Kotimaa

Vesa-Matti Paananen keksi, miten kännyköiden kovaa ja korkealta piipittävillä soitto­äänillä tehdään rahaa

Suomessa keksittiin 90-luvun mobiilihuumassa, miten tehdä omia soittoääniä. Syntyi bisnes, joka takoi miljoonatuloja niitä kehittäville firmoille.

Suomalaisen soittoäänibisneksen isällä Vesa-Matti Paanasella oli vuonna 1997 toive: saada oma Nokia-kännykkä soittamaan Van Halenin Jump soittoäänenään.

”Olin kävelemässä toimistolle Hakaniemen siltaa pitkin yhtenä torstaiaamuna, ja puhelin alkoi soittaa sitä tuttua Nokia tunea. Tuli ajatus, että tämä on jo niin kuultu”, Paananen muistelee.

Hän työskenteli tuolloin pienessä Jyväskylässä perustetussa Yomi Media -nimisessä yrityksessä, jossa oli vastikään tutkittu uutta Nokian puhelinmallia. Siinä oli selvinnyt, kuten jo tiedettiinkin, että puhelimen yksi soittoäänten muistipaikka on tyhjä ja sille saattoi ladata oman soittoäänen, jos osasi. Yomilaiset ratkaisivat keinon nopeasti.

”Me emme koskaan saaneet dokumentaatiota Nokialta, vaan selvitimme, miten puhelimen ohjelmisto toimii. Häkättiin sen protokolla ja soittoäänen muoto. Sitten saimme lähetettyä oman uuden soittoäänen binääritekstiviestillä puhelimeen muistiin”, hän kertoo.

”Ajattelin, että meillä on mahdollisuus tehdä se ja olemme sen myös todistaneet ja että varmasti joku muukin haluaisi vaihtaa soittarinsa”, Paananen sanoo.

Niin halusikin. Tästä alkanut tapahtumasarja suomalaisen kännykkäkehityksen kultaisella 90-luvulla johti pian siihen, että soittoäänistä tuli hetkeksi valtava maailmanlaajuinen bisnes, joka takoi miljoonatuloja niin operaattoreille kuin niitä kehittäville pienemmille firmoille.

Kun tuota aikaa katselee nyt 20 vuoden päästä nykyaikainen älypuhelin kädessä, se näyttää antiikkisen yksinkertaiselta, mutta sen vaikutukset olivat valtaisat. Pieni idea versoi paljon uutta, joka tuntuu ja näkyy yhä. Opittiin, että kännykällä voi ostaa aineettomia sisältöjä.

Soittoäänet olivat tuolloin vielä monofonisia eli yksiäänisiä, käytännössä piipittäviä tilutuksia, jotka ärsyttivät tai ihastuttivat. Mutta ainakin ne veivät kaikkien huomion, kun puhelin alkoi soida.

Tarvittiin kuitenkin tapa, jolla vaikkapa juuri Jump soisi puhelimessa. Yomi Median tiimi kehitti Harmonium-ohjelmiston, jolla jokainen saattoi ”säveltää” oman soittoäänensä. Se oli nettisivu, jolla oli pari oktaavia koskettimia.

Tältä kuulosti soittoääniversiona esimerkiksi Rentun ruusu:



Ja tältä Final Countdown:



Jokainen pystyi nyt säveltämään oman soittoäänensä, tallentamaan sen ohjelmaan ja lähettämään sen tekstiviestinä omaan puhelimeen. Oli myös mahdollista ostaa muiden säveltämiä ääniä samaan hintaan. Hinta oli aluksi vähän yli kaksi markkaa.

”Jos halusi Jumpin soittoääneksi, niin pätkä sitä piti itse säveltää, koska soittoäänikirjastoja ei vielä ollut. Jump sinänsä toimii hyvin monofonisenakin. Siksi meidän piti alkaa tehdä Harmoniumia, jolla se sävelletään, ja meillä oli hyvä tiimi siihen.”

Tässä alla on soittoäänimainos Seiskasta 2000-luvun alkupuolelta. Sen alla on kuva Harmonium-ohjelmistosta.


Yomilaisten ei ollut vaikeaa saada Radiolinjan pukumiehiä vakuuttuneiksi ideasta vuonna 1998.

”Soittoäänien teko oli nuorten miesten kanavoimatonta tarmoa. Haluttiin päästä boustailemaan sillä, että tämä oli mahdollista tehdä. Hyvin äkkiä prosessin alussa tajusimme, miten kova juttu tämä on ja miten helppoa idea on myydä operaattoreille”, hän muistelee.

”Ne ajattelivat aluksi, että mitä järkeä, tämähän on ihan pilipalihommaa, mutta kun homma käynnistyi kunnolla ja serverit huusivat tapissa, ne alkoivat tajuta.”


Samaan aikaan soittoääniä ja niiden latausta Nokiaan kehiteltiin myös toisaalla. Mika Eriksson muistaa, miten kaikki alkoi.

”Meitä oli velipoika Jari ja kolmas kaveri Harry Hyttinen mukana tuossa alussa. He saivat sitten idean alkaa tehdä hittibiiseistä soittoääniä kuultuaan tuosta ominaisuudesta Otaniemessä jollain luennolla. Minut otettiin mukaan, kun ajateltiin, että myyntimiehenä jonkun pitää näitä operaattoreille myydäkin”, Eriksson kertoo.

”Kun ekan kerran saimme kotikonstein ladattua puhelimeen A-han Take on men, niin se fiilis mikä tuli, kun sitä soitti. Jengi oli aivan että wau, kun aiemmin kaikilla oli ollut se perinteinen Nokia tune”, Eriksson kertoo.

Silloinen Tele, nykyinen Telia, kiinnostui ja lähti mukaan.

”Ensimmäisen päivän aikana meni sen verran soittoääniä kuin ajateltiin menevän ensimmäisen kuukauden aikana, ja ensimmäisen viikon aikana niin paljon kuin ajateltiin menevän ensimmäisen vuoden aikana.”

Eriksson irtisanoutui silloisesta työstään ja perusti Wireless Entertainment Services -firman kumppaniensa kanssa. Silloin tuntui, että vain taivas oli rajana kännykkäpalveluiden buumissa. Muu maailma seurasi Suomea. Näissä ajoissa oli lähtölaukaus myös suomalaiselle peliteollisuudelle.

Seuraava askel olivat kännyköiden taustalogot, jotka olivat niitä pieniä mustapikselisiä kuvia ja kuvioita silloisten kännyköiden pienillä ruuduilla. Niitäkin osteltiin parin markan tekstiviesteillä operaattorien ja muiden firmojen sivuilta. Muutaman vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa kaikki aikakauslehdet olivat puolillaan niistä kertovia värikkäitä ilmoituksia.

”Se oli hyvää bisnestä. Meillä oli kahdeksan graafikkoa tekemässä pikselikuvia ja jotakuinkin saman verran muusikkoja tekemässä soittoääniä. Olisimme voineet kasvaa nopeamminkin, mutta olimme tarkkoja, että jos ei saatu Teostolta lupia, niin emme tehneet”, Eriksson kertoo.

Suosittu aihe kuville olivat varsinkin tuotemerkit, jos niihin sai luvat.

Varsinkin nämä palvelut tuntuvat nyt vuonna 2019 jotenkin sympaattisen nostalgiselta ajalta, jota ei tarvitse onneksi enää kokea. Suosittuja malleja esimerkiksi Elisalla äärimmäisen yksinkertaisella grafiikalla olivat vaikkapa: Mutsi rulettaa, Minua saa suudella ja Panettaa.

Sama tekijänoikeuskysymys piti tietysti käsitellä myös soittoäänien kanssa, sillä ne olivat usein oikeita kappaleita, joilla oli oikea tekijä. Molemmat miehet kertovat, että kun musiikkibisneksessä ymmärrettiin, miten iso asia soittoäänet olivat, se oli hetkessä mukana. Muusikot olivat silloin saaneet ensimmäiset hyvät Teosto-korvauksensa.

”Olimme tarkkoja siinäkin, että niiden pitää muistuttaa mahdollisimman hyvin alkuperäistä. Mutta oli paljon biisejä, joita ei voinut tehdä monofonisena. Huikein menestys oli kuitenkin Bomfunk MC’sin Freestyler. Se oli megalomaanisen iso juttu.”

Pian soittoäänet muuttuivat polyfonisiksi eli moniäänisiksi, ja jo pitkään Nokia oli myynyt vaihdettavia värillisiä kuoria joihinkin malleihinsa. Miksi ilmiö paisui niin isoksi?

”Kaikki halusivat personoida puhelimensa. Ennen kun puhelin soi, kysyttiin heti, että kenen se on. Kaikilla oli sama Nokian puhelin, ja Nokia tune soi ärsyttävyyteen saakka”, Eriksson vastaa.

”Istuin baarissa ja baarimikolla soi Bondin tunnari. Viereinen äijä ihmetteli, että miten ihmeessä olet saanut tuon. Baarimikko sanoi, että kirjoitat vain D ja Bond ja lähetät numeroon 400. Se oli viimeinen niitti, jolloin tajusin, että tästä tulee järjettömän iso asia.”

D tarkoitti Telen Doris-palvelua, josta soittoääniä pystyi lataamaan.

Paananen muistaa samanlaisia hetkiä. Erikoiset, mutta helposti tunnistettavat soittoäänet mainostivat soidessaan itse itseään. Aina, kun lehtimainoksessa oli listaus uusista hittibiiseistä, kauppa kävi. Yksi suosittu ääni oli myös Daruden Sandstorm.

