Kotimaa

Palomiespula uhkaa jo turvallisuutta suuressa osassa Suomea

Harvaan asutuille seuduille on vaikeaa saada edes palkallisia palomiehiä. Päivällä tapahtuvat hälytykset ovat sopimuspalokuntalaisille tuskallisia.

Neljä täydessä varustuksessa takapenkille pakkautunutta palomiestä singahtaa käskystä ulos. Kaikki tietävät tarkasti oman roolinsa, sillä hätätilanteessa sekunteja ei ole varaa hukata.

Hälytyksen kohteena oleva palava kerrostalo on tällä kertaa onneksi vain kuvitteellinen. Sen virkaa toimittaa letkutorni, joka porraskäytävineen ja hissikuiluineen sopii kerrosselvitysharjoitukseen mainiosti. Aiemmin letkujen kuivaamisen tarkoitettu torni on nykyään pääasiassa juuri harjoittelupaikka sekä eräänlainen maamerkki.

Viikottaisissa maanantai-illan harjoituksissa Liedon paloasemalla on tällä kertaa paikalla 12 osallistujaa. Viileä ja tuulinen sää on tuolle tusinalle vain hyvä asia, sillä helteellä palomiesten paksussa suojavarustuksessa rehkiminen on suorastaan läkähdyttävää.

Suomen paloturvallisuuden kulmakivi ovat Liedon VPK:n kaltaiset sopimuspalokunnat. Niiden vastuulla on noin kolme viidestä pelastuslaitoksen tehtävästä ja jopa 90 prosenttia koko maan pinta-alasta. Ammattipalokunnat vastaavat lopusta 10 prosentista. Niidenkin alueella vapaapalokunnat antavat taustatukea.

Manner-Suomessa toimi Sisäministeriön tietojen mukaan vuonna 2017 yhteensä 945 palokuntaa. Niistä yli puolet on vapaapalokuntien kaltaisia sopimuspalokuntia.

Nyt ongelmaksi on noussut se, ettei pääosin vapaaehtoisvoimin pyöriviin sopimuspalokuntiin löydy varsinkaan harvemmin asutuilla alueilla tarpeeksi väkeä.

Vuonna 2017 tehdyssä sopimuspalokuntabarometrissa kysyttiin yli 1 500 palokuntalaiselta muun muassa sitä, saadaanko palokuntiin tulevaisuudessa riittävästi hälytyskelpoisia jäseniä. Vain 28,7 prosenttia vastasi myöntävästi.


Liedon vuonna 2012 avatulla paloasemalla sopimuspalokuntalaiset elävät sovussa rinnakkain päätoimisten palomiesten kanssa. Puitteissa ei ole valittamista varsinkaan verrattuna vanhaan asemaan, jossa VPK:lle ei ollut edes vessaa. Varustetilanne on myös melko hyvä.

”Haalareihin vaan pitäisi saada täytettäkin. Pärjäämme lähivuodet, mutten tiedä mitä tapahtuu kun nyt 40–50-vuotiaat jäävät hälytystoiminnasta pois, murehtii Liedon VPK:n päällikkö Otto Metsistö.

Ongelmaan on havahduttu myös sisäministeriössä.

”Tietynlaisia ongelmia on kaikilla alueilla. Esimerkiksi Helsingissä on juuri nyt uhkasakko päällä suurimman riskitason alueiden toimintavalmiusaikojen ylityksistä. Harvaan asutuilla alueilla ongelma taas on se, saadaanko hälytyksiin riittävästi osaavia henkilöitä kaikkina vuorokaudenaikoina”, sanoo pelastusneuvos Janne Koivukoski.

Ellei osaavia henkilöitä löydy, on Koivukosken mukaan ryhdyttävä palkkaamaan henkilöstöä. Rahakaan ei ole automaattinen ratkaisu ongelmaan, sillä koulutetun henkilöstön palkkaaminen on harvaan asutuilla alueilla vaikeaa.

”Tilanne ei ole vielä akuutti ongelma, mutta yhteiskunnallisten muutosten kannalta pelkona on, että siitä tulee sellainen.”

Sopimuspalokunta-nimityksellä tarkoitetaan pääasiassa alueellisen pelastuslaitoksen kanssa sitovan sopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia. VPK-nimi on säilynyt perinnesyistä.

Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala vertaa vapaaehtoistoimintaa yleiseen asevelvollisuuteen. Hänen mukaansa palokuntalaisten saama arvostus on kuitenkin merkittävästi heikompaa.

”Eihän tätä tarpeeksi arvosteta. Yhden asevelvollisen päivittäiset kustannukset ovat 48 euroa, kun sopimuspalokuntalaisten kohdalla vastaava lukema on 14,60 euroa”, Kujala toteaa.

Omaa rahaa Suomen sopimuspalokuntien arvioidaan käyttävän vuosittain yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Lisäinvestointien tarve olisi Kujalan mukaan noin 40–50 miljoonaa euroa. Tällä saataisiin paikattua esimerkiksi työterveyden puutteita ja parannettua jäsenhankintaa.

Liedon VPK:n vuosibudjetti on noin 30 000 euroa. Joissain paikoissa sopimuspalokuntalaiset saavat pientä palkkaa, mutta Liedossa sopimuskorvaukset on päätetty osoittaa palokunnan toimintaan.

