Kotimaa

Onko opiskelu rankempaa kuin ennen? HS selvitti korkea­koulu­opiskelijan toimeentuloa, työllistymistä ja kuormitusta

Vastavalmistuneista korkeakouluopiskelijoista työllistyy valtaosa, mutta työelämän vaatimukset ovat aiempaa suurempia. Samalla opiskelija keinuttelee tukikuukausien ja tulorajojen kanssa.

Opiskelijoiden ylikuormitus ja toimeentulo nousivat kiivaan keskustelun aiheiksi viikonloppuna sosiaalisessa mediassa.

Kaikki alkoi Suomen ylioppilaskuntien liiton viimeviikkoisesta kannanotosta. Siinä liitto kysyi, miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan. Liiton mukaan opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolla ei ole oikeutta loma-ajan toimeentuloon.

Viikonloppuna keskustelu sai uusia kierroksia. Toiset olivat sitä mieltä, että suomalainen korkeakouluopiskelija on syntynyt kultalusikka suussaan. Toiset taas kantoivat huolta opiskelijoiden uupumisesta.

HS selvitti, miten korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo, työllistyminen ja kuormitus ovat muuttuneet. Ovatko opiskelijat aiempaa stressaantuneempia?

Yhä useampi opiskelija kokee toimeentulonsa niukaksi

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan vuonna 2016 toimeentulonsa koki erittäin niukaksi ja epävarmaksi 13,7 prosenttia vastanneista. Vuonna 2000 vastaava luku oli 8,9 prosenttia.

Vastanneista 58,6 prosenttia ilmoitti, että asumismenot vievät yli puolet käytössä olevista varoista. Vuonna 2000 näin vastasi 38,5 prosenttia.

Korkeakouluopiskelija on oikeutettu opintorahaan, joka on täysi-ikäisellä itsenäisesti asuvalla 250,28 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelija voi nostaa opintolainaa 650 euroa tukikuukautta kohden ja saada yleistä asumistukea.

”Jos opiskelija hyödyntää opintolainaa, yleisesti ottaen opiskelijoiden toimeentulo on paremmalla tolalla kuin koskaan opintotukijärjestelmän 50-vuotisen historian aikana”, kertoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä.

Opintotukijärjestelmä muuttui vuonna 2017 lainapainotteiseksi.

”Kun ottaa opintorahan lisäksi huomioon kuukausittaisen asumistuen, rahan ja lainan suhde ei ole aivan synkkä. Opintotuki on mainettansa parempi”, Lahtinen sanoo.

Tähän loppuvat kuitenkin Laitisen nykyistä opintotukijärjestelmää koskevat kehut. Kymmenen viime vuoden aikana korkeakoulujen opintotukiaikaa on lyhentänyt useampi hallitus. Ennen yliopistotutkintoon saattoi saada 55 tukikuukautta, kun nykyisin enimmäistukiaika on yleisimmin 48 kuukautta.

Vaikka korkeakouluopiskelija voi hakea tukea myös kesäkuukausille, tukikuukausien rajallinen määrä vaikeuttaa Lahtisen mukaan mahdollisuuden hyödyntämistä.

”Opintotukikuukaudet loppuvat liian monella kesken ennen kuin tutkinto on suoritettu, vaikka aidosti pyrkisi opiskelemaan täystoimisesti.”

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2017 yliopisto-opiskelijoista 56 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 58 prosenttia teki opintojen ohella töitä. Lahtinen nostaa esiin myös tulorajat, joita ei ole nykymuotoisen vuositulomallin aikana korotettu kuin kerran.

Yhdeksän tukikuukauden vuosituloraja on tällä hetkellä 11 973 euroa. Jos vuositulorajaan olisi tehty vuosittaiset palkkojen muutosta vastaavat indeksikorotukset, tulorajan pitäisi olla 16 200 euroa.

”Vaikka opintotuen määrä on hyvällä tasolla, muissa osissa kiristyksiä on tapahtunut tavalla, joka on heikentänyt opiskelijoiden toimeentulon kokonaistilannetta”, Lahtinen arvioi.

