Kaupunkipyörä­buumi pyyhkäisi Suomen yli: HS:n kartta kertoo, missä pyörillä pääsee polkemaan

Suomessa on syntynyt kuin vaivihkaa kaupunkipyöräbuumi – ainakin jos suosiota mittaa pyöräpalvelua tarjoavien kaupunkien määrällä.

Kaupungit ovat alkaneet tarjota maksullisia kaupunkipyöriä asukkaidensa ja vierailijoiden käyttöön kiihtyvään tahtiin muutamana viime vuotena. Lähtölaukauksena voi pitää vuotta 2016, jolloin Helsinki aloitti nykyisen kaupunkipyöräpalvelunsa.

”Helsingin kokemusten innoittamina useat muut kaupungit ovat hankkineet omat kaupunkipyöräjärjestelmänsä kahtena viime vuotena”, sanoo Pyöräilykuntien verkosto -järjestön toiminnanjohtaja Matti Hirvonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+hirvonen.

Viime vuonna kaupunkipyörillä poljettiin kahdeksalla paikkakunnalla ja tänä vuonna jo ainakin 18:ssa. Kaikki kaupungit on lueteltu alla olevassa laatikossa.



Osassa uusista kaupungeista pyörät ovat jo käytössä. Lopuissa käyttöönotto tapahtuu myöhemmin kesällä.

Myös Tampereen ja Jyväskylän kaupungit valmistelevat kaupunkipyöräjärjestelmien käyttöönottoa, mutta pyörät eivät ole tulossa niiden kaduille vielä täksi vuodeksi.

Tampereella kaupunkipyöriä on ollut ennen varsinaista käyttöönottoa kokeilukäytössä.

Hirvosen arvion mukaan kaupunkipyörien yleistyminen johtuu muun muassa siitä, että nykyiset kaupunkipyöräjärjestelmät ovat varsin helppoja ja miellyttäviä käyttää verrattuna edeltäjiinsä.

”Toisaalta pyöräily on alettu ymmärtää sujuvana liikennemuotona, joka voi samalla elävöittää kaupunkia”, hän sanoo.

Taustalla vaikuttaa hänen mukaansa myös megatrendejä, kuten ilmastonmuutokseen liittyvä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja yhteiskäyttöisten palveluiden yleistyminen.

”Uskon, että kaupunkipyörät ovat tulleet jäädäkseen. Uusia kaupunkeja ja kuntia tulee vielä varmasti mukaan. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat kovaa vauhtia kehittymässä palveluksi, jota yhä useamman kaupungin asukkaat päättäjiltään odottavat. Kaupunkipyöristä on tullut yksi elinvoimaisen ja viihtyisän kaupungin tunnusmerkeistä”, Hirvonen sanoo.

Suomalaiskaupunkien kaupunkipyörät muistuttavat jossain määrin toisiaan malliltaan.

Yhteistä niille on sekin, että pyörät on varustettu etukorilla tai -tarakalla, jolla voi kuljettaa tavaraa.



Eri kaupunkien pyöräjärjestelmissä on eroja.

Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Oulussa vapaat kaupunkipyörät sijaitsevat kiinteillä pyöräasemilla, jotka toimivat niiden otto- ja jättöpisteinä.

Muissa kaupungeissa pyörät jätetään pääsääntöisesti määrätyille alueille. Alueilla voi olla tavalliset pyörätelineet, mutta ei vastaavia kiinteitä pyöräasemia kuin vaikka Helsingissä.

Turussa kaupunkipyörät ovat ympärivuotisessa käytössä. Kuopiossa ja Hämeenlinnassa kuljetaan puolestaan sähköpyörillä.

Edellä mainittujen kaupunkien lisäksi eräät muut paikkakunnat ovat lainanneet tai vuokranneet halukkaille polkupyöriä, joita kaupungit itse kutsuvat kaupunkipyöriksi.

