Tilastot paljastavat yllättäviä muutoksia suomalaisten vapaa-ajassa: Tätä kaikkea ehdimme tehdä, ennen kuin netti alkoi hallita aikaamme
Suomalaisten vapaa-ajan käyttö muuttuu, ja netti voi olla siihen suuri syy. Lähes kaikki käyttävät nettiä, ja joka toinen käy sosiaalisessa mediassa monta kertaa päivässä.
Kotimaa
Tilastot paljastavat yllättäviä muutoksia suomalaisten vapaa-ajassa: Tätä kaikkea ehdimme tehdä, ennen kuin ne
Tulokset osoittavat, että vapaa-aika on murroksessa. Suomalaisten vapaa-ajan käyttö pysyi suhteellisen vakaana 1980-luvulta 1990-luvulle, mutta alkoi sitten muuttua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Muutos vauhdittui tällä vuosikymmenellä, kun uppouduimme nettiin. Siellä ovat nykyään lähes kaikki:
Valtaosa suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa eli somea päivittäin. Joka neljäs on siellä jatkuvasti ja yhtä moni monta kertaa päivässä. Somen suurkäyttäjät ovat etenkin nuoria, nuoria aikuisia ja aikuisia elämänsä ruuhkavuosissa.
Vuorokaudessa on edelleen samat 24 tuntia kuin 1981. Siksi on hyvin mahdollista, että verkossa vierähtää aikaa, joka käytettiin ennen toisella tavalla. Isoja muutoksia nimittäin näkyy.
Kirjoitamme vähemmän. Esimerkiksi runoja, novelleja ja romaania kirjoitti 12 prosenttia yli 10-vuotiaista 1981–2002. Nyt niin tekee enää kuusi prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tilalle ei tullut verkossa bloggaamista, sillä sitä harrastaa vain kaksi prosenttia suomalaisista.
Päiväkirjatkin harvinaistuvat. Joka neljäs piti päiväkirjaa vuonna 2002 mutta 15 vuotta myöhemmin enää joka kymmenes.
Perinteisten kirjeiden kirjoittaminen näyttää olevan lähes katoamassa. Runsas puolet suomalaisista kirjoitti kirjeitä 1981 ja runsas kolmannes vielä vuonna 2002, mutta nyt kirjeitä kirjoittaa enää joka kahdestoista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kirjeet taisivat vaihtua kirjoittamiseen somessa. Valtaosa käyttää sosiaalista mediaa pitääkseen yhteyttä ystäviinsä ja sukulaisiinsa.
Luemme vähemmän.Vuonna 1991 lähes yhdeksän kymmenestä yli 15-vuotiaasta kertoi lukevansa päivittäin sanomalehtiä, mutta 2017 enää kuusi kymmenestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Aikakauslehtien lukemiselle kävi samoin. Kuusi kymmenestä luki niitä viikoittain 1991, 2017 enää runsaat kolme kymmenestä.
Lehtiä luetaan paljon verkossa, mutta kirjojen lukeminen sähköisesti ei ole kovin yleistä. Joka viides kertoi lukevansa kirjoja verkossa tai muuten sähköisesti.
Lähes jokainen lukee edelleen ainakin yhden kirjan vuodessa, mutta kirjamakumme on muuttunut:
Kaunokirjallisuutta, dekkareita, jännitystä, sotakirjoja, runoja ja aforismeja, hartauskirjoja ja rakkausromaaneja luetaan vähemmän. Fantasiaa ja scifiä, yhteiskunnallisia kirjoja sekä muistelmia ja elämäkertoja taas luetaan aiempaa enemmän.
Käymme useammin elokuvissa ja konserteissa. Silti kuuntelemme musiikkia vähemmän kuin ennen.
Omaehtoinen kulttuurin harrastaminen taas on yhtä yleistä kuin ennenkin. Kuvataiteiden harrastajia ja jotakin soitinta soittavia on saman verran kuin 1991, valokuvauksen harrastajia taas hieman vähemmän. Se voi tuntua yllättävältä, kun lähes jokaisella on taskussa kamerallinen kännykkä.
Myös radion kuuntelu ja televisio katselu vähenivät. Television katsominen on silti edelleen yleistä: kuusi kymmenestä kertoo tekevänsä sitä joka päivä.
Käden taitojen harrastaminen on vähentynyt. Jonkinlaisia käsitöitä kertoo tekevänsä enää joka toinen suomalainen.
Huonekaluja tehdään, korjataan ja entisöidään entistä tahtia, mutta aiempaa harvempi rakentaa radioita, soittimia, autoja tai koneita.
Kangasta tai ryijyjä kutoo enää joka kahdeskymmenes, kun niin teki joka seitsemäs vielä viisitoista vuotta sitten.
Vaatteita ompelee joka kymmenes, kun joka neljäs kertoi ompelevansa niitä vuonna 1991. Myös neulominen, virkkaus, nypläys ja kirjonta vähenevät: joka kolmas kertoi tekevänsä niitä vuonna 1991, mutta vuonna 2017 enää joka viides.
Liikuntaa harrastamme vähemmän. Päivittäisen liikunnan sijaan liikumme muutamana päivänä viikossa.
Urheilukilpailutkaan eivät vedä väkeä kuten ennen. Jääkiekko-otteluissa käy joka viides aivan kuten aikaisemminkin, mutta hiihtokisoja, raveja ja yleisurheilukilpailuja katsomaan lähtee enää joka kahdeskymmenes.
Marjastajien ja kalastajien joukko pienenee. Kuusi kymmenestä keräsi marjoja vuonna 1991, nyt alle puolet.
Varsinkin työikäisten marjastusinto väheni, mutta eläkeläisten kasvoi. Eläkeläiset ovat myös innokkaimpia sienestäjiä. Joka kolmas kertoo käyvänsä sienessä.
Myös kalassa käyviä on kolmannes väestä. Metsästäjiä on paljon vähemmän, sillä metsästystä harrastaa vain joka neljästoista.
Luontoharrastusten väheneminen saattaa olla seurausta kaupungistumisesta. Luonnossa liikkuvat tutkimusten mukaan etenkin maaseudulla asuvat, vähiten taas kaupunkien keskustoissa asuvat.
Netti ja some voivat haukata aikaa myös luontoharrastuksilta.
”Sosiaalisessa mediassa rakentuvat virtuaaliset yhteisöt perustuvat löyhiin ja paikasta riippumattomiin siteisiin ihmisten välillä, kun taas luontoharrastuksissa tarvittava tieto ja ymmärrys luonnosta rakentuu ainoastaan olemalla luonnossa.”
Oikaisu 8.8. klo 14:00: Luontoharrastuksista väitelleen tutkijan nimi on Minna Santaoja, ei Santala.
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Kommentit