Pappi vihki homoparin, ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut papille määrätyn varoituksen homoparin vihkimisestä avioliittoon. Kyseessä on ensimmäinen hallinto-oikeuden päätös asiassa.

Hallinto-oikeuden mukaan papille ei voi antaa varoitusta, koska kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen ei ole lisätty säännöstä vihittävän pariskunnan sukupuolesta. Tällainen muutos olisi pitänyt tehdä sen jälkeen kun homoparien avioliitot mahdollistava avioliittolaki tuli voimaan maaliskuussa 2017.

Asian tila on siten epäselvä ja sääntelemätön. Tämän takia papin ei voida katsoa toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään homoparin avioliittoon elokuussa 2017 Oulussa.

Oulun tuomiokapituli antoi papille varoituksen pari kuukautta vihkimisen jälkeen. Se huomautti, että evankelis-luterilaisella kirkolla on avioliittolain mukaan oikeus päättää kirkollisen vihkimisen ehdot ja muodot.

Pappi puolestaan piti tilannetta epäselvänä avioliittolain muutoksen jälkeen. Kirkkojärjestyksessä ei mainita mitään vihittävän parin sukupuolesta, eikä kirkko ole tehnyt päätöstä rajoittaa vihkimistä vain eri sukupuolta oleviin pareihin. Tätä rajausta ei ole tehty myöskään kirkkolaissa.

Asiasta on olemassa vain piispojen ohjeistus, mutta se ei riitä näin merkittävässä asiassa, pappi perusteli. Asiasta pitäisi olla kirkolliskokouksen ratkaisu.

Pappi korosti myös sitä, että avioliittoon vihkiminen on virkatoimi ja pappi on tällöin julkista valtaa käyttävä virkamies.

Hän huomautti, että piispojen ohjeistuksen lainmukaisuus on kyseenalainen. Joidenkin kantojen mukaan ohjeistusta ei edes saa noudattaa, sillä se on kirkkojärjestyksen ja perustuslain vastainen.

Hän myös painotti, että sekavasta tilanteesta huolimatta yksittäisellä virkamiehellä on päätöksentekopakko, kun häntä pyydetään toimittamaan vihkiminen. Yksittäistä pappia ei tule rangaista siitä, että kirkko ei ole laittanut kuntoon säännöksiä, pappi totesi.

Hallinto-oikeus hyväksyi pitkälti papin perustelut. Päätös syntyi äänin 2–1. Yksi hallinto-oikeuden jäsenistä olisi pitänyt voimassa tuomiokapitulin määräämän varoituksen.

Enemmistö korosti, että avioliittolailla ei puututa uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodoista. Ratkaisevaa kuitenkin on, oliko pappi toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta.

Hallinto-oikeus päätyi siihen, ettei hän ollut. Aivan kuten pappi oli todennutkin, kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen ei ollut tehty muutoksia avioliittolain uudistuksen jälkeen.

”Vaikka kirkon avioliittokäsitys tuomiokapitulin päätöksissä esille tuoman mukaisesti olisikin miehen ja naisen välinen, on tilanne edellä kerrotulla tavalla edelleen sääntelemätön. Ainoa viittaus vihittävän parin sukupuoleen sisältyy kirkkokäsikirjan avioliittokaavaan, ja tuokin viittaus on ajalta ennen avioliittolain muuttamista”, hallinto-oikeus totesi.

Koska tilanne on edelleen sääntelemätön, papille ei voida antaa varoitusta homoparin vihkimisestä. Tuomiokapitulin päätökset ovat siis lainvastaisia, ja hallinto-oikeus kumosi ne.

Päätöksestä voidaan valittaa kuukauden kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pappia edustanut asianajaja Juha-Pekka Hippi https://www.hs.fi/haku/?query=juha-pekka+hippion erittäin tyytyväinen päätökseen ja toivoo, että asian käsittely maallisissa tuomioistuimissa päättyisi tähän. Kirkko voisi nyt todeta, että tuomioistuin on ratkaissut asian, ja hyväksyä sen perustelut, Hippi esittää.

”Ei ole kenenkään etu, että samaa asiaa käsiteltäisiin maallisissa tuomioistuimissa eli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kenties vuosia tästä eteenpäin. Sen sijaan kirkko voisi tyylikkäästi laittaa tämän asian osalta kannet kiinni ja keskittää energiansa esimerkiksi arjessa ilmenevän eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja pahoinvoinnin kohtaamiseen.”