Villejä lupiineja

Lupiinin ja kurtturuusun määritteleminen haitallisiksi vieraslajeiksi herätti keskustelua. Kuka päättää, mikä on Suomen luonnossa vierasta, ja mitä kasvit oikeastaan uhkaavat?

Julkaistu: , Päivitetty:

Tien piennar vilisee liilaa, violettia, vaaleanpunaista ja valkoista, ajaa lähes missä päin Suomea vain pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Lupiini on juurtunut osaksi suomalaista maisemaa.

Se ei kuitenkaan kuulu tänne. Miten määritellään, mikä on Suomen luonnossa vierasta?

Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tarkoituksella tai vahingossa.

Olennaista vieraslajien määrittelyssä on siis juuri ihmisen myötävaikutus. Vieraslaji on ihmisen avulla ylittänyt lajille luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Tulokaslaji taas on saapunut maahan omin voimin.

Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä antaa esimerkin.

”Jos euroopansakaali marssii Suomen rajan yli tänne itse, se on tulokaslaji, koska se on levittäytynyt omin voimin. Jos se taas tuodaan tänne, se on vieraslaji.”

Luonnon­varakeskuksen erikoistutkija Terho Hyvönen kertoo, että arkeofyyteiksi kutsutaan Suomessa kasveja, jotka ovat kulkeutuneet maahan ihmisen myötävaikutuksella ennen 1600-lukua. Monet suomalaiset keto- ja niittykukatkin ovat siis oikeastaan vieraslajeja.

Monien lajien kohdalla on vaikeaa edes selvittää, mistä ja milloin ne ovat Suomeen tulleet. Supisuomalaisen niityn määrittely ei ole ihan yksinkertaista.

”Tässä ollaan jo hyvin fundamentaalisten kysymysten äärellä. Mitä on luonto ja kuuluko ihminen ja ihmisen toiminta luontoon?” Hyvönen pohtii.

Haitallisten vieraslajien määrittelykin on lähtökohdiltaan ihmiskeskeistä.

”Vieraslaji on niin kauan ok, kun se pysyy ihmisen hallinnassa”, Hyvönen sanoo.

Mikäli laji uhkaa maan alkuperäislajeja ja ekosysteemiä, sitä kutsutaan haitalliseksi vieraslajiksi. Suomessa tällaisia on tunnistettu tähän mennessä 45.

Haitta voi olla myös terveydellinen, taloudellinen, sosiaalinen tai esteettinen.

Vieraslajeja ja suunnitelmaa niiden leviämisen estämiseksi määritellään Euroopan unionin vieraslajiasetuksessa. Lisäksi Suomessa on käytössä oma vieraslajilaki ja -asetus.


EU:n tai Suomen vieraslajiluetteloon päätynyttä kasvia, eläintä tai eliötä ei saa tuoda maahan, kasvattaa, myydä tai markkinoida. Säädösten noudattamista valvoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maahantuontia Tulli.

Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin kesäkuun alussa uusia lajeja. Kasvilajeista listaan päätyivät alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami.


Etenkin tienvarsien näyttävien väriläiskien, lupiinin ja kurtturuusun, kieltäminen herätti monissa ihmisissä tunteita.

”Olen pöyristyneenä lukenut yksisilmäisestä päätöksestä hävittää kurtturuusut ja lupiinit, joista kummastakaan ei ole mitään haittaa”, kirjoitettiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla viime viikolla.

Suomen luonnonsuojeluliiton Markus Seppälä uskoo, että ihmiset tarvitsevat vieraslajeista lisää tietoa ymmärtääkseen niiden haitat. Tietoisuuden lisäämiseen tähtää Suomen luonnonsuojeluliiton ja Marttojen EU-rahoituksella tuettu Viekas life -hanke, jonka asiantuntijana Seppälä toimii.

Mutta mitä lupiini tai kurtturuusu siis oikeastaan uhkaavat?

Seppälä kirjoitti HS:n lukijan mielipiteeseen vastineen yhdessä Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin kanssa.

”Kurtturuusun ja komealupiinin, kuten muidenkin haitallisten vieraslajien, aiheuttama haitta on elinympäristöjen häviämisen ohella merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden häviämiseen”, asiantuntijat kirjoittivat.

Maallikko voisi äkkiseltään ajatella, että uusi kasvitulokas vain lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, Ryttäri sanoo. Tunkeilijalaji voi pikemminkin tasapäistää luontoa vieden usealta kasvilta elintilaa.

Kurtturuusu on tästä malliesimerkki. Sitä on istutettu paljon teiden varsille, koska se on helppohoitoinen ja kestää hyvin suolausta. Sieltä kasvi on levinnyt merten rannoille ja muodostanut sinne läpitunkemattomia, jopa hehtaarin kokoisia puskia.


Luonnontilaiset hiekkarannat ovat Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Niillä elää monta sinne sopeutunutta kasvia, joita tietyt hyönteiset käyttävät ravinnokseen.

Kun kurtturuusu syrjäyttää rantojen kasvit, myös niistä riippuvaiset hyönteiset katoavat.

Kurtturuusun kieltämisen vastustajat eivät varmaankaan ole nähneet rannalle villiintynyttä lajia itse, uskoo Ryttäri. Siksi ruusun repiminen pois omasta kotipuutarhasta voi tuntua hullulta.

”Ja lajit, joita kurtturuusu uhkaa, ovat jotain tylsän näköisiä heiniä ja hyönteisiä”, Ryttäri hymähtää.

