Kotimaa

Lainmuutos vie MPK:lta oikeuden sotilaalliseen koulutukseen

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli kasvaa paikallispataljoonien rekrytoinneissa.

Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen on tulossa muutoksia ensi vuoden alussa. Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus siirtyy lainmuutoksen seurauksena kokonaan Puolustusvoimien järjestettäväksi.

Tähän mennessä Puolustusvoimat on voinut ostaa sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä eli MPK:lta, mutta nyt Puolustusvoimat ottaa vapaaehtoisen sotilaskoulutuksen tiukemmin omiin näppeihinsä.

MPK:n tehtäväksi jää järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta. Lisäksi sen tehtävänä on edistää naisten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja tutustua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

MPK:lla on tulevaisuudessa myös nykyistä korostetumpi rooli paikallispataljooniin tapahtuvassa rekrytoinnissa.

MPK joutuu asemoimaan itsensä osin uusiksi, koska sen perinteinen päätehtävä päättyy.

”Yhä enemmässä määrin olemme tulleet kokonaisturvallisuuden koulutuskenttään, eli pystymme tukemaan viranomaisia ja kansalaisia kokonaisvarautumisessa”, sanoo MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen.

Laatikainen myöntää, että MPK olisi halunnut pitää kiinni sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä.

”Jos meiltä olisi kysytty mielipidettä, niin emmehän me olisi halunneet sotilaallista koulutusta luovuttaa, mutta emme olleet siinä asemassa, että olisimme päässeet vaikuttamaan.”

Laatikainen hymähtää, kun häneltä kysyy, oliko virhe siirtää sotilaallinen koulutus pois MPK:lta.

”Ymmärrän, että haluat kysyä, mutta et saa minulta siihen vastausta. Olen siinä asemassa ja sillä tavoin orientoitunut, että se, mitä lainsäätäjä sanoo, sillä tavoin tehdään. Siitä ei valiteta.”

Laatikainen on ollut MPK:n toiminnanjohtajana yli neljä vuotta. Hän on taustaltaan prikaatikenraali (evp.), joka on toiminut muun muassa Puolustusvoimien koulutuspäällikkönä ja sotilasläänin komentajana.



MPK on Suomen Punaisen Ristin ja Liikenneturvan tavoin julkisoikeudellinen yhdistys, jolla on lakiin perustuvat tehtävät.

Yhdistyksen toimintaa tunnetaan kuitenkin huonosti maanpuolustuspiirien ulkopuolella. Monille on muodostunut mielikuva harjoituksista, joissa huru-ukot paistelevat makkaraa nuotiolla ja muistelevat isovanhempiensa sotateitä.

Puolustusvoimain komentajalle Jarmo Lindbergille esitettiin maaliskuussa Ylen Ykkösaamussa jopa kysymys, muutettiinko lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta siksi, että pelättiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen ”ajautuvan rasistien ja kansalliskiihkoilijoiden haltuun”.

Ällistyneen oloinen Lindberg vastasi, ettei ole sellaisesta tietoinen.

”Meillä ei seurata, millaisia ihmiset ovat poliittiselta katsannoltaan. Väitän, ettei Ylen kysymä asia voi olla kovin yleinen piirre”, Laatikainen sanoo.

MPK:n toiminta on kaukana historiallisista suojeluskunnista.

”Suojeluskunnissa oli joukkoja. Sen toiminta oli organisoitu sotilaallisesti. MPK on koulutusorganisaatio ja koulutuksen yhteistyöjärjestö”, Laatikainen sanoo.

”Meillä ei ole mitään joukkoja. Suojeluskunnalla oli aseistusta niihin tehtäviin, joita niillä oli. Jos meillä on aseistusta, se on koulutustoimintaa varten.”

MPK on suunnitellut jo pitkään aseiden hankkimista. Puolustusministeriö valtuuttikin jo vuonna 2017 Puolustusvoimat lahjoittamaan MPK:lle neljäsataa itselataaviksi kertatuliaseiksi muutettavaa rynnäkkökivääriä.

Lahjoitushanke kaatui kuitenkin siihen, ettei rynnäkkökivääreihin pystytty tekemään sellaisia teknisiä muutoksia, että niitä voitaisiin käyttää turvallisesti.

”Selvitämme nyt, voisimmeko saada uudestaan aseita koulutuskäyttöön omin toimenpitein. Että saisimme rahaa ja ostaisimme ne ihan kuin muutkin yhteisöt ostavat koulutusaseita omaan käyttöönsä”, Laatikainen sanoo.

MPK:n uudet aseet on tarkoitus hankkia tämän vuoden aikana.

 

”Kyllä meillä on taistelun mukaista koulutusta, ja käytämme Puolustusvoimien ohjesääntöjä.”

Vaikka vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus siirtyy ensi vuonna Puolustusvoimien järjestettäväksi, MPK saa yhä järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta.

Sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ero on joskus veteen piirretty viiva.

Laatikainen ottaa esimerkiksi ampumataidon ja fyysisen kunnon, joiden kehittäminen on selkeästi sotilaallista valmiutta palvelevaa koulutusta. Sen sijaan esimerkiksi sotilasjoukkona toimiminen on sotilaallista koulutusta.

”Se, että jokin joukko, kuten komppania, jossa ollaan täysin sota-ajan sijoituksen mukaisissa tehtävissä, ampuu ja käyttää räjähdysaineita. Tätä kautta hahmottaisin sotilaallisen koulutuksen”, Laatikainen sanoo.

”Mutta täytyyhän meidänkin pieninä ryhminä harjoitella harjoituskokoonpanossa, vaikka se ei ole sodan ajan kokoonpano. Kyllä meillä on taistelun mukaista koulutusta, ja käytämme Puolustusvoimien ohjesääntöjä.”

Puolustusvoimat saa ensi vuodesta alkaen oikeuden estää haluamiensa ihmisten osallistumisen MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleville kursseille, joille on tähän asti voinut osallistua kuka hyvänsä.

”Tällaista mahdollisuutta meillä ei ennen käytännössä ollut. Tältä kannalta toiminnan turvallisuus paranee”, Laatikainen sanoo.

MPK:lla on noin 3 100 kouluttajaa tai tukitehtävissä toimivaa ihmistä, joista Puolustusvoimien hyväksymiä kouluttajia on noin tuhat. Sitoumuksen tehneille kouluttajille tehdään suppea turvallisuusselvitys.

Laatikaisen mukaan ongelmia kouluttajien kanssa on hyvin harvoin. Hän kuitenkin myöntää, että joidenkin sitoumuksia on jouduttu purkamaan syystä tai toisesta.

”Meidän kursseilla on alkoholin käyttö kielletty.”

MPK toimii valtakunnallisesti kaikissa maakunnissa ja noin 30 paikkakunnalla. Yhdistys on jakanut Suomen seitsemään maanpuolustuspiiriin sekä meri- ja ilmapuolustuspiiriin. Niillä kaikilla on palkatut piiripäälliköt, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta entisiä sotilaita.

Maanpuolustuspiireihin on palkattu lisäksi koulutuspäällikköjä. Heidän joukossaan on myös siviilitaustaisia ihmisiä.

Puolustusvoimien tavoitteena on ohjata vapaaehtoista maanpuolustustyötä erityisesti paikallispataljooniin. MPK:n roolia siinä ollaankin vahvistamassa.

MPK palkkaa loppuvuodesta uusia valmiuspäälliköitä, jotka sijoitetaan Puolustusvoimien aluetoimistoihin. Valmiuspäälliköiden työnä on avustaa rekrytoinnissa paikallispataljooniin. Varsinaiset sijoituspäätökset tekee Puolustusvoimat.

Sodan ajan paikallispataljoonien tehtäviin kuuluvat muun muassa operatiivisten ja alueellisten joukkojen perustaminen, erikoisjoukkojen vastainen toiminta sekä valvonta- ja suojaustehtävät. Pataljoonien tärkein taistelujoukko on vapaaehtoisista muodostettu maakuntakuntakomppania.

”Valmiuspäällikön pitää olla maakunnassa tunnettu henkilö, jolle voi rimpauttaa ja kysyä, että mitä voin tehdä”, Laatikainen sanoo.

MPK:n suosituimpia ovat nuorille ja naisille järjestetyt kurssit ja harjoitukset. Myös kyberturvallisuuskursseilla on kysyntää.

”Meillä on tiettyjä kyberturvallisuuskursseja, joita ei voida pitää yleisesti avoimena. Ne ovat suppeammalla rekrytoinnilla”, Laatikainen sanoo.

MPK:n kurssilaiset maksavat koulutuksestaan itse. Esimerkiksi tyypillinen sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus maksaa 25 euroa vuorokaudessa. Sillä saa koulutuksen lisäksi varusteet, majoituksen ja ruoan.

Fakta

Mikä MPK?


 Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK perustettiin vuonna 1993.

 Se kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.

 Koulutusta järjestetään pääosin iltaisin ja viikonloppuisin.

 Yhdistyksen vuosibudjetti on vajaat neljä miljoonaa euroa.

 Noin kolmannes koulutuksesta on ollut Puolustusvoimien tilaamaa sotilaskoulutusta, kolmannes sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja kolmannes varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    3. 3

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    4. 4

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

    8. 8

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    9. 9

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    10. 10

      Kevin Lankinen kertoi, mitä romaania lukee ja nyt Pieni elämä -kirja on loppumassa kustantajalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    8. 8

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää