Kotimaa
Uutta tietoa vuoroasumisesta: Noin 110 000 lapsella on kaksi kotia
Kahdessa kodissa asuvia lapsia oli viime vuonna yhteensä noin 110 000. Tilastokeskus selvitti lasten vuoroasumista nyt ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen lisätutkimuksessa.
Lapsista, joilla on kaksi kotia, 92 prosentilla on kaksi huoltajaa – toisin sanoen heidän vanhemmillaan on yhteishuoltajuus.
Yleisintä on, että kahden kodin lapsi asui suurimman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka osoitteessa hän on kirjoilla. Noin joka kolmas lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Vain hyvin harvoin lapsi asuu suuremman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka luona ei ollut kirjoilla.
Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 prosenttia asui säännöllisesti myös isänsä luona esimerkiksi viikonloppuisin.
Tähän asti tilastotietoa lasten vuoroasumisesta ja sen yleisyydestä on ollut heikosti saatavissa. Väestötietojärjestelemässä lapsella voi olla vain yksi virallinen kotiosoite.
Esimerkiksi erotapauksissa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä lapsi asuisikin vuorotellen molempien vanhempiensa luona.
Lapsen virallinen osoite vaikuttaa siihen, miten erillään asuvat vanhemmat saavat yhteiskunnan etuja ja palveluja.
Tilanne voi vastaisuudessa muuttua. Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite mahdollistaa eroperheen lapselle kaksi virallista osoitettahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006140224.html.
Tutkimuksessa vuoroasumisesta kysyttiin 18–64-vuotiailta vastaajilta, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi. Haastatteluun vastanneista naisista 14 prosentilla ja miehistä 17 prosentilla oli kahden kodin lapsia.
Tieto vuoroasumisesta kysyttiin molemmilta vanhemmilta. Tilastokeskus kuitenkin käsitteli tulokset vain äidin vastausten perustella, jotta lasten määrän arvioinnissa ei syntynyt päällekkäisyyksiä.
Yhteensä noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Naisista, joilla oli kahdessa kodissa asuvia lapsia, 44 prosentilla oli yksi kahdessa kodissa asuva lapsi, 42 prosentilla kaksi kahdessa kodissa asuvaa lasta ja 14 prosentilla vähintään kolme lasta, joilla oli kaksi kotia.
Tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin sen perusteella, mikä oli vastaajan antama vastaus kysymykseen: ”Onko sinulla omia lapsia, joilla on kaksi kotia?”
Jos tällaisia lapsia oli, kunkin lapsen asumisjärjestelyjä selvitettiin tarkemmin kysymyksellä: ”Asuuko lapsenne yhtä paljon molempien vanhempien luona, enimmäkseen sinun luonasi vai enimmäkseen toisen vanhemman luona?”
Naisilta, jotka kertoivat lapsillaan olevan kaksi kotia, kysyttiin, olivatko vanhemmat jakaneet lasten huoltajuuden toisen vanhemman kanssa yhteishuoltajuuden kautta vai oliko toinen vanhemmista juridisesti lapsen yksinhuoltaja.
Lapsista, joilla on kaksi kotia, 92 prosentilla on kaksi huoltajaa – toisin sanoen heidän vanhemmillaan on yhteishuoltajuus.
Yleisintä on, että kahden kodin lapsi asui suurimman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka osoitteessa hän on kirjoilla. Noin joka kolmas lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Vain hyvin harvoin lapsi asuu suuremman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka luona ei ollut kirjoilla.
Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 prosenttia asui säännöllisesti myös isänsä luona esimerkiksi viikonloppuisin.
Tähän asti tilastotietoa lasten vuoroasumisesta ja sen yleisyydestä on ollut heikosti saatavissa. Väestötietojärjestelemässä lapsella voi olla vain yksi virallinen kotiosoite.
Esimerkiksi erotapauksissa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä lapsi asuisikin vuorotellen molempien vanhempiensa luona.
Lapsen virallinen osoite vaikuttaa siihen, miten erillään asuvat vanhemmat saavat yhteiskunnan etuja ja palveluja.
Tilanne voi vastaisuudessa muuttua. Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite mahdollistaa eroperheen lapselle kaksi virallista osoitettahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006140224.html.
Tutkimuksessa vuoroasumisesta kysyttiin 18–64-vuotiailta vastaajilta, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi. Haastatteluun vastanneista naisista 14 prosentilla ja miehistä 17 prosentilla oli kahden kodin lapsia.
Tieto vuoroasumisesta kysyttiin molemmilta vanhemmilta. Tilastokeskus kuitenkin käsitteli tulokset vain äidin vastausten perustella, jotta lasten määrän arvioinnissa ei syntynyt päällekkäisyyksiä.
Yhteensä noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Naisista, joilla oli kahdessa kodissa asuvia lapsia, 44 prosentilla oli yksi kahdessa kodissa asuva lapsi, 42 prosentilla kaksi kahdessa kodissa asuvaa lasta ja 14 prosentilla vähintään kolme lasta, joilla oli kaksi kotia.
Tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin sen perusteella, mikä oli vastaajan antama vastaus kysymykseen: ”Onko sinulla omia lapsia, joilla on kaksi kotia?”
Jos tällaisia lapsia oli, kunkin lapsen asumisjärjestelyjä selvitettiin tarkemmin kysymyksellä: ”Asuuko lapsenne yhtä paljon molempien vanhempien luona, enimmäkseen sinun luonasi vai enimmäkseen toisen vanhemman luona?”
Naisilta, jotka kertoivat lapsillaan olevan kaksi kotia, kysyttiin, olivatko vanhemmat jakaneet lasten huoltajuuden toisen vanhemman kanssa yhteishuoltajuuden kautta vai oliko toinen vanhemmista juridisesti lapsen yksinhuoltaja.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vanhemmuus Seuraa
- Kasvatus Seuraa
- Lapset Seuraa
- Perhe Seuraa
- Pauliina Grönholm Seuraa
Kommentit