Kurtturuusu on kirjattu uhkatekijäksi yhdeksälle rantahietikoilla elävälle perhoselle, neljälle kärpäslajille, kahdelle helttasienelle ja kuudelle putkilokasville.

Nopeasti villiintyvillä vieraslajeilla on uudessa elinympäristössään usein epäreilu kilpailuetu. Lajilla ei ole alkuperäisen alueensa kilpailijoita, loisia tai petoja rajoittamassa kantaa, jolloin laji pääsee käyttämään kaiken energiansa leviämiseen.

Vieraslajien leviämistä tapahtuu eri tavoin. Kasvien kohdalla yleisintä on puutarha­karkulaisuus.

Markus Seppälä kertoo, että leviäminen tapahtuu usein hiljalleen, minkä vuoksi vieraslajityötä kannattaa tehdä ennaltaehkäisevästi.

”Esimerkiksi jättipalsamissa ei aluksi huomattu nykyisen kaltaista leviämispotentiaalia. Usein kasvit ensin sopeutuvat uuteen ympäristöönsä, kunnes tapahtuu hyödyllinen mutaatio, joka niin sanotusti räjäyttää pankin”, Seppälä sanoo.

Ennaltaehkäisevässä vieraslajityössä otetaan huomioon myös ilmaston lämpeneminen. Kun kasvukausi pitenee, Suomessa voi mahdollisesti menestyä pujon kaltainen, voimakkaasti allergisoiva marunatuoksukki. Turun yliopisto pyytä ilmoittamaan havaintoja kasvista jo nyt, jotta sen leviäminen saataisiin estettyä.

Palataan vielä hetkeksi lupiiniin. Sitä on Suomessa jo lähes kaikkialla. Pohjoisin havainto on tehty Kittilän korkeudella.

Suomen teiden reunoilla kasvava lajike on komealupiini, joka kotoisin Pohjois-Amerikasta. Levinneisyyskartta Kasviatlaksesta näkee, että vielä 1970-luvulla havaintoja suurista, villeistä lupiinikasvustoista oli yhteensä vain viisi.

Nyt Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikön ylläpitämä havaintokartta on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta tiheä.

Seppälä kertoo, että sitkeästi monien mielessä istuva kertomus siitä, että tielaitos olisi joskus päättänyt piristää maisemaa kylvämällä lupiinia teiden varsiin, saattaa olla vain tarina.

”Muutama vuosi sitten sieltä todettiin ykskantaan, että se myytti ei pidä paikkaansa.”

Sen sijaan se on saattanut levitä maa-aineksen mukana rakennustöiden yhteydessä.


Lupiini valtaa elintilaa alkuperäiseltä lajistolta. Se rehevöittää kasvualustaansa typensitojabakteerien avulla, jolloin karuun suomalaiseen maaperään tottuneet kasvit eivät viihdy sen vieressä.

Onko taistelu lupiinia vastaan jo hävitty?

”Ainakin se taistelu on hirveän yksipuolista”, toteaa Seppälä.

Testaa, tunnistatko haitalliset vieraslajit:

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläismies entisöi 1970-luvun maastoauton ja myy sitä nyt liki sadallatuhannella eurolla

    2. 2

      Vastavalmistuneen kerrostalon seinään repesi ammottava halkeama Espoossa

    3. 3

      Kesällä on hukkunut poikkeuksellisen monta lasta: ”Valvova aikuinen ei voi lukea lehteä tai selata kännykkää”

    4. 4

      Matalatehoinen liikunta on hyväksi – listasimme 10 väitettä aineenvaihdunnasta ja keinot, joilla nopeutat sitä oikeasti

      Tilaajille
    5. 5

      Ainutlaatuinen kuva Kuusamosta: Tältä näyttää karhun hyökkäys hirven niskaan

    6. 6

      Oikeus takavarikoi fitnessmalli Sofia Belórfin puolison omaisuutta neljän miljoonan euron arvosta

    7. 7

      Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niitä käytetään, koska todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista

    8. 8

      Lokki kaappasi koiran puutarhasta ja lensi paikalta lemmikki mukanaan Britanniassa

    9. 9

      Lappu seinällä kehottaa käymään suihkussa, kun kokelaat koodaavat kellon ympäri: HS seurasi Helsingin uuden ohjelmointikoulun ”erittäin vaikeaa” karsintaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kapteeni juopotteli Turussa ja pelkäsi sotaoikeutta – Pian Hangosta lähti merelle neuvosto­sukellusvene, joka aiheutti historian pahimman meri­tragedian

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    2. 2

      Kapteeni juopotteli Turussa ja pelkäsi sotaoikeutta – Pian Hangosta lähti merelle neuvosto­sukellusvene, joka aiheutti historian pahimman meri­tragedian

      Tilaajille
    3. 3

      Matalatehoinen liikunta on hyväksi – listasimme 10 väitettä aineenvaihdunnasta ja keinot, joilla nopeutat sitä oikeasti

      Tilaajille
    4. 4

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    5. 5

      Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niitä käytetään, koska todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista

    6. 6

      Näin villejä tarinoita kerrotaan Helsingin turistibusseissa: Täällä syödään ”sapaksia”, poliiseille kannattaa puhua ruotsia ja Havis Amanda esineellisti suomalaiset naiset

    7. 7

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    8. 8

      Ainutlaatuinen kuva Kuusamosta: Tältä näyttää karhun hyökkäys hirven niskaan

    9. 9

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    10. 10

      Natalie Portmanista tulee naispuolinen Thor uudessa Marvel-elokuvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    3. 3

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    4. 4

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    5. 5

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää