Kotimaa

Suomi on täynnä kuntia, joissa väki ei vaihdu koskaan – Minna Seilonen asuu yhdessä niistä, ja hänelle siellä on kaikki

Suomeen on revennyt kahden todellisuuden maailma. Pohjois- ja Itä-Suomen kuntien asukkaista suuri osa on myös syntynyt kunnassa. Etelässä tilanne on täysin toinen.

”Ihan hyvä täällä on olla. Kuhmolaiset on rehellisiä, mukavia ja ystävällisiä.”

Pipoon ja sormikkaisiin sonnustautunut Saara Huotari polkaisee rollaattoriinsa vauhtia. Kylmä tuuli pieksee Kuhmon toria. Lämpötila kohoaa hädin tuskin kymmeneen asteeseen, vaikka on heinäkuun viimeinen päivä.

Huotaria ja muita kuhmolaisia lämmittää kuitenkin poikkeuksellisen suuri kotiseuturakkaus. HS:n selvityksen mukaan Kuhmo on Suomen juurevin kunta. Noin 8 300 asukkaan kainuulaiskunnan asukkaista 76,5 prosenttia on syntyperäisiä kuhmolaisia. Se on selvästi Suomen suurin osuus.


Taakse jäävät muun muassa Perho ja Suomussalmi, joissa niissäkin syntyperäisten asukkaiden osuus nousee yli 70 prosentin. Kuntia, joissa asuu paljon kotikunnassaan syntyneitä asukkaita, löytyy erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomesta, myös keskisestä Suomesta.

Syntyperäisten asukkaiden asuttamissa kunnissa väestön ikärakenne on yleensä korkea. Nuoret muuttavat pois koulutuksen perässä ja jäävät usein sille tielle.

”Niihin kuntiin, joissa porukka ei ole kovin paljon vaihtunut, ei ole kovin paljon muutettu. Lähtömuutto niistä on voinut olla isoakin mutta tulomuutto vähäistä”, sanoo yliopistotutkija Kaj Zimmerbauer Oulun yliopistosta.



Paljasjalkaisten suuressa osuudessa voi nähdä hyvääkin. Esimerkiksi moni Kuhmoon syntynyt on kiintynyt kotiseutuunsa niin, ettei halua muuttaa sieltä pois.

Riikka Kähkönen on kertaalleen muuttanut, mutta palannut takaisin. Kuhmon viestintäassistenttina ja hyvinvointiaktivaattorina työskentelevä Kähkönen kävi opiskelemassa Oulussa ja työharjoittelussa Yhdysvalloissa.

Kun hänelle tarjottiin työtä Kuhmosta, suostuminen oli helppoa. Kähkösen koko suku on Kuhmosta ja niin on myös suunnistusmetsästä löytynyt mies ja hänen sukunsa.

”Ehkä olemme niin paikkauskollisia. Olemme tottuneet väljyyteen. Kuhmolaisille luonto on tärkeä ja pitää meitä täällä”, Kähkönen sanoo.

”Olen aina ajatellut, etten halua kasvattaa lapsiani kaupungissa. Asummekin keskellä metsää.”

Kähkösen mukaan kuhmolaiset ovat myös sukurakkaita. Hänenkin perheessään on isot suvut ja tiivis perheyhteys. Se liimaa yhteen.


Kuhmon ero toiseen ääripäähän on suuri. Kauniaisissa vain 13 prosenttia asukkaista on syntynyt nykyisessä kotikunnassaan. Lukema on selvästi Suomen matalin. Vähän asuinalueellaan syntyneitä on myös Siuntiossa ja Tuusulassa.



Muuttajavaltaisten kuntien joukossa on paljon Etelä- ja Lounais-Suomen kehyskuntia, jotka ovat kasvaneet suuren tai keskisuuren kaupungin imussa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Timo Aron mielestä ääripäiden välinen ero on valtava.

”Olemme aiemmin tottuneet yhtenäisvaltioon nimeltä Suomi. Kauniainen ja Kuhmo kertovat nyt siitä, miten erilaisia alueelliset ja sosiaaliset todellisuudet ovat tänä päivänä eri alueiden välillä. Ne ovat kaksi täysin erilaista maailmaa.”

Aro huomauttaa, että Kuhmossa asukkaat eivät ole juuri vaihtuneet, kun taas Kauniaisissa lähes koko väestö on vaihtunut. Hänen mukaansa väestön ikääntyessä ja työvoimapulan lisääntyessä erityisen hankalassa tilanteessa ovat ne kunnat, joihin on ollut jo tähän saakka vaikea houkutella uusia asukkaita.

Mutta poikkeuksiakin löytyy. Lapin matkailun vetovoima näkyy jo joidenkin kuntien tilastossa. Parikymmentä vuotta sitten Kittilässä, jossa sijaitsee Levin hiihtokeskus, asui 72 prosenttia syntyperäisiä asukkaita, viime vuonna enää 53 prosenttia.

Moni harvaan asutusta Suomesta ruuhka-Suomeen muuttanut haaveilee muutosta takaisin juurilleen. Läheskään kaikki eivät haavetta toteuta.

”Tosin elämäntyylien kirjo on pikkuisen lisääntynyt. Media uutisoi vaihtoehtoisista elämäntavoista ja siitä, että hypätään pois oravanpyörästä. Ehkä se voi palvella ajatusta, että muuallakin kuin kasvukeskuksissa voi asua, jos vain työn saa mielekkäästi järjestettyä”, Zimmerbauer sanoo.

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilän mukaan muuttokynnys kasvaa niillä, jotka ovat pysyneet pitkään paikallaan. Kuntaliiton tekemien kuntalaiskyselyiden mukaan pidempään kotikunnassa asuneet kiinnittyvät vahvemmin kotikuntaansa. Iäkkäät kiinnittyvät siihen nuoria enemmän.

”Monille juuret voivat olla tärkeitä. He pysyvät asuinkunnassa, jossa ovat syntyneet. Miksi pitäisi lähteä, jos on tilanne, että löydät sieltä töitä ja sinulla on sosiaalinen verkosto siellä”, Heikkilä sanoo.

”Tosin tämän ajan ihminen on aika liikkuvainen. Tärkein kunta ei ole välttämättä se kunta, jossa on syntynyt, vaan se, johon ihminen identifioi itsensä. Ihmiset varmasti miettivät näitä pehmeitä arvoja ja nekin vaikuttavat päätöksiin. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ne vaikuttavat.”


Kuntaliitto on selvittänyt kuntalaistutkimuksissaan kotikuntaan samaistumista. Tutkimusten mukaan kotikuntaan samaistuminen on lisääntynyt parinkymmenen vuoden aikana.

47 tutkimuskunnasta kotikuntaan samaistuminen oli vahvinta Inarissa. Suurista kaupungeista parhaiten pärjäsivät Tampere ja Turku.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan se liittyy kaupunkibrändiin. Tampereella ja Turulla on vahvat brändit, joten kaupunkilaiset haluavat samaistua kotikaupunkiinsa.

Kotiseutuun samaistuvat vahvasti myös kuhmolaiset, joiden puheissa korostuvat kaksi asiaa: luonto ja kulttuuri.

Luonto kytkeytyy kuhmolaisten elantoon ja harrastuksiin. Kuhmon yritysneuvoja Kari Malisen mukaan monen kuhmolaisen työpaikka nojaa yhä puun hyödyntämiseen eri tavoin. Nykyään Kuhmossa on paljon myös metsästys- ja kalastusmatkailua sekä suurpetojen katselu- ja kuvausmatkailua.

Marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus kuuluvat kuhmolaisten arkeen, myös nuorten kuhmolaisten.

”Eräharrastus on suuri tekijä. Sen suhteen tämä on iso paratiisi”, Malinen sanoo.


Kuhmolaiset ovat myös innokkaita kulttuurin harrastajia. Jo 50 vuoden ajan järjestetty Kuhmon kamarimusiikkitapahtuma on siivittänyt myös Kuhmon kulttuuripalvelut ja -tarjonnan runsaammiksi kuin monissa muissa samankokoisissa kunnissa.

”Olen sanonut, että voit mennä päivällä Kuhmo Oy:lle sahaamaan lautaa, illalla musiikkiopistolle soittamaan viulua ja kun karhunmetsästys alkaa, olet karhumetsällä. Se on jännä yhtälö”, pohtii kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Määttä muutti Kuhmoon puolitoista vuotta sitten töiden perässä. Hänen perheensä on osittain paluumuuttajia, sillä Määtän mies on kotoisin Kuhmosta.

”Kuhmo on sellainen paikka, johon ei vahingossa eksy. Mutta ei täällä missään umpiossa olla”, Määttä sanoo.


