Aamuneljään auki olevien terassien määrä räjähti alkoholilain uudistuksen jälkeen, ja yhä useampi terassi rakennetaan katolle

Tänä kesänä monissa suomalaiskaupungeissa terassijuomia voi nauttia yläilmoissa, sillä ravintolat ovat innostuneet laajentumaan kiinteistöjen katoille myös Helsingin ulkopuolella.

Yhä useammalla terassilla voi oleilla yömyöhään. Jatkoajan saaneiden terassien määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden vuoden takaisesta tilanteesta.

Tänä kesänä terassijuomia kaupungin kattojen tasalle pääsevät ensimmäistä kertaa nauttimaan ainakin turkulaiset ja kuopiolaiset. Kuopion terassitarjonta täydentyy kahdella katutason yläpuolisella terassilla, joista toinen aloitti vappuna. Toinen avautuu kesäkuun alussa.

Turun ensimmäinen kattobaari on houkutellut kaupunkilaisia jo kolmen viikon ajan. Kauppatorin vieressä sijaitsevan Wiklundin katolla olevaan Waloon on ollut aurinkoisina päivinä jono jo ennen baarin aukeamista puolenpäivän aikaan.

”Ihastuimme tähän saman tien, niin poikkeuksellinen baari tämä on”, sanoo Pauliina Hedborghttps://www.hs.fi/haku/?query=pauliina+hedborg. Hän tutustui Turun ainoaan kattobaariin yhdessä ystävänsä Maria Ruohosen https://www.hs.fi/haku/?query=maria+ruohosenkanssa.

Kaksikko istui kaksikerroksisen baarin ylemmällä tasolla. Näköalat ovat hulppeat: baarista voi ihastella niin Tuomiokirkkoa kuin vaikka Vartiovuoren tähtitornia.

Helsingissä yksi odotetuimmista terasseista avautuu keskustakirjasto Oodin katolla, kunhan terassin kaidehttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006099101.html korjataan turvallisuusmääräysten mukaiseksi.

Tuoreimpiin Helsingin kattoterasseihin kuuluvat myös viime kesänä avautunut Scandic-hotelli Simonkentän kattoterassi sekä edelliskesänä avautunut Stockmannin kattoterassi.

Tampereen korkeimmalla sijaitseva terassi on toiminut usean vuoden Torni-hotellin 25:nnessä kerroksessa. Viime kesänä tamperelaiset pääsivät terassille myös kauppakeskus Ratinan katolle.

Turussa idea Wiklundin kattoterassista syntyi, kun Turun Osuuskauppa suunnitteli koko Wiklundin kiinteistön uudistamista. Tavaratalokiinteistöön haluttiin lisää ravintoloita. Mallia haettiin muun muassa Tukholmasta ja Lontoosta, joissa katot on monin paikoin otettu ravintolakäyttöön.

Näin tehtiin myös Wiklundin kiinteistössä, jonka huipulla oli aiemmin pelkkää kattoa ja ilmastointilaitteisto.

”Keskus­tassa on runsaasti kivoja teras­seja, joissa ei ole käytetty halpoja muovi­tuoleja. Ilman katto­baaria olisimme varmasti menneet istumaan johon Aurajoki­varren jokilaiva­ravintolaan”, Pauliina Hedborg sanoo.

Turun Osuus­kaupan toimiala­johtajan Matti Eskelisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+eskelisen mukaan kattoterassit ovat lisääntyneet, mutta terassin rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää mille tahansa katolle.

Katolle rakentaminen ja siellä toimiminen on kallista, eikä lupiakaan myönnetä joka katolle. Kattoterassilla täytyy olla erityisen houkutteleva maisema, palvelut ja tunnelma.

”Katutasolla terassille kävelee melkein huomaamatta, mutta katolle täytyy lähteä varta vasten. Sillä täytyy olla vetovoimaa, muuten katto on tyhjä”, Eskelinen sanoo.

Helsingissä edellytetään yleensä jo korkeaa uudisrakennusta asemakaavoitettaessa, että yleisölle avointa tilaa suunnitellaan ylimpiin kerroksiin, joista avautuvat erityisen hienot maisemat.

Kattoterassin rakentaminen jo olemassa oleviin rakennuksiin edellyttää rakennusvalvonnan lupaa. Terassista ei saa aiheutua häiriötä naapurustolle.

