Kotimaa

Häpeä ja verot laskevat Ruotsin lentomääriä, mutta Suomessa lennetään enemmän kuin koskaan

Lentämisen ilmastovaikutukset saavat huomiota ja palstatilaa, mutta yksilön kulutustottumukset harvoin muuttuvat vapaaehtoisesti, muistuttaa kulutustutkija.

Helsinkiläisen Suvi Vekin kesäloma on kirjaimellisesti juuri alkanut.

On perjantai, ja Vekki on tullut Helsingin keskustasta junalla suoraan lentokentälle. Suuntana on Tokio ja vierailu opiskeluvaihdossa olevan veljen luokse.

Toistaiseksi keskustelu lentämisen aiheuttamista päästöistä ei näy suomalaisten matkustuspäätöksissä. Alkuvuonna Finavian lentoasemien kautta kulki jälleen aiempaa suurempi määrä lentomatkustajia, yhteensä 12,8 miljoonaa.

Tilastot eivät erittele matkustajia kansalaisuuksittain. Tilastokeskuksen matkailututkimus kuitenkin osoittaa, ettei suomalaisten lentointo näytä hiipumisen merkkejä.

Viime vuonna suomalaiset tekivät ulkomaille ja kotimaassa 6,6 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ja työmatkaa lentäen. Viisi vuotta aiemmin lentäen tehtyjä matkoja oli 5,3 miljoonaa.

Valtaosa suomalaisten lentomatkoista on juuri vapaa-ajanmatkoja ulkomaille.

”Tiedostan kyllä päästöt. En voi silti sanoa, että sillä olisi toistaiseksi ollut vaikutusta matkustuspäätöksiini. Kun on vihdoin loma, kaipaa kunnon irtiottoa”, Vekki sanoo.

Useimmat Vekin matkakohteista ovat niin kaukana, ettei maateitse matkustaminen ole vaihtoehto.

”Jos matkustaisin lähemmäs, en sulje pois, että selvittäisin myös muita kulkuvälineitä. Niitä pitäisi ehkä myös markkinoida nykyistä paremmin.”

Viime kesänä Finavia kertoi matkustajien määrän ”huimasta kasvusta”, kun vuoden 2018 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kasvua edellisvuoteen oli jopa 11,9 prosenttia.

Kasvu sen kuin jatkuu: Tammi–kesäkuussa Finavian lentoasemien matkustajamäärä kasvoi 4,2 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaväliin viime vuonna.

”Verrattuna etenkin Ruotsiin ja Tanskaan olemme olleet kehityksessä hieman takamatkalla. Siksi kasvumme on ollut viime vuosina niitä voimakkaampaa”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin.

Viime vuonna ruotsalaisen Swedavian lentoasemien matkustajamäärä kasvoi alle prosentin, norjalaisen Avinorin puolestaan 2,8 prosenttia.

Lue lisää: Ilmastohuoli saa lapsiperheen valitsemaan junamatkan lentämisen sijaan – Ruotsissa puhutaan jopa ”lentohäpeä”-ilmiöstä, Suomessa vastaava ei näy

Tanskassa Kööpenhaminan lentoaseman kautta matkusti viime vuonna 3,8 prosenttia enemmän matkustajia edellisvuoteen verrattuna, kun taas Virossa Tallinnan lentokentällä matkustajamäärä kasvoi 13,6 prosenttia.



Suomessa reittitarjonta on Sundelinin mukaan vuosikymmenessä moninkertaistunut ja halpalentoyhtiöt ovat laskeneet lentolipun hintaa.

Pääasiassa matkustajia lisää kansainvälinen lentoliikenne. Isossa osassa ovat Suomen kautta muihin kohteisiin jatkavat vaihtomatkustajat, joiden määrä on niin ikään yhä kasvussa.

”Viime vuoteen verrattuna matkustajamäärän kasvu on puolittunut, mutta sanoisin, että se on normalisoitunut. Yli 10 prosentin kasvu ei olisi vuodesta toiseen kestävää”, Sundelin sanoo.

Lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä on noin 2–3 prosenttia.

Lentämisen uskotaan kuitenkin lisääntyvän. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA ennustaa lentomatkustajien määrän tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.

HS:n viime vuonna teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista hyväksyisi ilmastosyistä lentomatkustamisen haittaveron.

Kuitenkin vain harva kertoi vähentäneensä lentämistä. Viitteitä ilmastoahdistuksen vaikutuksesta matkustuspäätöksiin ei löydy myöskään Finavian matkustajatilastoista.

Ihmisen kulutusvalintoja säätelevät ennen kaikkea hinta, vaivattomuus ja ajankäyttö, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska luettelee.

Ulkomaille matkustava haluaa pääsääntöisesti minimoida matkustamiseen käytetyn ajan ja siihen kuluvat kustannukset.

”Asennetasolla on helppo olla jotain mieltä, mutta kulutuskäyttäytymisen muuttuminen vaatii huomattavasti pidemmän ajan”, Wilska sanoo.

”Monella se tyssää siihen, että ilmeiset ratkaisut eivät sovi ajankäyttöön tai niihin ei ole varaa”, hän lisää.


Lähtöselvitysautomaatin ympärille ovat kerääntyneet Pekka Jänkälä, puoliso Mikaela Jänkälä, pariskunnan pojat Niklas ja Patrik Jänkälä sekä Mikaela Jänkälän äiti Britt-Marie Saarikivi.

Perhe lentää kuudeksi päiväksi Kroatiaan.

”Lyhyitä viikonloppumatkoja tai äkkilähtöjä ei tule tehtyä. Toki tavallaan mikä tahansa lomamatka on turha”, Pekka Jänkälä pohtii.

Automatka Eurooppaan olisi hänen mielestään miellyttävä tapa matkustaa, mutta sellaiseen ei ole aikaa.

”Junallakin matkustamisessa vastaan tulee aika. Pitäisi olla kuukauden loma, että voisi matkustaa vaikkapa Espanjaan 3–4 päivää.”

Kulutustutkija Wilskan mukaan julkinen keskustelu ja uutisointi ilmastonmuutoksesta saattavat tuottaa harhaanjohtavan kuvan siitä, miten suuri massa toimii.

”Äänessä ovat ideologiset ihmiset, jotka ovat valmiita uhraamaan juuri aikaansa ja rahaansa. Loppujen lopuksi se on kuluttajista hyvin pieni osa.”

Pohjoismaalaisten lentointo on kasvanut viime vuosina tasaisesti, Ruotsissa noin kuuden prosentin vuositahtia.

Sitten tapahtui jotain: viime vuonna Ruotsissa kasvu hidastui, ja tämän vuoden ensimmäisenä kuutena kuukautena matkustajamäärät ovat olleet selvässä laskussa.

Tammi–kesäkuussa Swedavian lentokenttien kautta matkusti 4 prosenttia pienempi määrä matkustajia kuin vastaavalla aikavälillä viime vuonna.

Ruotsi otti käyttöön lentoveron huhtikuussa 2018. Vaikka vero poistettiin viime syksynä, maan hallitus palautti sen keväällä ennen kuin se ehti poistua käytöstä. Pureeko vero siis ruotsalaisten matkustuspäätöksiin?

Swedavian mukaan vero ja keskustelu ilmastonmuutoksesta ovat osasyy lentomatkustajien pudonneeseen määrään etenkin kotimaanliikenteessä.

Kyse on kuitenkin useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, valtionyhtiöstä muistutetaan. Sellaisia ovat esimerkiksi Ruotsin kruunun arvomuutokset sekä huoli kiinteistö- ja pörssimarkkinoiden taloudellisesta kehityksestä.



Norjassa ja Tanskassa kevään lentomatkustusta kurittivat muun muassa lentäjälakot, Tanskassa myös lentoyhtiöiden konkurssit.

Wilska muistuttaa, että kulutuskäyttäytymisen muutos tapahtuu harvoin vapaaehtoisesti.

Kulutustutkija ei näe suomalaisten massan lähtevän vuosittaiselle etelänlomalleen lentokoneen sijaan esimerkiksi junalla ilman poliittisia tai lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.

Wilska uskoo suurimman osan suomalaisista tiedostavan lentopäästöt. Suomen maantieteellisen sijainnin takia lentokone on kuitenkin yhä loogisin kulkuväline ulkomaanmatkalle.

”Olen pessimistinen sen suhteen, että ihmiset luopuisivat saavutetuista eduista, ellei jokin pakota siihen. Lentämisen pitäisi muuttua nykyistä kalliimmaksi tai sitä pitäisi rajoittaa.”


Tutkimuksissa moni vetoaa Wilskan mukaan siihen, että kuluttaisi nykyistä ekologisemmin, jos elämäntilanne olisi toinen.

Kyse on myös muutosvastarinnasta. Alitajuisesti odotamme toimia ensin muilta, ennen kuin itse muutamme käyttäytymistämme.

”Olemme jäljessä muista Pohjoismaista niin sanotussa ideologisessa kulutuskäyttäytymisessä. Ruotsissa ollaan Suomea tietoisempia esimerkiksi ruokaan liittyvistä kulutusvalinnoista”, Wilska sanoo.

Jos lentäminen koettaisiin tarpeeksi paheksuttavaksi, se voisi pikku hiljaa vähentyä, hän spekuloi. Ruotsissa ilmiötä kuvastaa sana flygskam, lentohäpeä.

Suomessa lentomatkustamista ovat lisänneet varallisuuden ja tulotason kasvu. Toisaalta yhä elämyksellisempää vapaa-aikaa arvostetaan Wilskan mukaan entistä enemmän.

”Koulutettu, hyvätuloinen väestö on ilmastoasioista eniten huolissaan. Toisaalta heillä on rahaa kuluttaa ja lentää. He ovat varmaankin niitä, jotka kokevat ilmastoahdistusta.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Lisää vettä ryöppyää Helsingin taivaalta, suora lähetys keskustasta käynnissä

    3. 3

      Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    4. 4

      Nainen lähti Alepasta, hyppäsi autoon ja törmäili pitkin Paloheinää – Kuvat näyttävät, millaista tuhoa epäilty rattijuoppo sai aikaan

    5. 5

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    8. 8

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    9. 9

      Peliyhtiö Remedyn johto myi isoja osake­määriä ennen uuden pelin julkaisua – ”Ymmärrän, että voi syntyä kysymyksiä”

    10. 10

      Yhdysvaltain republikaanien merkittävä miljardööri­tukija David Koch on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    3. 3

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Heidi Myllylä on tehnyt töitä melkein yötä päivää, mutta joutui raha­pulassa muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse

    5. 5

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Maailmalla kirurgit käyttävät yhä ”absoluuttisesta pahasta syntynyttä” natsien anatomiakirjaa – Loisteliaan upeita kuvia, kommentoi suomalaisprofessori

      Tilaajille
    8. 8

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    9. 9

      Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    2. 2

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    5. 5

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    11. Näytä lisää