Päivälähdöt ovat sopimuspalokuntalaisille tuskallisia kaikkialla. Viime elokuussa tuolloinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) vetosi työnantajiin, jotta he päästäisivät palokuntalaiset hälytystehtäviin myös työaikana. Kujalan mukaan vetoomus paransi työnantajien suhtautumista.

”Meillä ei ole näkynyt muutosta. Osa väestä on sellaisissa töissä, joista ei voi lähteä keskellä päivää”, kertoo itse ensihoitajana työskentelevä Metsistö.


Vaikeuksien vuoksi Liedon VPK:n palokuntasopimus on tehty niin, ettei kello 8:n ja 17:n välillä ole luvattu kuin yhden henkilön miehittämän säiliöauton liikkuminen. Lähtöajaksi on määritelty kymmenen minuuttia.

”Mielestäni on reilua luvata vain se, minkä pystymme pitämään. Säiliöauton miehittäminen on VPK:lle muutenkin sopivaa toimintaa, sillä sen ei tarvitse olla välittömästi paikalla”, Metsistö sanoo.

Aktiiviporukan pienuus iski Liedossa toden teolla viime kesänä, kun erityisesti pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus työllisti palomiehiä ympäri maata. Tuolloin aloitetulla markkinoinnilla on saatu viisi uutta aikuisikäistä osallistujaa. Heidän kohdallaan menee kuitenkin aikaa, ennen kuin hälytystehtäviin vaadittava koulutus on suoritettu.

Liedon VPK:lle tulee vuodessa noin 50 tehtävää. Joskus niiden välillä voi olla viikkoja, kun taas parhaana päivänä hälytyksiä on tullut neljä.


”Tämä vaatii paljon sekä itseltä että perheeltä, esimerkiksi kun lähtee hälytyksen tullessa aamuyöllä kello 3:30 lumisateeseen kohti paloasemaa. Hälytys ei tule yleensä silloin kun se itselle sopisi, vaan jouluaattona tai äitienpäivänä”, Metsistö sanoo.

Osallistujille toiminnassa on tietenkin myös positiiviset puolensa. Hallituksen puheenjohtajana toimiva Jukka Lehtinen naureskelee, ettei 20 vuoden jälkeen osaisi maanantaisin enää muuta tehdäkään.

”Täällä pääsee tekemään asioita, joita ei missään muualla voi tehdä. Pääsemme myös auttamaan ihmisiä kun heillä on oikeita ongelmia. Tässä on huomattavasti enemmän ulottuvuuksia kuin vaikka jalkapallon pelaamisessa”, Lehtinen sanoo.


Pisimmät matkat lähimmälle paloasemalle yli sata kilometriä

Suomalaiset asuvat keskimäärin noin kolmen kilometrin päässä lähimmästä pelastusasemasta.

HS:n selvityksen mukaan kauimpana lähimmästä palo­asemasta asuvat Savukosken asukkaat. Itäisessä Lapissa sijaitsevan kunnan asukkailla on keskimäärin yli 40 kilometrin matka lähimpään paloasemaan. Toiseksi pisimmät matkat on Lounais-Lapin Tervolan ja kolmanneksi pisimmät käsivarressa sijaitsevan Enontekiön asukkailla.

Katso, kuinka pitkä matka kuntasi asukkailla on keskimäärin lähimmällä paloasemalle.



Tervolan noin 3 000 asukkaalla tulee matkaa lähimpään paloasemaan noin 31 kilometriä ja Enontekiön vajaalla 1 900 asukkaalla noin 29 kilometriä.

Pisimmillään Manner-Suomessa asuvien matkat lähimmälle paloasemalle ovat yli sata kilometriä pitkiä. Enontekiöllä asuu 154 ihmistä, joilla on linnunteitse lähimmälle asemalle yli sadan kilometrin matka. Yli 30 kilometrin päässä lähimmästä paloasemasta asuu kaikkiaan lähes 40 000 suomalaista.

Laskelmat ovat suuntaa antavia. Ne on tehty sisäministeriön antaman paloasemaverkoston ja Tilastokeskuksen väestöruutuaineiston perusteella. Tuorein tieto paloasemista kuvaa vuotta 2017 ja väestöruutu vuotta 2018.

Etäisyys lähimpään paloasemaan on olennainen mittari, sillä se kuvastaa sitä, kuinka nopeasti pelastushenkilökunta pääsee paikalle. Aika, jossa ensimmäisen pelastusyksikön pitää olla paikalla vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Helsingissä aika on kuusi minuuttia.

Helsinkiläisillä matkaa lähimpään pelastusasemaan on keskimäärin 1,2 kilometriä. Espoossa vastaava luku on 1,6 ja Vantaalla 1,5 kilometriä.

Suomessa oli vuonna 2017 toiminnassa noin 950 paloasemaa. Niistä yli puolet oli sopimuspalokuntia. Eniten palokuntia oli Helsingissä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    8. 8

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    9. 9

      Tankojuoppous on yksi Suomen omituisimmista rikoksista, ja poliisi­tarkastajakin myöntää pykälän olevan ”hölmösti rakennettu”

    10. 10

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Sodanaikainen pommi räjähti Saksassa ja jätti jälkeensä ison kraatterin pellolle

    7. 7

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    8. 8

      Tämän talon ei pitänyt koskaan valmistua – Veturinkuljettaja Rave veisti viimeisen linnansa kiviä myöten itse

    9. 9

      Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen porvaripoika uskoi parempaan maailmaan, lähti Venäjän vallankumoukseen ja haudattiin Kremlin muuriin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    6. 6

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    7. 7

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    11. Näytä lisää