Tuomareita haukutaan lahtariämmiksi ja he saavat postipaketeissa ulostetta ja tuhkaa – Lakimiesliiton mukaan vainoaminen ulottuu myös muihin oikeudenkäytön ammattilaisiin

Lakimiesliitto vaatii toimia tuomareihin ja muihin oikeudenhoidon ammattilaisiin kohdistuvan vainoamisen torjumiseksi. Liitto pitää häirintää huolestuttavana uhkana oikeusvaltiolle.

Lakimiesliitto otti tiistaina kantaa Suomen tuomariliiton tekemään kyselyyn tuomareihin kohdistuvasta häirinnästä. Tuomariliitto julkaisi kyselynsä maanantaina.

Eri oikeusasteissa työskentelevät tuomarit ovat työssään kohdanneet muun muassa puhelinterroria, sähköpostipommitusta, kotiosoitteeseen lähetettyä ulostetta tai tuhkaa, valeuutisia, henkilökohtaisten kuvien ja tietojen netissä julkaisua sekä natsisiaksi ja lahtariämmäksi haukkumista.

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä https://www.hs.fi/haku/?query=antero+rytkolahuomauttaa, että tuomareiden lisäksi häirintää kohtaavat myös syyttäjät, asianajajat ja hallinnossa työskentelevät lakimiehet.

”Ilmiö on tässä laajuudessa uusi. Siihen on reagoitava asian vaatimalla vakavuudella sekä yhteiskunnallisesti että työpaikoilla”, Rytkölä sanoo.

Rytkölän mielestä oikeudenhoidon ammattilaisten vainoaminen on todellinen uhka oikeusvaltion toimintakyvylle ja sen nauttimalle luottamukselle. Vainoamiselle pyritään vaikuttamaan rikosten ja muiden asioiden käsittelyyn oikeusprosesseissa sekä siihen, ketkä tuomarit, syyttäjät ja asianajajat suostuvat hoitamaan minkäkinlaisia juttuja.

Lakimiesliiton mukaan tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa on oltava toimintamallit siitä, miten tuomareita ja syyttäjiä rohkaistaan tuomaan vainoaminen esille, miten asiasta tehdään rikosilmoitus ja millaista muuta tukea työntekijälle tarjotaan.

Yhteiskunnan pitää reagoida jokaiseen vainoamistapaukseen järeästi ja selkeästi, Lakimiesliitto vaatii.

”Uutta lainsäädäntöä pitää valmistella, jos käy ilmi, etteivät olemassa olevat rikoslain pykälät tarjoa riittävää suojaa”, Rytkölä sanoo.

Tuomariliiton kyselyn mukaan epäasiallista käytöstä on kokenut ainakin joskus noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista. Kysely lähetettiin alkuvuonna noin 1 570 tuomarille, esittelijälle ja valmistelijalle, joista noin 540 vastasi siihen.

Pääasiassa epäasiallista käytöstä tai vaikuttamista tapahtuu istuntojen lisäksi internetissä, sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja puhelimitse.

Vakavinta on se, että ilmiö on muuttanut muotoaan ja jopa lisääntynyt, sanoo Tuomariliiton varapuheenjohtaja, Helsingin käräjäoikeuden tuomari Minna Hällströmhttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+hallstrom.

Sosiaalisen median kautta häirintä tavoittaa kerralla suuren joukon ihmisiä.

”Epäasiallisesta käytöksestä on tullut tarkoituksellista ja sellaista, että se on omiaan horjuttamaan oikeusvaltioperiaatetta. Siihen sillä nähdäkseni pyritäänkin.”

Vakavimmissa tapauksissa tuomareita on kyselyn mukaan uhattu väkivallalla tai he tai heidän lapsensa ovat saaneet tappouhkauksen. Joillekin on vihjailtu, että uhkaaja tietää, missä he asuvat tai missä heidän lapsensa käyvät koulua.

Toiset ovat kohdanneet myös seksuaalissävytteistä käyttäytymistä.

”Tuomareista ja heidän perheistään on pyritty hankkimaan systemaattista tietoa jopa viranomaisteitse ja julkaisemaan tietoa netissä. Onneksi tiedossa ei ole, että kehenkään olisi kohdistunut varsinaista väkivaltaa”, Hällström sanoo.

Kyselyn mukaan epäasiallista käytöstä ja vaikuttamista tapahtuu tuomioistuinkäsittelyn eri vaiheissa ja myös ratkaisun antamisen jälkeen. Epäasialliseen käytökseen liittyy monenlaisia motiiveja, Hällström arvioi.

”Aikaisemmin kyse oli pitkälti mieleltään järkkyneiden tai mielensä pahoittaneiden ihmisten mielenilmauksista. Nyt laajempi ilmiö on se, että pyritään vaikuttamaan ratkaisun lopputulokseen eri oikeusasteissa.”

Useimmiten häiritsijät ovat oikeusjuttujen asianosaisia, kuten esimerkiksi rikosasiassa syytettyjä. Epäasiallinen käytös ei kuitenkaan rajoitu Hällströmin mukaan asianosaisiin, vaan mukaan mobilisoidaan täysin ulkopuolisia ihmisiä.

Epäasiallista käytöstä kirvoittavat erityisesti esimerkiksi seksuaalirikokset, joita käsitellään paljon mediassa. Toisaalta myös esimerkiksi perheasioiden, kuten huoltoriitojen oikeuskäsittelyt ovat Hällströmin mukaan hyvin tunneherkkiä.

”Jos lopputulos ei ole mieluinen, se voi herättää monenlaisia tuntemuksia ja kokemuksia siitä, ettei ole tullut kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Jos asian käsittely oikeudessa viivästyy, se myös usein henkilökohtaisella tasolla vaikeutuu.”

Tuomareihin kohdistuva epäasiallinen käytös ja vaikuttamisyritykset lisäävät Hällströmin mukaan kuormittavuutta työssä, jossa työmäärä on muutenkin suuri. Kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia kertoi kokevansa stressioireita tai työuupumusta.

”Onhan se huolestuttavaa, jos valtaosa kokee, että työkuorma on liian suuri, eikä työn tekemiseen, juttujen valmisteluun ja tuomioiden kirjoittamiseen ole riittävästi aikaa”, Hällström sanoo.

Tuomareihin kohdistuva epäasiallinen käytös on Hällströmin mukaan paitsi työhyvinvointi- ja turvallisuuskysymys, sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä.

Hän ei kuitenkaan usko, että vaikuttamispyrkimykset vaikuttaisivat oikeuden ratkaisujen lopputuloksiin.

Selvityksen mukaan tuomarit kaipaavat tukea, ohjeistusta ja puuttumista asioihin ja että asiassa ryhdyttäisiin myös lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.

Esimerkiksi kunnianloukkaukset eivät ole lähtökohtaisesti virallisen syytteen alaisia rikoksia. Hällströmin mukaan nykyinen lainsäädäntö ei kata kaikkia epäasiallisen käytöksen muotoja.

”Ihmiset toivovat, että jos joutuu työssään rikoksen kohteeksi, työnantajan pitäisi voida hoitaa rikosilmoitusten tekemiset ja puuttua asiaan. Ei niin, että itse joutuu tekemään toimenpiteet.”