Liian monimutkainen, liian harvinainen, liian suosittu – HS selvitti, miksi Turun uusi funikulaari on toistuvasti ongelmissa

Turun Kakolanmäen rinteelle avattiin reilu kuukausi sitten Suomen toinen kiskohissi eli funikulaari. Lähes kuuden miljoonan euron investoinnin on tarkoitus toimia joukkoliikennevälineenä Kakolanmäellä asuville ihmisille. Sen lisäksi kaupunki on haaveillut siitä Turkuun uutta vetonaulaa, jota tullaan katsomaan pidempienkin matkojen päästä.


Avajaisjuhlien jälkeen kiskohissi on ollut tasaiseen tahtiin otsikoissa käyttökatkojen ja erilaisten vikojen takia. Turun Sanomien mukaan eräs hissin vika jätti matkustajat jumiin toissa viikolla hissiin yli puoleksi tunniksi.

HS pyrki selvittämään, miksi kiskohissi on ollut niin epäluotettava, että nyt laitteella on ollut yli viikon käyttötauko https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146350.html.

Harvinainen laite, harvinaiset varaosat

Kiskoja pitkin kulkevia funikulaareja on valmistettu yli sadan vuoden ajan. Nykyään niiden valmistuksesta vastaavat pääasiassa hiihtohissiyritykset, joiden päätuotteet ovat erilaiset köysien varassa riippuvat hissit.

Suomessa on nyt kaksi kiskohissiä. Ensimmäinen niistä valmistui Kolin kansallispuistoon Lieksaan vuonna 1999. Sen tilaajana oli Metsäntutkimuslaitos. Hissin valmistaja on sveitsiläinen Doppelmayr Tramways, kun taas Kakolan funikulaarin valmistaja on italialainen Leitner Ropeways.

Toiminnassa olevia funikulaareja on maailmalla kymmeniä. Ne eivät ole massatuotteita, vaan harvinaisia ja yleensä kohteen tarpeisiin suunniteltuja yksittäiskappaleita.

Rakennusmestari Pasi Ikonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pasi+ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että harvinaisuus on näkynyt Kolilla siinä, että joitakin varaosia on ollut vaikea saada.

”Saamme tilattua tavallisia osia hyvinkin rivakasti, ja huoltomiehillä taitaa olla reservissä yleisimmät varaosat.”

Jos hissistä hajoaa harvinaisempi osa, muuttuu tilanne vaikeaksi.

”Olemme joutuneet odottamaan joitain erittäin hankalia osia useita viikkoja. Jos laite vaikka lasahtaa juhannuksen kahta puolta, siinä on katastrofi valmis”, Ikonen toteaa.

Pisimmillään Kolin hissi on ollut puuttuvan varaosan takia suljettuna viisi viikkoa.

Kakolan funikulaarin projektijohtaja Janne Lainehttps://www.hs.fi/haku/?query=janne+laine kertoo, että hissin alkuperäiseen toimitukseen kuuluu varaosapaketti. Siinä on mukana yleisimmät kuluvat osia, kuten sensoreita ja rullapyöriä.

”En usko, että huoltoajat meillä viikkoihin menevät. Lentorahti toimii nykyään rivakasti”, Laine puntaroi.

Funikulaari on herkkätoiminen

Varaosien vaikea saatavuus ei olisi ongelma, jos kiskohissi toimisi kuin junan vessa. Kolilla toimintavarmuus ei ole ollut mairittelevaa.

”Se on kerta kaikkiaan valtavan monimutkainen ja herkkä laite. Siinä on valtava määrä automatiikkaa ja turvakytkimiä, joista monet ovat alttiita sääoloille, niin helteille kuin pakkasillekin”, Ikonen huokaa.

Kiskohissin turvallisuuden vaatimustaso on poikkeuksellisen korkea, sillä laite toimii automaattisesti ilman ohjaajaa. Jatkuvasti liikkuva hissi on myös usein huoltotauolla.

Ikonen kertoo, että eniten harmaita hiuksia on aiheuttanut hissihytin tasapainottamismekaniikka. Kolilla rata on reilun sadan metrin pituinen ja siinä on kulmamuutos rinteen jyrketessä.

”Rata ei ole siis suora vaan sen jyrkkyys vaihtelee. Tämän takia laitteessa tarvitaan venttiilistöä, joka pitää korin tasaisena jyrkkyyden vaihtuessa. Tietokoneohjattu hydrauliikkaventtiilistö on aiheuttanut meillä aika paljon harmia”, Ikonen sanoo.

Myös Turun radalla on kulmamuutos, itse asiassa niitä on reilun sadan metrin radalla kaksi. Nyt funikulaari on käyttötauolla, sillä hytin alta hajosi hytin tasoa seuraava sensori.

”Sensorit on säädetty todennäköisesti liian herkiksi. Niitä tarvitaan, sillä jos hytti ei tulisi asemalle oikeassa tasossa, hytti voisi osua aseman kattorakenteisiin.”

Laine ennustaa, että hytin tasapainottamismekaniikka aiheuttaa jatkossa eniten tarkkailua ja huoltoa myös Turussa.

Turkulaiset olivat tietoisia kiskohissin käytön ja huollon haasteellisuudesta, sillä kaupungin ryhmä kävi tutustumassa Kolin laitteeseen jo vuosia sitten.

”Kerroimme todenmukaisesti, minkä verran se aiheuttaa työtä ja minkälaiset käyttökustannukset voivat mahdollisesti olla. Eihän se ole halpa ratkaisu, mutta tottapa he päätyivät kuitenkin semmoisen hankkimaan”, Ikonen puntaroi.

Avajaiskiire aiheutti lastentautisuman

Janne Laine myöntää yllättyneensä funikulaarin ensi viikkojen vikasumasta. On mahdollista, että osa pikkuvioista olisi ratkennut, jos laitteen käyttöönottoa olisi siirretty eteenpäin ja jatkettu sen koeajoja.

”Toisaalta testiajojen ajaminen hytti tyhjänä tai hytti staattisilla hiekkasäkeillä täytettynä on eri asia kuin se, että hytissä on kyydissä liikkuvia ihmisiä”, Laine sanoo.

Funikulaarin ohjeistus osoittautui nopeasti riittämättömäksi, sillä osa matkustajista hätääntyi laitteessa turhan takia. Eräs matkustaja esimerkiksi seisoi ovien edessä, eivätkä ovet päässeet sulkeutumaan. Tällöin matkustaja luuli, että laite on rikki.

Jatkossa kaupunki pyrkii tiedottamaan funikulaarin käyttökatkoista mahdollisimman reaaliaikaisesti, ettei seisokki tule yllätyksenä kaupunkilaisille eikä turisteille.

”Kun tämä Linnanmäki-vaihe menee ohi, laitteen käyttö normalisoituu. Kun hissi ei kulje koko ajan, ihmiskuorma pienenee, joten sekin rauhoittaa tilannetta”, Laine sanoo.

Pasi Ikonen kertoo, että hankaluuksista huolimatta Kolin hissi on ollut käyttäjäkunnalle jo vuosia elämys. Laite on kulkenut radalla 20 vuoden aikana yli miljoona matkaa. Hissin avulla pysäköinti saatiin siirrettyä pois Kolin huipulta.

”Kun Turussa päästään alkuvaikeuksista eteenpäin, hissin valoisa puoli rupeaa pian näkymään”, Ikonen rohkaisee.