaattia, yrttejä, versoja, humalaa ja sieniä. Tavoite on rakentaa Metropolian kampukselle täysin hiilineutraali kaupunkiviljelyn järjestelmä.


Hallissa ruokaa kasvattaa viisi yritystä, jotka hyödyntävät tuotannossa syntyvän hävikin. Esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaatinviljelyssä ja salaatinviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona.

Sitran kiertotalousasiantuntijan Merja Rehnin mukaan tavoite on tuoda ruoantuotanto lähemmäksi kaupunkilaisia, joita on suomalaisistakin 70 prosenttia.

”Koko ruokaketjun hiilijalanjälki on merkittävä, myös yksityisen kuluttajan kannalta. Täytyy miettiä, miten ruoka tulevaisuudessa tuotetaan”, Rehn sanoo.


Rehn toivoo, että suomalaisyritykset perustaisivat vastaavia keskuksia esimerkiksi teollisuuspuistoihin ja että ruoan sijaan Suomesta kehittyisi merkittävä ruoantuotannon teknologioita vievä maa.

Viljelysmaan huvetessa kaupunkeihin soveltuva sisäviljely voi tuoda kaupallisia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Uusille ruoantuotannon tekniikoille on tarvetta esimerkiksi kuumissa ja kuivissa tai lyhyiden kasvukausien oloissa.

Muutoksen perustaksi tarvitaan Sitran mukaan kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, joka perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen.

”Tarvitaan palveluita, jakamista, vuokraamista ja kierrätystä. Niihin perustuvien liiketoimintamallien pitäisi yleistyä merkittävästi”, sanoo kiertotalousasiantuntija Heikki Sorasahi: ”Niiden pitäisi yleistyä merkittävästi.”

Muutosta pystyttäisiin Anu Männyn mukaan tukemaan niin sanotulla kestävän kehityksen verosiirtymällä, jonka avulla voitaisiin paitsi vähentää päästöjä myös vahvistaa työllisyyttä ja taloutta.


Sitran mallissa hinnoitellaan rankemmin asioita, joita emme halua, sekä kevennetään esimerkiksi tuloverotusta. Matalatuloisimmille kotitalouksille voitaisiin mallin mukaan maksaa könttäsummapalautuksia.

Sitran mukaan ilmaston lämpeneminen maksaa Suomelle satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja.

”Toimilla on kiire, ja ne on käynnistettävä heti”, Mänty painottaa.

Pikaisia toimia korosti myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC erikoisraportissaan viime syksynä. IPCC:n mukaan ihmiskunnan on muutettava elämäntapaansa perusteellisesti, jotta maapallon lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen.

Fakta

Elämäntavan hiilijalanjälki perustuu kotitalouksien kulutukseen


  Sitran raportissa elämäntapojen hiilijalanjäljet on määritelty kotitalouksien kulutuksen suoriksi ja välillisiksi kasvihuonekaasujen päästöiksi. Niihin ei ole laskettu julkisesta kulutuksesta ja pääoman muodostuksesta aiheutuvia päästöjä.

  Keskivertokuluttajan hiilijalanjälki on ikään kuin organisaatioiden hiilijalanjäljen kotitalousversio.

  Arviointiin sisältyvät elämäntavan osa-alueet ovat elintarvikkeet, asuminen, liikkuminen, kodin tavarat, vapaa-aika ja palvelut, esimerkiksi vakuutukset, siivous ja juhlapalvelut.

  ”1,5 asteen elämäntavat” -raportti perustuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Pariisissa otettiin vuonna 2015 tavoitteeksi maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta selvästi alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi tavoitellaan toimia, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Punastumisen hetkellä auttaa, jos sanoo mielessään tietyn turvalauseen, neuvoo psykologi ja antaa esimerkin

    2. 2

      Näin Tšernobylin radioaktiivinen laskeuma näkyy nykyään Suomessa – joillakin alueilla mittauksia tehdään edelleen

      Tilaajille
    3. 3

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisit, syyttäjät ja tuomarit vaativat tehokkaampia pykäliä maalittamista vastaan

    5. 5

      Hallituksen linja jakaa keskustan kannattajia

    6. 6

      ”Koputamme vaikka ovelle ja keitämme aamuteet, että varmasti saamme ihmisen töihin”, sanoo työnantaja, joka taistelee Yhdysvaltain kuumilla työmarkkinoilla työntekijöistä

    7. 7

      Suurten päiväkotien johtajat hukkuvat töihin Helsingissä

    8. 8

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    9. 9

      Juurihoitojen määrä näyttää lisääntyvän, ja yhtenä syynä saattavat olla muovipaikat

      Tilaajille
    10. 10

      Henna Tahvanainen suunnittelee Japanissa parempia kitaroita Yamahalle ja laittaisi Musiikkitalon remonttiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    2. 2

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Sunnuntain sähkökatko jätti 48 miljoonaa ihmistä sähköttä Argentiinassa ja Uruguayssa, vian syy on yhä epäselvä

    5. 5

      Lapio heilui, kun Aarre Heino täytti lastensa toiveen 38 vuotta sitten: Mökki­pihaan ilmestyi uima-allas, jossa vietetään yhä ”etelän­lomaa”

    6. 6

      Jutta Urpilaisen perheeseen tulee toinen lapsi – HS:n haastattelussa Urpilainen kertoo odotetusta puhelusta ja ikimuistoisesta viikostaan

      Tilaajille
    7. 7

      Ompelivatko Isis-naiset pommiliivejä vai ovatko he itse uhreja? Tutkijat ja leirille jumiin jääneiden naisten omaiset vastaavat

    8. 8

      The New York Times: Yhdysvallat on asentanut Venäjän sähkö­verkkoon haitta­ohjelmia, Trump kutsui artikkelia valeeksi ja maan­petokseksi

    9. 9

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    10. 10

      Poliisi: Vantaan väki­vallan­teon uhri valikoitui sattumalta, epäilty löi rollaattorilla liikkunutta miestä useita kertoja miekalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Omakotitalo rakennettiin keskelle jalkakäytävää Oulunkylässä

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    6. 6

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Suomi laittaa tupakoitsijat ahtaalle: Kymmenen euron aski ja interventioita lääkäri­käynnillä

      Tilaajille
    10. 10

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää