Kotimaa
Suomi houkuttelee irakilaisia ja venäläisiä, HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon maahanmuuttajia kuntaasi asett
Suomen muuttovoitto väheni viime vuonna. Syynä muuttovoiton vähenemiseen oli maahanmuuton väheneminen ja maastamuuton lisääntyminen.
Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista. Viime vuonna Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin aiempaa vähemmän ihmisiä EU:n ulkopuolelta. Toisaalta muutto EU:n ulkopuolisiin maihin oli suurempaa kuin vuotta aiemmin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen saama muuttovoitto vuonna 2018 oli 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen muuttovoitto oli viime vuonna 11 958, kun edellisvuonna se oli 14 824.
Suomeen muutti ulkomailta hieman yli 31 106 henkeä vuonna 2018, kun taas Suomesta muutti ulkomaille oli 19 148 henkeä.
Ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrä väheni 691:llä. Maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 23 146, eli 74 prosenttia vuonna 2018. Suomen maastamuuton kasvu ulkomaille oli 2 175 henkeä, 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maastamuuttajista 60 prosenttia, 11 538, oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 15 536 henkeä, mutta oman maan kansalaisista tuli 3 578 hengen muuttotappio.
Maahanmuuton netto EU:n ulkopuolisesta muutosta väheni 12 733:een, kun se edellisvuonna oli 13 596 henkeä.
Maahanmuuton voitto oli suurin Irakin kansalaisista, 1 797 muuttajaa ja toiseksi suurin Venäjän kansalaisista, 1 240 muuttajaa. Kansalaisuudeltaan tuntemattomista Suomi sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa, 750 muuttajaa.
Maan sisäinen muuttoliike kasvoi kuntien välillä mutta väheni maakuntien välillä.
Vuonna 2018 kuntien välisiä muuttoja oli viime vuonna 604 enemmän kuin vuonna 2017. Maakuntien välinen muuttoliike väheni 284 hengellä. Toisaalta edellisenä vuonna maakuntien välinen muuttoliike oli kasvanut 3 454 hengellä.
Maakuntien sisäisiä muuttoja tehtiin 888 muuttoa edellisvuotta enemmän. Kuntien sisäisiä muuttoja oli 22 950 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maan sisällä muutettiin eniten Uudenmaan maakuntaan ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakuntaan. Uudenmaan voitto oli 6 896 ja Pirkanmaan 2 621 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Pirkanmaalla, jonka muuttovoitto oli viisi promillea. Uudellamaan suhteellinen muuttovoitto oli vähän pienempi kuin Pirkanmaan.
Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Etelä-Savon maakunta, 1 543 henkeä. Etelä-Savon suhteellinen muuttotappio oli suurin, lähes yksitoista promillea. Kainuussa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Kuntien välisessä muutossa 15 maakuntaa oli muuttotappiollisia.
Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen 11 maakunnassa. Manner-Suomessa maakunnan nettomaahanmuutto oli suhteellisesti suurin Pohjanmaalla ja pienin Kanta-Hämeessä.
Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista. Viime vuonna Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin aiempaa vähemmän ihmisiä EU:n ulkopuolelta. Toisaalta muutto EU:n ulkopuolisiin maihin oli suurempaa kuin vuotta aiemmin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen saama muuttovoitto vuonna 2018 oli 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen muuttovoitto oli viime vuonna 11 958, kun edellisvuonna se oli 14 824.
Suomeen muutti ulkomailta hieman yli 31 106 henkeä vuonna 2018, kun taas Suomesta muutti ulkomaille oli 19 148 henkeä.
Ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrä väheni 691:llä. Maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 23 146, eli 74 prosenttia vuonna 2018. Suomen maastamuuton kasvu ulkomaille oli 2 175 henkeä, 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maastamuuttajista 60 prosenttia, 11 538, oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 15 536 henkeä, mutta oman maan kansalaisista tuli 3 578 hengen muuttotappio.
Maahanmuuton netto EU:n ulkopuolisesta muutosta väheni 12 733:een, kun se edellisvuonna oli 13 596 henkeä.
Maahanmuuton voitto oli suurin Irakin kansalaisista, 1 797 muuttajaa ja toiseksi suurin Venäjän kansalaisista, 1 240 muuttajaa. Kansalaisuudeltaan tuntemattomista Suomi sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa, 750 muuttajaa.
Maan sisäinen muuttoliike kasvoi kuntien välillä mutta väheni maakuntien välillä.
Vuonna 2018 kuntien välisiä muuttoja oli viime vuonna 604 enemmän kuin vuonna 2017. Maakuntien välinen muuttoliike väheni 284 hengellä. Toisaalta edellisenä vuonna maakuntien välinen muuttoliike oli kasvanut 3 454 hengellä.
Maakuntien sisäisiä muuttoja tehtiin 888 muuttoa edellisvuotta enemmän. Kuntien sisäisiä muuttoja oli 22 950 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maan sisällä muutettiin eniten Uudenmaan maakuntaan ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakuntaan. Uudenmaan voitto oli 6 896 ja Pirkanmaan 2 621 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Pirkanmaalla, jonka muuttovoitto oli viisi promillea. Uudellamaan suhteellinen muuttovoitto oli vähän pienempi kuin Pirkanmaan.
Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Etelä-Savon maakunta, 1 543 henkeä. Etelä-Savon suhteellinen muuttotappio oli suurin, lähes yksitoista promillea. Kainuussa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Kuntien välisessä muutossa 15 maakuntaa oli muuttotappiollisia.
Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen 11 maakunnassa. Manner-Suomessa maakunnan nettomaahanmuutto oli suhteellisesti suurin Pohjanmaalla ja pienin Kanta-Hämeessä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Maahanmuutto Seuraa
- Maakunnat Seuraa
- Suomi Seuraa
- Pauliina Grönholm Seuraa
Kommentit