Esimerkiksi Kemissä ”kaupunkipyörät” on kerätty lahjoituksina kuntalaisilta tai muuten kierrätykseen päätyneistä pyöristä. Hirvonen kutsuisi tällaisia pyöriä kaupunkipyörän sijasta mieluummin esimerkiksi lainapyöriksi.

”Nekin ovat omalla tavallaan erittäin hyvää toimintaa, mutta täysin eri mittakaavan asioita kuin nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä, jos verrataan vaikka palvelutasoa ja kuntien investointeja”, hän sanoo.

Kaupunkipyöräjärjestelmään kuuluu Hirvosen mukaan se, että käyttäjä kirjautuu palvelunkäyttäjäksi mobiilisovelluksella tai joukkoliikennekortilla ja pyörän sijaintitiedot paikantuvat koko ajan gps:n avulla.

Lisäksi kaupunkipyörän voi jättää ajon päätteeksi muualle kuin lähtöpaikkaan.



Kaupunkipyörien yleistyminen on kansainvälinen ilmiö. Sen alkua vauhditti Hirvosen mukaan erityisesti kaupunkipyöräilyn aloittaminen Pariisissa vuonna 2007.

Pariisi ei ollut liikkeellä ensimmäisenä suurena eurooppalaiskaupunkina, mutta se hankki kerralla yli 10 000 kaupunkipyörää ja sai suurta kansainvälistä huomiota.

”Sen jälkeen kaupunkipyöräjärjestelmiä on tullut käyttöön vuosittain keskimäärin yli sadassa kaupungissa. Maailmalla pyöriä on jo yli tuhannessa kaupungissa”, Hirvonen sanoo.

Kaupunkipyörillä kuljetaan nykyisin niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa kuin Pohjois-Savon Kuopiossakin.

Kuopiolaiset ovat ensimmäisten viikkojen aikana ottaneet innokkaasti käyttöön kaupunkinsa ensimmäiset kaupunkipyörät, Vilkku-fillarit.

Vapusta saakka kuopiolaisten ja kaupungissa vierailevien käytettävissä on ollut 150 sähköpyörää.

Kuopiossa päädyttiin sähköpyöriin, koska keskusta-alueen maasto on mäkistä. Lisäksi sähköpyörien ajateltiin sopivan pidempiin siirtymiin.

Projektipäällikkö Jouni Huhtisen https://www.hs.fi/haku/?query=jouni+huhtisenmukaan kaupunkipyöräsovellukseen on rekisteröitynyt jo reilusti yli tuhat käyttäjää. Yhtenä aurinkoisena lauantaina pyörille kertyi yli tuhat käyttökertaa.

”On ollut yllätys, että ihmiset ovat ottaneet pyörät omakseen näin nopeasti. Sähköavusteisuus oli hyvä ratkaisu mäkiseen maastoon. Sillä on helppo ajaa työmatkojakin vaikka puku tai hame päällä”, Huhtinen sanoo.

Näin kävi liiketalouden opiskelija Ville Simolallehttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+simolalle, jonka syksyllä ostama uusi polkupyörä on nyt jäänyt vähälle käytölle. Simola käyttää kaupunkipyöriä lähes päivittäin, jos vain kodin viereisellä asemalla on pyöriä. Ja yleensä on.

”Se on keskustassa tosi nopea ja kätevä. Ei mene kuin muutamia minuutteja mennä moneen paikkaan. Ylämäki menee samalla tavalla kuin tavallisella pyörällä tavallinen maasto. Liikuttaa vaan jalkoja, ei tarvitse varsinaisesti polkea”, hän sanoo.

Jouni Huhtisen mukaan sähköpyörät tulivat maksamaan suunnilleen saman verran kuin tavallisetkin kaupunkipyörät, sillä asemien infrastruktuuri on kevyttä. Asemilla on vain pyörätelineet mutta ei latauspisteitä, sillä operaattori vaihtaa pyöriin akkuja tarpeen mukaan.