Omaa väriä ja liikettä Kuhmoon tuo myös Venäjän rajan läheisyys ja Vartiuksen raja-asema. Osa kuhmolaisista on löytänyt myös puolison rajan takaa.

Kuhmolaisia kuvaillaan vieraanvaraisiksi, mutta tiivis yhteisö voi olla tulijoille myös haastava. Kari Malisen mukaan kuhmolaiset voivat olla alkuun jäyhiä ventovieraiden kanssa, mutta se ei ole tavatonta Kainuussa. Riikka Kähkönen tietää ystäväperheidensä kautta, että muuttajilla voi viedä aikaa löytää ystäviä. Kaupunginjohtaja Määttäkin tietää sen.

”Ainahan se vie aikaa, että tutustuu toisiin ihmisiin. Mutta täällä on todella aktiivista järjestö-, urheiluseura- ja kulttuuritoimintaa. On paljon tapaamisen paikkoja, joissa voi kohdata ihmisiä”, hän sanoo.

Yksi kuhmolaisten kohtaamispaikka on Kaesan kahvila. Siellä istuu myös paluumuuttaja Minna Seilonen.

Musiikinopettajana ja kuvataiteilijana työskentelevä Seilonen palasi lapsuusmaisemiinsa Kuhmoon neljä vuotta sitten kymmenen Helsingin vuoden jälkeen. Muutto aiheutti ihmetystä sekä Helsingissä että Kuhmossa.


”Minulle täällä on kaikki. Käyn usein Helsingissä, ja siellä on paljon ystäviä, mutta täällä on luontoa ja rauhaa. Veljet ja vanhemmat asuvat Kainuussa.”

Seilosen mukaan syntyperäisten kuhmolaisten suuri osuus näkyy siinä, että Kuhmossa lähes kaikki tuntevat toisensa. Helsingin vuosien jälkeen kuhmolainen tuttavallisuus vaati totuttelua, mutta Seilonen on viihtynyt uusvanhassa kotikaupungissaan.

”Minulla on ollut tosi paljon tekemistä. Näin pieneksi kaupungiksi täällä on paljon kulttuuria ja tapahtumia. Ja kun aika tulee täyteen, pitää lähteä”, Seilonen sanoo.

”Ei minulla ole kettinkiä jalassa, mutta tähän saakka täällä on ollut hyvä asua.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mysteerimies osti maailman kalleimman uuden auton – sen huippunopeus on 420 kilometriä tunnissa

    2. 2

      Olen syvähaastatellut isoa sinkkujoukkoa ja todennut: deittailussa ennen oli paremmin

    3. 3

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin Lehtisaaresta on nyt todella vaikea myydä asuntoja, seurakuntien päätös jätti Erkki Anttilan kahden asunnon loukkuun

    5. 5

      Uhatun hiidenkourun puolustajille takaisku, ely-keskus ei estä louhimista – Vapaavuorta ja Sinnemäkeä rienataan rajusti ratikkatyömaalla

    6. 6

      Tutkijat yllättyivät: Useat talot Vantaalla on rakennettu vaiettujen joukkohautojen päälle

    7. 7

      Teemu Pukki teki hattutempun Englannin Valioliigassa

    8. 8

      Hevosen kyljestä valunut veri katkaisi huippuratsastajan EM-kilpailut ja vei Englannilta EM-mitalin, sosiaalinen media hyökkää rajusti ratsastajaa vastaan

    9. 9

      Vasemmistoliiton Li Andersson uskoo koulutusrahoista syntyneen kiistan olevan ”väärinymmärrys”

    10. 10

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    2. 2

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    3. 3

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Helsingin Lehtisaaresta on nyt todella vaikea myydä asuntoja, seurakuntien päätös jätti Erkki Anttilan kahden asunnon loukkuun

    6. 6

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    7. 7

      Tee tämä liike, etkä tarvitse muita – Turkkilainen ylösnousu on klassikko, joka vahvistaa nopeasti sekä käsiä, keskivartaloa että jalkoja

      Tilaajille
    8. 8

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    9. 9

      Kaksi kolmekymppistä miestä sai tuomion tunteja jatkuneesta silmittömästä väkivallasta Helsingissä

    10. 10

      Trump lykkää tapaamista Tanskan pääministerin kanssa, koska tämä ei halua myydä Grönlantia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    5. 5

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    8. 8

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    11. Näytä lisää