”Kun sellainen soi sporassa ja jos oli vähänkin parempi soittoääni, niin jengi tuijotti heti, että mistä noita saa. Ihmiset menivät ihan hulluiksi, serverit kävi tulikuumina, kun ihmiset latasivat niitä ja sana levisi”, Paananen sanoo.

Yksi Paanasen mainitsemista Radiolinjan pukumiehistä oli Mikko Mattinen, joka näki soittariboomin alun 90-luvun lopulla ja joka vastasi vuonna 2006 Elisan (aiemmin Radiolinja) sisältöliiketoiminnasta. Tuli Lordin euroviisuvoitto, jolloin tehtiin myös soittoäänihistoriaa.

Mattinen seurasi tuloslaskentaa kavereidensa kanssa juhlatunnelmissa, heräsi aamulla suu kuivana ja muisti, että firmallahan on oikeus Lordin soittareihin.

”Tajuttiin, että nyt nopeasti nupit kaakkoon ja kaikki mainospaikat täyteen. Sillä yksittäisellä soittoäänellä myytiin 100 000 euroa, se oli Elisan soittoäänimyynnin kovin tulos”, Mattinen sanoo.

Soittoäänibisnes alkoi kadota samoihin aikoihin, kun älypuhelimet yleistyivät runsaat kymmenen vuotta sitten. Mutta ajasta jäi ainakin yksi olennainen oppi: varsinkin nuoremmat ihmiset oppivat maksamaan aineettomasta sisällöstä kännykällä.

”Ihmettelin aina Habbo-hotellia ja mietin, että jos se häviäisi, niin ainakin nämä ihmiset ovat oppineet, että matkapuhelinta voi käyttää ostamiseen. Ja silloin taivas on enää rajana, sille kohderyhmälle voi myydä mitä vain.”

”Siinä syntyi kokonainen verkossa ostamisen tapakulttuuri. Meitä nuoremmat eivät kyseenalaista, voiko kännykällä ostaa Zalandosta jotakin”, Mattinen, 50, vertaa.

Taloustieteilijä Mika Pantzar muistaa nuo vuodet hyvin, koska on tutkinut niitä ja koska osallistui aikoinaan alan yritysten tuotekehityshankkeisiin. Hänen mukaansa tuolle ajalle ominaista oli se, että operaattorit halusivat lisää dataliikennettä tulojen kasvattamiseksi.

Ei siis riittänyt se, että ihmiset vain puhuivat puhelimessa. Tähän kuvioon sopivat siten hyvin soittarit, logot ja sittemmin myös mobiilipelit, joissa Suomi oli maailman kärkimaita. Ja kärkimaita Suomi oli myös mobiilimaksamisessa, hän sanoo.

”Operaattoreilla ei ollut aavistustakaan, mitä tulevaisuuden kuluttaja halusi ja mitä puhelin voisi olla, mutta niitä koetettiin keksiä. He halusivat lisää dataliikennettä ja alkoivat keksiä kaikenlaisia tarpeita”, Pantzar sanoo.

Silloin oli Pantzarin mukaan vielä auki, mihin suuntaan puhelimet kehittyvät.

”Oli hassuja sanontoja, kuten elämänhallinnan kaukosäädin, joka tuntui silloin naurettavalta ajatukselta, mutta nythän puhelimesta on sellainen tullut. Tänä päivänä kaikki se, mitä tuolloin kuviteltiin tapahtuvan, on nyt enemmän tai vähemmän tapahtunut.”

Oikaisu 15.6. klo 12.58: Jutussa sanottiin aiemmin, että Tele-operaattori olisi nykyään Sonera. Yhtiö on kuitenkin Telia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    4. 4

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Se oli lähestulkoon pahinta maailmassa” – Pekka Niemen musiikkimakua paheksuttiin arvostetussa musiikkikoulussa, mutta sen ansiosta hän pääsi esiintymään suomalaisella jättifestarilla

      Tilaajille
    7. 7

      Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov HS:lle

      Tilaajille
    8. 8

      Rantamuoti on elänyt pitkistä lahkeista niukkoihin naruihin, uusin trendi on salliva kehopositiivisuus – ”Rannalla pitäisi olla oikeus olla sellaisena kuin on”

    9. 9

      Yhdysvalloissa hikoillaan poikkeuksellisen kuuman helleaallon alla, New Yorkiin julistettiin lämpötilasta johtuva hätätila

    10. 10

      Suomenkin pitäisi lopettaa ”tamponivero”, esittävät EU-parlamentti ja järjestöt – katso laskurista, paljonko säästäisit kuukautis­menoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

    2. 2

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    3. 3

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    6. 6

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    8. 8

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    9. 9

      Trump lupasi maksaa itse Ruotsissa pidätetyn räppäri Asap Rockyn takuut, Stefan Löfvenin mukaan hallitus ei aio puuttua asiaan

    10. 10

      Weekend-festivaalin pääesiintyjä otti yhteen järjestysmiesten kanssa, mutta kohokohta oli Armin van Buurenin ”joukkohypnoosi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää