Sotien jälkeen lähes kadonnut herhiläinen valtaa Suomesta uusia alueita: ”Se on iso ja letkeä kaveri”

Viime kesänä suomalaisia harmitti ampiaisten ylenpalttinen määrä.

Tänä vuonna tilanne ilmatilassa on toistaiseksi toinen: osissa Suomea on havaittu tavanomaista suurempi määrä herhiläisiä.

”Jos peilaa ampiaisten tilannetta ylipäätään, niin herhiläisiä on näkynyt todella mukavasti”, vahvistaa tutkija Kimmo Saarinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

”Kesä näyttäisi olevan niille keskimääräistä parempi.”

Se on huono uutinen ampiaiskammoisille.

Herhiläinen on pistiäisheimon raskassarjalainen, Euroopan suurin ampiaislaji, joka on pitkään tehnyt toista tuloaan Suomeen. Leviämistä ovat edesauttaneet viime vuosien lämpimät kesät.



Herhiläinen oli Suomessa verrattain yleinen vielä 1930-luvulla, mutta sotien jälkeen se harvinaistui.

Laji hivuttautui uudestaan itärajan yli 1990-luvulla. Samalla herhiläinen sai kansankielessä nimityksen venäjänampiainen.

Lajin kanta vakiintui Kaakkois-Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Kartoituksissa sitä ollaan havaittu etenkin Etelä-Karjalan alueella.

Pitkään herhiläisiä seurannut Saarinen on varma, että laji on tullut jäädäkseen. Saimaan alueella havaintoja tehdään laajalla alalla, kuten myös eteläisemmässä Suomessa.

”Tulevina vuosina se levittäytyy vääjäämättä, kuten on jo tapahtunut, ja elinalue laajenee. Mutta ei tässä mitään erityisempää kiitolaukkaa ole tapahtunut”, Saarinen sanoo.

”Se on pikkuhiljaa työntynyt länteen ja pohjoiseen. Viime kesä oli herhiläisille suotuisa, kun taas 2017 oli karmea katastrofi.”

Aivan eksaktia tietoa herhiläisen nykyliikkeistä ei Suomessa ole. Pistiäisten kattavaa seurantaa on tehty liian vähän, Saarinen sanoo.

Tänä kesänä on tosin uusi vaihde silmässä.

Vuoden alussa käynnistyi Koneen säätiön rahoittama AMPASE-hanke, joka tarkastelee ampiaisten ja ihmisten yhteiseloa. Mukana ovat Turun ja Jyväskylän yliopistot.

Osana hanketta kartoitetaan myös eri ampiaislajien yleisyyttä. Tämä tapahtuu ripustamalla puihin oluella täytettyjä tuoppeja.

Erityisenä sivujuonteena tutkijoita kiinnostaa juuri herhiläisen levinneisyys.

Kimmo Saarinen muistuttaa, ettei uhkaava herhiläinen ole Suomen luonnolle haitallinen laji.

”Päinvastoin, se on hyvin näyttävä ja mahtava lisä meidän ampiaiskenttään. Ei vaadi ampiaisten joukossa erityishuolta tai -tarkkailua.”

Lajina herhiläinen on verrattain rauhallinen, jos sen läheisyydessä ei tee turhia äkkiliikkeitä. Muista ampiaisista poiketen herhiläinen myös lentää pimeässä.

”Se on iso ja samalla letkeä kaveri.”

Herhiläisen myrkky sisältää kohtalaisen määrän asetyylikoliinia. Lähtökohtaisesti sen pistos on siis riviampiaisen iskua kivuliaampi.

Saarinen muistuttaa, että ampiaisen pisto aiheuttaa kaikilla yksilöllisen reaktionsa. Häntä itseään herhiläinen ei ole pistänyt.

”Lukuisat muut ampiaiset kyllä. Ei sen pistos käsittääkseni ole sen kummallisempi kuin muiden ampiaisten.”

Saarinen viittaa vuosien varrella tehtyihin kyselyihin.

Herhiläisen levinneisyyttä ollaan muutamia kertoja kartoitettu sanomalehtikoonneilla. Osa lukijoista raportoi havaintonsa yhteydessä saamistaan pistoksista.

”Niissä tuli herhiläisen pistolle sekä plus- että miinusääniä. Osa sanoi sattuneen erityisen kovasti. Osa sanoi, ettei tuntunut missään.”

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti ottaa edelleen vastaan tietoja herhiläisistä. Havainnot voi lähettää sähköpostitse tai soittamalla arkipäivänä klo 8–16 numeroon 040 7214 201 (Juha Jantunen) tai 040 7214 108 (Kimmo Saarinen). Digikuva auttaa varmentamaan lajimäärityksen!