Kotimaa

Kysely: Joka toinen autoilija potee liikenneraivoa – Psykologi antaa kuusi vinkkiä liikennekiukun sammuttamiseen

Vain harva antaa tunnekuohun vaikuttaa toimintaansa liikenteessä: kahdeksan prosenttia Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kertoo näyttäneensä reaktionsa tunteen herättäneelle.

Mitä teet, kun joku vaihtaa yllättäen kaistaa eteesi ilman suuntamerkkiä?

Jupiset ehkä itseksesi tai haukut toisen autoilijan kanssamatkustajan kanssa. Vai hengitätkö syvään ja toteat, että ei ole syytä hermostua?

Joka toinen autoileva kertoo tunteneensa liikenneraivoa, käy ilmi Liikenneturvan tekemästä kyselystä.

”Liikenneraivon moni ymmärtää aggressiiviseksi väkivallaksi liikenteessä. Sitä tapahtuu kuitenkin tutkimusten mukaan äärimmäisen harvoin, noin yhden prosentin verran”, Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen kertoo.

Raivon sijaan pitäisikin Kaistisen mukaan puhua liikennekiukusta, sillä valtaosa ei anna ärsyyntymisen vaikuttaa toimintaansa kuin korkeintaan itsekseen jupinana ratissa.

Liikenneturva on selvittänyt liikenneraivoa kyselytutkimuksessa, johon osallistui 795 autoilevaa ihmistä.

Korkeintaan kolme kertaa vuodessa kiukkua oli tuntenut vastaajista runsas neljännes (28 prosenttia), kerran kuukaudessa joka kahdeksas (12 prosenttia) ja noin kerran viikossa lähes joka kymmenes (9 prosenttia). Vain harva antaa tunnekuohun vaikuttaa toimintaan liikenteessä.

”Kiukustuessa voidaan jupista itsekseen tai kanssamatkustajalle tai antaa raivon laantua hengittämällä syvään tai keskittymällä muuhun kuin kiukkua aiheuttaneeseen asiaan. Jotkut laskevat kymmeneen tai huutavat ja huitovat itsekseen”, Kaistinen kertoo.

”Ainoastaan kahdeksan prosenttia kertoo, että on purkanut tilannetta osoittamalla tunteen herättäneelle elein tai muuten hermostumisensa.”


Kyselyssä vastaajien määrä on niin pieni, ettei siitä voi erikseen tarkastella sukupuolten välisiä eroja liikennekiukun kokemisessa.

Ulkomaisten tutkimusten mukaan miehet kuitenkin ilmoittavat kokeneensa liikenteessä enemmän kiukkutilanteita kuin naiset, Kaistinen kertoo. Australialaistutkimuksen mukaan aggressioita kohdistivat toisiinsa eniten nuoret miehet.



Tunteiden neurobiologiaan erikoistunut apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta on tutkinut, miten tunteet vaikuttavat kykyymme tehdä havaintoja.

Liikenteessä tällä on iso merkitys, sillä tilanteet syntyvä nopeasti ja vaativat nopeita toimia.

”Tunteet ovat meidän eloonjäämisälykkyyttä ja kykyä toimia äkillisissä tilanteissa. Niiden syntyyn emme voi kauheasti vaikuttaa tietoisesti, ja niitä voi olla todella vaikea muokata”, Nummenmaa kertoo.

Siksi paras tapa hallita niitä on, ettei niitä päästä alun perin syntymäänkään. ”Voi esimerkiksi päättää, ettei lähde ruuhka-aikaan ajamaan”, Nummenmaa esittää.

Noin joka viides Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kertoi ajavansa ennakoivasti siten, ettei liikenneraivoon yllyttäviä tilanteita pääse syntymään.

Voimakkaiden tunteiden vallassa ei kannata lähteä ajamaan, sillä tunteet vaikuttavat havainnointikykyyn.

”Voimakkaita tunteita kokiessamme aivot menevät ikään kuin sulkeutuneeseen tilaan, jossa tietynlainen joustavuus häviää, ongelmanratkaisukyky heikkenee ja vaikeuttaa konkreettisesti havainnointikykyä”, Nummenmaa kertoo.

Nummenmaa kuitenkin muistuttaa, että liikenne on sääntöihin perustuvaa toimintaa, joten suurin osa ihmistä pystyy toimimaan liikenteessä ilman suurempia hermojen menetyksiä.

Jonkin verran ihminen voi myös päättää, miten tunteiden vallassa reagoi. ”Kaikilla on olemassa itsehillintäkyky. Vaikka ollaan vihaisia, ei käyttäydytä miten tahansa.”

Liikenneturvan kyselyssä 16 prosenttia vastaajista kertoi päättävänsä jo etukäteen lähtiessään, että aikoo liikkua rauhallisesti eikä reagoi voimakkaasti liikenteessä.

 

”Suurin osa ihmistä pystyy toimimaan liikenteessä ilman suurempia hermojen menetyksiä.”

Sille, että tunteet heräävät, ei aina voi mitään. Jos tunnekuohu valtaa, on hillittävä itsensä niin, ettei aggressio vaikuta liikenteessä toimimiseen ja vaaranna muita. Kiukunpuuska laantuu nopeasti, jos siihen ei jää vellomaan, Kaistinen kertoo.

Ihmisiä ärsyttää liikenteessä Kaistisen mukaan tavallisimmin yllättävät tapahtumat ja se, kun asiat tapahtuvat odotusten vastaisesti tai kun asioiden etenemiselle tulee esteitä.

Taustalla on usein liian pieni turvamarginaali, jolloin tilanteet syntyvät äkisti. Turvavälin pitäminen ja ajonopeuden säilyttäminen maltillisena auttaa siis myös ennakoimaan tilanteita.

”Valtaosalla pato kiukun ja liikenteen välillä pysyykin. Liikenneraivotapausten nouseminen keskusteluun niin perinteisessä mediassa kuin somessa ehkä ruokkivat ajatusta siitä, että tien päällä ollaan tukkanuottasilla harva se päivä. Tämä taas voi heikentää koettua turvallisuuden tunnetta”, Kaistinen arvioi.

Fakta

Näin kysely tehtiin


 Liikenneturva selvitti kuljettajien kokemuksia liikenneraivosta kyselytutkimuksella vuoden 2018 marraskuun lopussa.

 Siihen vastasi yhteensä 795 autoilevaa ihmistä.

 Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    3. 3

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    4. 4

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    10. 10

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää