Opettaja, joka osaa nähdä

Lapsena koettu yksinäisyys voi johtaa yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen myös aikuisuudessa. Välittävä aikuinen, kuten oma opettaja, voi kuitenkin rikkoa yksinäisyyden kokemuksen.

Julkaistu: , Päivitetty:

Lapsena koettu yksinäisyys voi olla tuhoisaa ja johtaa yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen myös aikuisuudessa.

Yksinäisyyden voi rikkoa kuitenkin yksikin välittävä aikuinen, kuten oma opettaja. Sellainen kuin Ville Teittinen.

Oxfordin huippuyliopistossa väitöskirjaa tekevä evoluutiobiologi Aura Raulo kertoi Helsingin Sanomissa torstaina kiusaamiskokemuksistaan ja ulkopuolisuuden tunteistaan lapsuudessaan.

Jutun voit lukea täältä: Aura Raulo oli lapsena fantasiamaailmassa elävä, koulukiusattu nörtti, joka päätyi maailman huipulle

Rauloa ymmärsi hänen omien sanojensa mukaan oma opettaja eli Teittinen.

”Kunnia tyyliin kaikesta koko elämässäni kuuluu hänelle”, Raulo kertoo HS:n haastattelussa.

HS tavoitti Käpylän peruskoulussa opettavan Teittisen. Raulon sanat ilahduttavat kokenutta opettajaa, mutta häntä myös pikkuisen nolottaa. Hän ei nimittäin itse koe tehneensä mitään erityistä.

”Me ollaan kaikki ihan tavallisia opettajia. Tällaisia tarinoita on meidän kaikkien opettajien takana vaikka kuinka paljon”, Teittinen sanoo.

”Melkein kaikille meille on käynyt niin, että olemme olleet jollekulle lapselle just se henkilö, joka on osannut nähdä tämän. Se on yksi tämän opettajan työn suola.”

Teittinen taitaa kuitenkin olla vähän liian vaatimaton. Hänet tuntevat henkilöt nimittäin kertovat HS:lle, että Teittisellä on ”uskomattoman pitkä pinna” ja ”mieletön kyky nähdä jokaisessa lapsessa erityistä”.

”Olen iloinen, että jos en ole sössinyt lapsen luonnollista kehitystä ja sen sijaan osannut laittaa vielä enemmän sinne oikeaan suuntaan”, Teittinen sanoo.

Teittinen on opettanut Käpylän peruskoulussa ainakin 25 vuotta. Hän opettaa yleensä luokkia 3–6, joiden oppilaat ovat 9–13-vuotiaita. Uransa aikana hän kertoo kohdanneensa useita yksinäisiä lapsia.

”Heitä on ollut aina. Usein he ovat introverttejä ja voivat lähteä helposti kääriytymään. Jos siihen yhdistyy kiusaamista, he voivat olla tosi yksinäisiä”, Teittinen kertoo.

Opettajan tehtävä onkin olla koko ajan tuntosarvet pystyssä, että miten yhteisöllisyys rakentuu luokkaan.

”Jos esimerkiksi toimitaan ryhmissä, ei koskaan saa tehdä, että otetaan vapaat paikat, jos vaarana on, että joku jää yksin.”

Jos joku on yksin, se pitää tapahtua vapaaehtoisesti, sillä on myös lapsia, jotka haluavat työskennellä yksin. Sekin pitää Teittisen mukaan sallia joskus.

Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila on tutkinut 20 vuotta lasten ja nuorten yksinäisyyttä.

Junttilan mukaan jo alakouluikäiset lapset kokevat pitkäaikaista yksinäisyyttä. Itsensä kaveriporukasta ulkopuoliseksi kokeminen oli heillä pysyvämpää kokemus kuin luotettavan ystävyyssuhteen puuttuminen ja sen tuoma ahdistus.

Yläkouluun siirryttäessä yksinäisyys vahvistui monilla vieläkin pysyvämmäksi. Jos nuori jäi koulussa ensimmäisen puolen vuoden aikana ilman ystävyyssuhteita, hän oli todennäköisesti yksinäinen myös tästä eteenpäin.


 

”Jo alakouluikäiset lapset kokevat pysyvää yksinäisyyttä.”

Junttilan tutkimuksen mukaan joka viides lapsi kohtaa yksinäisyyttä jossain kohtaan lapsuutta. Noin joka kymmenelle siitä tulee pidempiaikainen kokemus.

Isommilla lapsilla ja etenkin nuorilla yksinäisyys on kuitenkin yleistynyt huomattavasti.

”15-vuotiaista itsensä aina yksinäiseksi tai tosi usein yksinäiseksi kokee jo lähes kaksikymmentä prosenttia”, Junttila kertoo.

Yksinäinen oireilee nykyisin vakavammin kuin ennen. Se aiheuttaa paljon erilaisia psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta. Yksinäisyys aiheuttaa myös paljon fyysistä sairastumista, särkyä ja kipua.

”Osa pystyy kääntämään kokemuksensa voimakseen, mutta kaikki eivät siihen pysty. Suurimmalle osalle yksinäisyys on niin satuttavaa, että he voivat jättäytyä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle kokonaan”, Junttila kertoo.

Yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen auttaa Junttilan mukaan se, että lapselle tulee tunne, että on joku, joka ymmärtää. ”Se on äärimmäisen tärkeää.”

Jokaisella koululaisella tulisi siten olla villeteittisensä, välittävä aikuinen, joka osaa nähdä hänen erityislaatuisuutensa.

Ville Teittisen kasvatusfilosofia pohjautuu siihen, että oppilas huomataan sekä yksilönä että osana yhteisöä.

Teittisen mukaan luokka on kaikkien lastensa summa. Opettajan rooli on saada oppilaat täydentämään toisiaan.

”Opettajan työssä on tämä jin ja jang, kaksi puolta, opetus ja kasvatus. Toinen on se perinteinen käsitys opettajasta, joka opettaa asioita. Sitten on se kasvatus, joka pitää sisällään enemmän.”

 

”Opettajan työssä on tämä jin ja jang, kaksi puolta, opetus ja kasvatus.”

Jos näkee, että jossain oppilaassa käynnistyy jotakin, niin sitä pitää tukea ja antaa mennä, Teittinen sanoo.

”Opettajan tulee tunnistaa, mikä on juuri sen lapsen etu. Jos se on, että jokin toinen asia jää silloin vähemmälle, niin sitten jää. Kunhan oppimiseen ei jää liian isoja aukkoja.”

Esimerkiksi Aura Raulo kertoi HS:n haastattelussa, miten hän suoritti neljännen ja viidennen luokan matematiikan hujauksessa ja ehdotti Teittiselle, että saisi kirjoittaa fantasiakirjan ystävänsä kanssa. Lupa heltisi.

Mikä toimii yhdellä oppilaalla, ei toimi välttämättä toisella, Teittinen muistuttaa.

”Siinä pitää olla tarkka. Jotkut lapset tykkäävät olla esillä. Toisten palkitseminen pitää tehdä pienieleisesti, ohimennen sanoa vaikka, että hitsi, että tämähän oli hauska juttu.”

Kuunteluntaito on kaikkein tärkeintä. Ja jos opettaja mokaa, se pitää myöntää, Teittinen sanoo.

Oppilaiden kanssa Teittinen retkeilee mielellään usein. Pitkään partiota harrastanut Teittinen on mukana vetämässä yläkoulun oppilaille retkikerhoa, jossa tehdään yön yli kestäviä retkiä neljä kertaa vuodessa.

”Opettaminen on sitä perushommaa, mutta sen lisäksi täytyy olla yhteisiä kokemuksia, kuten näitä retkiä. Ne voivat saada monet sellaiset oppilaat kukkimaan, jotka eivät muuten löydä sitä omaa juttuaan.”

Yhtään kokemusta siitä, että yhteyttä oppilaan kanssa ei olisi syntynyt, ei Teittisellä koko uransa aikana ole ollut.

”Ehkä minulla on ollut hyvä tuuri. Ei ole semmoista tunnetta ikinä ole tullut jonkun oppilaan kanssa, että ei olisi natsannut.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    4. 4

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    9. 9

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    10. 10

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    8. 8

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää