Kotimaa

Voisiko junista tulla todellinen vaihtoehto lentämiselle? Suomessa on käynnissä ennätyksellinen junamatkailu­buumi

Kasvua selittää etenkin lähiliikenteen kasvu, mutta myös kotimaan kaukoliikenteessä juna on usein valittu vaihtoehto.

Suomessa eletään juuri nyt voimakasta junaliikennebuumia. Väyläviraston mukaan Suomen rautateillä tehtiin viime vuonna 87,5 miljoonaa matkaa. Se on enemmän kuin kertaakaan vuoteen 1990 ulottuvien tilastojen aikana.

Kasvua selittää etenkin lähiliikenteen kasvu, mutta myös kotimaan kaukoliikenteessä juna on usein valittu vaihtoehto. Kaukoliikenteen matkamäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosina 2016–2018.

VR:n mukaan kotimaan kaukoliikenteen matkamäärät kasvoivat tammi-kesäkuussa 7,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Jos kehitys jatkuu samana vuoden loppuun asti, vuodesta 2019 tulee vilkkain vuosi myös kotimaan kaukoliikenteessä.

”Hinnoittelu on tietysti se iso vipu tässä. Lisäksi reittitarjontaa on kehitetty, ja kapasiteetti on kasvanut”, sanoo VR:n myyntijohtaja Salla Ketola.

”Makrotasolla iso asia on varmasti ollut myös ympäristöystävällinen asennemuutos, jonka myötä lentokone on vaihtunut junaan.”



HS uutisoi torstaina, että keskustelu lentämisen aiheuttamista päästöistä ei vielä juuri näy suomalaisten matkustuspäätöksissä. Alkuvuonna Finavian lentoasemien kautta kulki enemmän matkustajia kuin koskaan aiemmin.

Lue lisää: Häpeä ja verot laskevat Ruotsin lentomääriä, mutta Suomessa lennetään enemmän kuin koskaan

Tilastot eivät erittele matkustajia kansalaisuuksittain. Tilastokeskuksen matkailututkimus kuitenkin osoittaa, ettei suomalaisten lentointo näytä hiipumisen merkkejä.

Tammi–kesäkuussa Finavian matkustajamäärät kasvoivat 4,2 prosenttia.

Hienoisia merkkejä junien suosimisesta on myös Suomessa, sillä kotimaan kaukoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet lentojen matkamääriä nopeammin.

Hinta on suuri vaikuttava tekijä valintaan junan ja lentämisen välillä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Ernesto Hartikainen.

Ruotsissa on huhtikuusta 2018 lähtien ollut käytössä lentovero. Lipun hintaan sisältyy 10–40 euron lisäys, kun kuluttaja nousee Ruotsin maankamaralta lähtevään koneeseen.

”Ilmastotietoisuus on varmasti siellä vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat myös valmiita jopa maksamaan enemmän junamatkoista”, Hartikainen sanoo.

Ruotsin lentokenttien matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina noin kuuden prosentin vuositahtia. Viime vuonna Ruotsissa kasvu hidastui, ja tämän vuoden ensimmäisenä kuutena kuukautena matkustajamäärät ovat olleet selvässä laskussa.

Ruotsalaiset tekivät vuonna 2018 lähes puoli miljoonaa vapaa-ajan ulkomaanmatkaa vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys tosin oli monen tekijän summa, ei yksin lentoveron.

Samalla ruotsalaisen Sydsvenskanin mukaan Ruotsin kaukojunaliikenne on kasvattanut suosiotaan. Lisäystä on kertynyt keskeisillä reiteillä kymmeniä prosentteja. Osa junayhtiöistä on raportoinut, että kasvu on ennennäkemätöntä.

Taustalla on ihmisten lisääntynyt huoli ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi yritykset ovat tehneet sen myötä muutoksia matkustuspolitiikkaansa ja siirtyneet juniin, Sydsvenskan kertoo.

HS:n viimevuotisen kyselyn mukaan lentoveron hyväksyisi yli puolet suomalaisista.

Seuraavana EU-maana lentoveron ottaa käyttöön Ranska vuonna 2020.

Ruotsissa lentovero ehdittiin jo lähes kumota, kunnes keväällä koottu hallitus päätti toisin. Nykyiselläänkin malliin ajetaan muutosta poliittisen kentän eri laidoilta. Esimerkiksi Ruotsin vasemmistopuolueen mielestä lentämistä pitäisi verottaa progressiivisesti, jolloin paljon lentävät eli rikkaat maksaisivat muita enemmän.

Verotuksen voi kohdistaa myös toisin. Nykyisellään lentolippujen hinnat ovat vääristyneet, sillä lentoyhtiöt eivät maksa lentokerosiinista eli lentokoneiden polttoaineesta lainkaan veroa.

Syynä on vuonna 1944 solmittu Chicagon sopimus, jossa 52 maata sopi lentoliikenteen polttoaineen verovapaudesta.

Se on poikkeus, joka tulisi poistaa, sanoo Hartikainen.

”Jos kerran halutaan vähentää päästöjä, niin ei ainakaan tueta päästöjä aiheuttavia matkustusmuotoja. Se on hyvin yksinkertaista.“

VR:n Ketola vahvistaa, että lentoliikenteen verohelpotus on junaliikenteelle ilmeinen haaste. Se vaikeuttaa hintakilpailua.

“Ei meilläkään ole verovapaata sähköä.”

Lentämisen verotuksen suhteen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelma on maltillinen.

Ensisijaisesti hallitusohjelmassa painotetaan, että Suomi tukee päästökaupan laajentamista lentoliikenteeseen.

Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottoa EU:n laajuisesti tai globaalisti. Se tarkoittaa käytännössä vain sitä, että Suomi osoittaa toimille tukensa.

Transport & Environment -järjestö julkaisi helmikuussa 2019 selvityksen, jonka mukaan lentopolttoaineen verotukselle EU:ssa ei ole sopimuksellisia esteitä.

Myös yksittäinen maa voi energiaverodirektiivin puitteissa ryhtyä perimään kerosiiniveroa. EU-maista niin tekee Hollanti.

Miksei asiaa selvitetä Suomessa?

”Sen verotus tarkoittaisi käytännössä, että vain kotimaan sisällä lennettävät matkat olisivat verotuksen alaisia. Yleisin vasta-argumentti on, että se asettaa Suomen sisäiset lennot eri asemaan kuin Suomesta ulospäin lentävät lennot”, kertoo valtiovarainministeriön veroasiantuntija Ella Luikku.

“Tällaiset toimet olisivat paljon tehokkaampia, jos ne toteutettaisiin EU:n laajuisesti tai globaalisti.”

Ulkomaille suuntautuvan junaliikenteen osuus on Suomessa vaatimaton. Viime vuonna osuus jäi alle prosenttiin kaikista tehdyistä matkoista.

Ulkomaan junamatkailua hankaloittaa maantiede. Tallinnan junatunneli voisi olla ratkaiseva väylä, arvioi Ernesto Hartikainen.

Myös kotimaan junamatkustuksen kasvulle tärkeintä on toimiva yhteyskartta.

”Valtakunnan tasolla tärkeä kysymys on, kuinka paljon valtio pystyy junayhteyksiin investoimaan”, Hartikainen sanoo.

VR:n Salla Ketola sanoo, että matka-aikojen lyhentyminen vaikuttaa junamatkustuksen suosioon voimakkaan lineaarisesti.

“Suhteellisen pieni matka-ajan lasku vaikuttaa voimakkaasti. Toinen asia, jotta kasvukeskusten välinen junaliikenne voisi kasvaa, vaatii ratakapasiteetin kehittymistä. Se mahdollistaisi, että lentomatkustajat siirtyisivät sinne yhä enemmän.”

Korjaus 2.8.2019 kello 9:57: Jutussa luki aluksi, että Ruotsin lentokenttien matkustajamäärät kääntyivät viime vuonna poikkeuksellisesti hienoiseen laskuun. Todellisuudessa Ruotsin kenttien matkustajamäärän kasvu hidastui, mutta matkustajamäärä kasvoi alle prosentin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Lisää vettä ryöppyää Helsingin taivaalta, suora lähetys keskustasta käynnissä

    3. 3

      Nainen lähti Alepasta, hyppäsi autoon ja törmäili pitkin Paloheinää – Kuvat näyttävät, millaista tuhoa epäilty rattijuoppo sai aikaan

    4. 4

      Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    5. 5

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    8. 8

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    9. 9

      Yhdysvaltain republikaanien merkittävä miljardööri­tukija David Koch on kuollut

    10. 10

      Peliyhtiö Remedyn johto myi isoja osake­määriä ennen uuden pelin julkaisua – ”Ymmärrän, että voi syntyä kysymyksiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    3. 3

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Heidi Myllylä on tehnyt töitä melkein yötä päivää, mutta joutui raha­pulassa muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse

    5. 5

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Maailmalla kirurgit käyttävät yhä ”absoluuttisesta pahasta syntynyttä” natsien anatomiakirjaa – Loisteliaan upeita kuvia, kommentoi suomalaisprofessori

      Tilaajille
    8. 8

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    9. 9

      Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    2. 2

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    5. 5

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    11. Näytä lisää