Ekaluokkalaisten alkutaitoja selvitettiin ensimmäistä kertaa, tyttöjen ja poikien eron näkyminen yllätti asiantuntijankin

Ensimmäisen luokan oppilailla on suuria eroja matematiikan ja äidinkielen taidoissa.

Tämä selviää Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksessä, jossa kartoitettiin 2018 ensimmäistä kertaa kansallisesti kattavasti ensimmäisen luokan oppilaiden osaamista matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvissä taidoissa.

Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kansallista tietoa siitä, mitä oppilaat osaavat, kun he aloittavat perusopetuksen ensimmäisen luokan. Arvioinnista käytettiin nimitystä alkumittaus.

Arviointiin osallistui 7 770 oppilasta, joka kattaa 12,9 prosenttia ikäluokasta eri puolilta Suomea. Oppilaat tekivät ääniohjeistetut tehtävät tableteilla tai tietokoneilla. Arviointi tehtiin syksyllä, kun koulua oli käyty vain muutama viikko.

Alueellisesti oppilaiden osaamisessa ei ollut suuria eroja, vaan osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea. Osaaminen oli hieman parempaa kaupunkimaisissa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Sen sijaan yksittäisten oppilaiden välillä oli suuria eroja.



Arvioinnin tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden osaamisen koko kirjoa. Siksi osa arvioinnissa käytetyistä tehtävistä oli suunniteltu erittäin helpoiksi ja osa todella vaikeiksi.

Erittäin taitavia oppilaita oli enemmän kuin todella heikosti osaavia oppilaita.

”Heikoimmat oppilaat ymmärsivät esimerkiksi arkipäiväisiä käsitteitä, mutta jo isojen numeroiden tunnistaminen tuotti monelle vaikeuksia”, kertoo projektipäällikkö Annette Ukkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=annette+ukkola.

Toisaalta edistyneimmät oppilaat lukivat ja ymmärsivät kokonaisen tarinan ja laskivat sujuvasti yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0–100, Ukkola kertoo.

Matematiikan ja äidinkielen taidot myös korreloivat vahvasti. Eli ne, jotka hallitsivat matematiikkaa osasivat myös äidinkielen taitoja ja toisinpäin.

Oppilaista 29 prosenttia osasi lukea sujuvasti kokonaisia virkkeitä ja 32 prosenttia pystyi lukemaan sanoja.

Oppilaista noin 40 prosenttia ei vielä osannut lukea. Kuitenkin heistäkin noin neljännes yhdisti taitavasti kirjaimia ja äänteitä toisiinsa, ja lopuistakin moni osasi yhdistää joitakin tuttuja kirjaimia ja äänteitä.

Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen oli keskimäärin yhtä hyvää.

Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden keskimääräiset tulokset olivat selvästi heikompia kuin muiden, joskin heidänkin osaamisessaan hajonta oli suurta.

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat pieniä. Tyttöjen osaaminen oli keskimäärin vain hieman parempaa kuin poikien.

Poikien taidot taas jakaantuivat laajemmin kuin tyttöjen: suurin osa sekä heikoimmin tehtäviä osanneista että parhaita taitoja osoittaneista oppilaista oli poikia.

Tytöt osasivat äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin pojat. Pojat puolestaan osasivat matematiikkaan liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin tytöt, ja kaikki matematiikan huippuosaajat olivat poikia.

”Mielenkiintoista oli, että erot olivat nähtävissä jo tässä vaiheessa”, Ukkola kertoo.

Silti enemmistö äidinkielen huippuosaajista oli poikia. Toisaalta pojissa oli myös tyttöjä enemmän heikoimmin matematiikkaa ja äidinkieltä osanneita oppilaita.

”Siinä mielessä tytöillä erot olivat tasaisempia.”

Arvioinnissa kysyttiin myös tietoja ensimmäisen luokan oppilaiden opettajista. Sen mukaan valtaosa oppilaista pääsi aloittamaan koulupolkunsa pätevän luokanopettajan opetuksessa.

Opettajista päteviä oli 94 prosenttia, ja heistä reilu puolet oli erikoistunut alkuopetukseen.

Opettajilla oli myös paljon opetuskokemusta, sillä kolme neljäsosaa heistä oli toiminut luokanopettajana yli 10 vuotta.