Yksikön päällikkö Salla Mustonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=salla+mustonen Helsingin rakennusvalvonnasta toteaa, että kattoterassin rakentamisessa hyvä suunnittelu on tärkeää. Terassin voi tehdä, jos se järjestyy rakennukseen luontevasti esimerkiksi tasakaton tai tasanteiden ansiosta.

”Harjakattoiseen töölöläistaloon on aika vaikea ruveta tekemään kattoterassia. Se on kaupunkikuvallinen asia”, Mustonen sanoo.

Kattoterassien koetaan aiheuttavan häiriötä usein jopa vähemmän kuin katutason terassien. Monet kattobaarit saavat olla auki myöhään.

”Moni kattoterasseista sijaitsee Helsingin keskustassa niin, ettei alla eikä vieressä ole asuinkerrostaloja ollenkaan. Lupaviranomaisten näkökulmasta kattoterassit ovat hyviä”, sanoo alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=riku-matti+lehikoinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (avi).

Viime vuonna voimaan tullut uusi alkoholilaki höllensi terassien jatkoaikakriteerejä. Nykyään lupaviranomaiset arvioivat jatkoaikaa vain siitä näkökulmasta, aiheuttaako terassi häiriötä ympäristölle.

Ravintolat ovatkin käyttäneet innokkaasti höllennettyä tilaisuutta hakea terasseilleen jatkoaikaa. Uuden alkoholilain mahdollisuudet ovat kaksinkertaistaneet jatkoajalla toimivien terassien määrän.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) mukaan kesällä 2017 – vanhan lain aikaan – 415 terassilla oli jatkoaikalupa. Tänä kesänä yömyöhään saa olla auki 754 terassia koko maassa.

Riku-Matti Lehikoisen mukaan jatkoaikoja on myönnetty ennen kaikkea terasseille, joiden läheisyydessä ei ole asuintaloja.

Katso kuntasi terassitilanne oheisesta hakukoneesta.



Anniskelu ulkotiloissa aiheuttaa usein sen verran ääntä ja toimintaa, että terasseista tehdään myös valituksia lupaviranomaiselle. Lehikoisen mukaan viime kesänä terasseista ei kuitenkaan valitettu erityisen paljon, vaikka aiempaa useammat terassit toimivat yömyöhään ja kuuman kesän takia ihmiset joutuivat pitämään öisinkin ikkunoita auki.

”Jos ottaa nämä reunaehdot huomioon, viime kesänä ei ollut tavallista enemmän ongelmia.”

Terassien jatkoajan lisäksi uusi alkoholilaki teki myös pienten terassien perustamisesta helpompaa.

Jo viime kesänä ainakin Helsinkiin ilmestyi parklet-terasseja eli pysäköintiruutuihin perustettuja miniterasseja. Tänä kesänä pienet parklet-terassit ovat jo huomattavasti yleisempi näky. Etelä-Suomen aviin on tullut runsaasti hakemuksia pienten parklet-terassien perustamiseksi kaupungilta vuokrattuihin parkkiruutuihin.

Lehikoisen mukaan tulevaksi kesäksi ravintolat ovat hakeneet jonkin verran lupia myös usean ravintolan yhteisiä anniskelualueita varten.

”Viime vuosi oli vähän totuttelua. Nyt tänä vuonna monet ovat ajatelleet, että kokeillaan.”

Myös viime kesän erityisen lämmin sää lisäsi ravintoloiden intoa perustaa terasseja. Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtajan Timo Lapinhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+lapin mukaan helteinen viime kesä opetti ravintoloille sen, miten tärkeää terassin olemassaolo on.

”Ravintolat, joilla ei ollut terassia, kärsivät myynnissä pahasti”, Lappi sanoo.

”Kun on lämmintä, ihmiset menevät paikkoihin, joissa on terassi. Varmasti jokainen yrittäjä, jolla ei ole terassia, yrittää sellaisen saada, jos se suinkin on mahdollista.”

Muokkaus 25.5. klo 12:28: Jutussa täsmennetty jatkoaikaluvan saaneiden terassien määrää. Aiemmin jutussa puhuttiin yli 800 terassista, mutta luvussa oli mukana terasseja, jotka olivat saaneet jatkoaikaluvan aamuanniskeluun.