Hän lisää, ettei opintotuella ole menneinäkään vuosina ollut helppo pärjätä.

”Minunlaisillani veteraaneilla on ehkä taipumusta menneiden aikojen romantisointiin.”

Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin, mutta alakohtaisia eroja on

Tilastokeskuksen koulutustilaston mukaan vastavalmistuneiden työllisyys parani vuonna 2017 verrattuna aikaisempaan vuoteen. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi vuoden kuluttua valmistumisesta 86 prosenttia.

Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on yleensä parempi kuin keski- tai perusasteen koulutuksen saaneiden.

Kelan tilastoissa opintojen päättymisen jälkeisestä työllisyydestä kertoo takausvastuutilasto. Se seuraa, kuinka monella opintolainan saajalla lainamaksut jäävät pankin kanssa hoitamatta. Takausvastuumaksujen määrä on viime vuosina ollut laskussa.

”Käytettävissämme olevat tiedot kertovat myönteisestä kehityksestä opintojen jälkeisessä työllistymisessä”, Kelan Ilpo Lahtinen sanoo.

Valmistuneiden työllistymisessä on kuitenkin alakohtaisia eroja.

”Koulutusalat ovat hyvin erilaisia sen suhteen, onko kyseessä selvä ammattiala, kuten esimerkiksi lääketieteessä, vai ei. Kaikkia valmistuvia odottamassa ei ole tiettyä työnkuvaa”, Tampereen yliopiston opiskelijapalveluiden päällikkö Kaisa Keskitalo sanoo.

Tampereen yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtorin Marja Sutelan mukaan korkeakoulut voisivat tehdä enemmän työelämäyhteyksien lisäämiseksi. Esimerkiksi diplomi-insinööri- ja lääkärikoulutuksissa yhteys työelämään luodaan jo opinnoissa. Samanlaisia yhteyksiä tarvittaisiin kaikille aloille.

”Ongelmanratkaisukyky ja esimerkiksi kieli- ja viestintäosaaminen nostavat merkitystään. Työllistymisessä entistä tärkeämpää vaikuttaa olevan myös se, miten opiskelija pystyy tuomaan omaa osaamistaan esille”, Sutela sanoo.

Rajattu opinto-oikeus lisää paineita valmistumisesta

Vuonna 2005 suomalaisissa korkeakouluissa siirryttiin opintoviikoista opintopisteisiin. Opiskelijan odotetaan työskentelevän yhtä opintopistettä kohden 27 tuntia.

”Yliopistojen rahoitusmalli korostaa tutkinnon läpäisyä viidessä vuodessa. Nykypuhe korostaa nopeaa valmistumista ja suoriutumista, mikä lisännee stressiä. En sanoisi, että opiskelu on aiempaa raskaampaa, mutta puhemaailma on koventunut”, Sutela sanoo.

Vuonna 2005 tuli voimaan myös opintoajan rajaus. Lakimuutos rajasi opinto-oikeuden kandidaatin ja maisterin tutkinnossa seitsenvuotiseksi.

”Opintoaika on tietyllä tavalla paineistunut. Opintoja on kokonaisuudessaan säännelty ajallisesti tiukemmin kuin ennen, kun mukaan yhdistetään opintotuen muutokset”, Keskitalo sanoo.

Sutela painottaa sitä, että opetussuunnitelmatyön pitäisi olla korkeakouluissa jatkuvaa, jotta vaatimukset ovat ajan tasalla. Eri kurssien kuormittavuudessa on epäsuhtia.

”Hyvin tyypillisesti käy niin, että uutta tietoa tulee jatkuvasti ja se pakataan entisen päälle. Entisten osaamisvaatimusten päälle ladotaan uusia, mikä tekee opintojaksoista kuormittavia.”

Opiskelijoiden stressi ja psyykkiset oireet yleistyneet 2000-luvulla

Vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija koki runsaasti stressiä. Luku on ollut 2000-luvulla kasvussa. Kolmannes korkeakouluopiskelijoista kärsi psyykkisistä ongelmista ja viidennes pitkäkestoisesta stressistä.

Yleisimpiä psyykkisiä ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen.



”Opiskelijoiden uupumus on ollut pitkään tabu, eikä sitä ole ilmiönä tunnistettu. Viime vuosina on ymmärretty, että ilmiö on todellinen ja havaittu, että opiskeluaika on elämän kuormittavimpia vaiheita”, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, psykologi Katariina Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan on selvästi havaittavissa, että korkeakouluopiskelijoiden kuormitus ja stressi ovat lisääntyneet.

”Lineaarisesti opintojen alun innostus laskee vuosi vuodelta ja uupumus lisääntyy. Seurantaa alkaa olla jo yli 10 vuoden ajalta, ja stressin ja kuormituksen kasvu näkyy. Ilmiö tunnistetaan ja siitä uskalletaan puhua aiempaa paremmin, mutta se on myös lisääntynyt.”

Salmela-Aron mielestä korkeakouluopintojen vaatimustaso on kasvanut, eikä opiskelijoiden voimavaroja ole samassa suhteessa lisätty. Työmäärän rinnalla kasvavat paineet saavuttamisesta, suorittamisesta ja aikaansaamisesta. Toisaalta korkeakouluopiskelijoiden on opittava toimimaan yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa.

”Jotta nykyelämässä pääsee työelämään, pelkkä asiaosaaminen ei riitä, vaan on osattava monenlaisia tulevaisuuden ja sosioemotionaalisia taitoja. Työelämän vaatimukset ovat aika lailla kasvaneet. Uupumus johtuu siitä, että vaatimusten ja voimavarojen välillä on epäsuhta. Kaikkea pitää saavuttaa nopeammin, ja kuorma on kasvanut.”

Näiden vaatimusten edessä opiskelija jää helposti yksin.

”Ei opiskelu ennenkään ole sen ohjatumpaa ollut, mutta nykyelämässä itseohjautuvuus korostuu. Korkeakouluopinnot on haastava elämänvaihe, mitä ei ehkä kunnolla hyväksytä. Opiskelijoillakin pitäisi olla oikeus palautua.”

Oikaisu 9.7. kello 13.09: Jutussa käytettiin haastateltavasta Ilpo Lahtisesta kerran virheellisesti sukunimeä Laitinen. Sukunimi on korjattu Lahtiseksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    2. 2

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    3. 3

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    4. 4

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    5. 5

      Maire Aaltonen odotti lasta, kun hän joutui natsien keskitysleirille – Nälän, tautien ja julmuuksien keskellä hän synnytti tyttären

      Tilaajille
    6. 6

      Työvoimapula on syrjäseutujen vitsaus, Lieksassa ongelma haluttaisiin ratkaista lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa

    7. 7

      Sähkökaappien sotkeminen oli jatkuva ongelma Vantaalla, kunnes kaappeihin ilmestyi kiinalaisten rakastama Matti

    8. 8

      Weekend-festivaali siirtyi Hietaniemestä Suvilahteen, mutta riita viime vuonna tuhotusta hautausmaan kivi­muurista jatkuu yhä

    9. 9

      Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintynyt Christina Aguilera loihti Poriin spektaakkelin – Lady Marmaladen esittäjä on yhä aikamme tärkeimpiä popmuusikoita ja feministejä

    10. 10

      HS-analyysi: Miksi Iran jatkaa uhkapeliä Hormuzinsalmella?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    2. 2

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Sähkökaappien sotkeminen oli jatkuva ongelma Vantaalla, kunnes kaappeihin ilmestyi kiinalaisten rakastama Matti

    6. 6

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    7. 7

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    8. 8

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    9. 9

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    10. 10

      Maire Aaltonen odotti lasta, kun hän joutui natsien keskitysleirille – Nälän, tautien ja julmuuksien keskellä hän synnytti tyttären

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    9. 9

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    10. 10

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää