Kotimaa

Osa helsinkiläis­kouluista luopuu aikaisista aamuista, ja käytäntö saattaa yleistyä tulevaisuudessa muuallakin Suomessa

Helsingissä on mennyt läpi aloite, jossa kouluja suositellaan aloittamaan opetus aikaisintaan puoli yhdeksältä aamulla.

Moni koulua käyvä lapsi ja nuori saa nukkua Helsingissä tästä syksystä alkaen hieman pidempään, sillä osassa helsinkiläiskouluista luovutaan aikaisista kahdeksan aamuista. Helsingin kaupunginvaltuustossa on mennyt läpi aloite, jossa peruskouluja ja lukioita suositellaan aloittamaan opetus aikaisintaan vasta kello 8.30 ja 9 välillä.

Aloitteen asiasta jätti viime syksynä vihreiden kansanedustaja Emma Kari. Kari perusteli aloitetta tuolloin sillä, että liian aikaiset aamut vähentävät nukkumiseen käytettyä aikaa ja huonontavat oppimistuloksia. Hän ajatteli asiassa erityisesti toista astetta, mutta myös nuorempia peruskoululaisia.

Nyt Helsingissä läpi mennyt aloite on suositus. On edelleen jokaisen helsinkiläiskoulun oma päätös, noudatetaanko sitä vai ei.

Helsingin Uutisten mukaan ainakin Laajasalon peruskoulu ja Alppilan lukio ovat päättäneet aloittaa opetuksen tästä syksystä lähtien aikaisintaan puoli yhdeksältä aamulla.

Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari arvioi HS:lle, että suurin osa Helsingin lukioista on myöhentänyt aamujaan.

Koulujen alkamisajoissa on edelleen vaihtelua Suomen sisällä eri paikkakuntien ja koulujen välillä.

Opetusneuvos Niina Junttila sanoo, että perusopetuslaista tulee ainoastaan määräys siitä, kuinka paljon oppitunteja tulee olla viikoittain ja vuosittain. Päätös opetuksen tarkemmasta alkamis- ja päättymisajankohdasta tehdään puolestaan aina paikallisesti.

Päätöksen tekee opetuksen järjestäjä eli kaupungin oma sivistys- tai opetustoimen johtaja, joka voi halutessaan antaa päätösvallan myös Helsingin tapaan koulujen rehtoreille.

Junttilan mielestä on hyvä, että koulujen alkamisajasta päätetään paikallisesti. Jos kouluaamujen on tietyllä paikkakunnalla huomattu esimerkiksi alkaneen liian aikaisin, niitä ollaan tarvittaessa pystytty muokkaamaan asukkaiden tarpeiden mukaan.

Junttila sanoo, että Helsingin kaltainen suositus saatetaan hyvinkin ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös muualla Suomessa. Hän uskoo, että Helsingin esimerkki vähintäänkin herättää keskustelua kouluissa ympäri maata.

”Kouluissa varmasti pohditaan sitä, mikä on lapsille ja nuorille sopiva aika herätä ja mennä kouluun. Asia riippuu paljon paikallisista tarpeista ja siitä, minkälainen alue on kyseessä.”

Paikkakuntakohtaisesti voidaan esimerkiksi miettiä sitä, miten yhteiset koulukuljetukset vaikuttavat koulun alkamisaikaan, sanoo Junttila.

Helsingin Sanomat kysyi opetuksen aloittamisajasta ja siihen mahdollisesti suunnitelluista muutoksista sähköpostitse neljästä eri kaupungista: Vantaalta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta. Kaikista kaupungeista Tamperetta lukuun ottamatta vastattiin, ettei koulujen aloittamisajan myöhentämistä ole suunniteltu ainakaan vielä tälle syksylle.

Kaikissa kaupungeissa päätös asiasta tehdään aina koulukohtaisesti.

Oulussa asiasta ollaan keskusteltu valtuustoa myöten, mutta kaupungissa aamuja pyritään ennemminkin aikaistamaan. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimialajohtaja Mika Penttilä kertoo, että ainakin alakoulun ensimmäisten luokkien kohdalla pyrittäisiin siihen, että koulu alkaisi aamutoiminnan tarpeen vuoksi jo kahdeksalta.

Toisaalta Penttilälle on tullut yhteydenottoja lukiolaisten edustajilta myös sen suhteen, että opetuksen pitäisi alkaa vasta kello 8.30 tai sen jälkeen.

Tästä huolimatta Oulussa ei ole ollut tarvetta lähteä keskitetysti ohjaamaan kouluaamujen aloitusajankohtaa. Opetus alkaa tällä hetkellä vaihtelevasti kello 8 ja 8.30 välillä.

”Jos kouluaamua kovasti myöhennetään, vastaan tulee iltapäivän venyminen. Tästä tulee vastaan sitten harrastusten ynnä muiden aloitusajankohdat”, kirjoittaa Penttilä sähköpostitse.

Samoilla linjoilla tuntuu olevan myös monen muun kaupungin edustaja. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kirjoittaa, että muutostarvetta tai paineita muutokseen ei ole toistaiseksi ollut.

Turun sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen puolestaan kertoo, että Turussa asiasta tehtiin lautakunta-aloite ja asiaa tiedusteltiin nuorisovaltuustolta ja oppilailta, mutta kiinnostusta aikojen siirtoon ei ollut.

”Nykytilanteeseen oltiin kovin tyytyväisiä”, Jalonen kirjoittaa.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelujen johtoryhmä on puolestaan linjannut, että tulevan lukuvuoden alusta kaupungin perusopetuksessa kaikki koulut myöhentävät koulupäivän aloituksen 8.15–8.45 alkavaksi. Asia käsiteltiin kaupunginvaltuustossa viime vuoden syksyllä.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että jokainen koulu saa Tampereella itse määritellä oppituntien sijoittelun alkamisaikoineen linjauksen huomioiden.

Järvelä kommentoi asiaa pelkästään perusopetuksen puolesta. HS ei tavoittanut ketään kommentoimaan tilannetta Tampereen lukioiden suhteen.

Koulujen aloittamisajankohdasta on ollut viime aikoina paljon keskustelua niin asian puolesta kuin vastaankin.

Varsinkin Lukiolaisten liitto (SLL) on ottanut kantaa siihen, että opetuksen alkamisajankohtaa pitäisi myöhentää. Viime syksynä liitto teki kannanoton, jossa se vaati, että opetuksen tulisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä. SLL toivoi kannanotossaan, että huomiota kiinnitettäisiin erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Moni lukiolainen oli liiton kanssa samaa mieltä. Helsingin kaupunki kysyi viime vuonna loppusyksystä lukiolaisilta opetuksen alkamisajoista, ja kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia kannatti opiskelun alkamista myöhemmin kuin kahdeksalta. Perusteluista nousi esiin esimerkiksi opiskelijoiden väsymys.

Toisaalta Kallion lukiossa opiskelijat nousivat vastustamaan myöhäisempiä aamuja. Perusteluna oli, että opetuksen alkaessa myöhemmin päivä venyisi vastaavasti toisesta päästä. Myöhemmin loppuvat tunnit haittaisivat opiskelijoiden harrastamista.

Alppilan lukio on yksi tänä syksynä aamujaan myöhentänyt helsinkiläiskoulu. Aikaisemmin opetus alkoi aikaisintaan kello 8.15, kun taas tänä syksynä aamun ensimmäiset tunnit aloitetaan varttia myöhemmin kello 8.30.

Alppilan lukion rehtori Kalmari kertoo, että aamujen myöhäistämispäätökseen vaikutti ennen kaikkea oppituntien alkamisajankohdan yhtenäistäminen kaupungin muiden lukioiden kanssa, mutta myös tänä syksynä läpi mennyt suositus.

Aikaisemmin opetus alkoi aikaisintaan kello 8.15, kun taas tänä syksynä aamun ensimmäiset tunnit aloitetaan varttia myöhemmin.

Kalmari sanoo, että myöhäisempi aloittamisaika ei vaikuta Alppilan lukiossa juurikaan opetuksen päättymisaikaan, sillä opetus on onnistuttu porrastamaan ruokailujen ja muiden taukojen kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Aamujen alkamisajan siirtämistä on Kalmarin mukaan suunniteltu lukiossa jo pidempään. Myöhäisemmistä kouluaamuista oli puhuttu opiskelijakunnan hallituksen kanssa, ja esillä oli myös opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi.

”Yksi vartti saattaa vaikuttaa pieneltä asialta, mutta se voi olla opiskelijalle hyvinkin tärkeä. Opiskelijoiden suunnalta viesti vaikutti olevan se, että myöhäisempää aloitusta haluttiin aamuihin”, sanoo Kalmari.

Opetusneuvos Junttila muistuttaa, ettei aamujen alkamisajankohtaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta: osa on aamuvirkkuja, osa iltaihmisiä. Ylimääräinen nukkumisaika aamuisin voi tulla tarpeeseen erityisesti silloin, jos omat urheiluharrastukset painottuvat myöhäiseen iltaan.

Myös nuorempien oppilaiden kohdalla opetuksen alkamisaika on lopulta aina täysin perhekohtaista, muistuttaa Junttila. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, mihin aikaan vanhemmat menevät töihin ja kulkevatko lapset yksin kouluun.

Junttilan mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kouluissa tai niiden yhteydessä pääasiassa kello 7 ja 17 välillä, mutta ajoissa on eroja kuntien ja koulujen välillä. Eniten aamutoimintaa järjestetään Helsingissä.

”Varsinkin kaikista nuorimpien alakoululaisten kohdalla tarve aamutoiminnalle todennäköisesti kasvaa, jos koulujen alkamisaikaa lykätään eteenpäin ja vanhemmat lähtevät töihin samaan aikaan kuin ennen”, sanoo Junttila.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen somessa: ”En usko siihen huuhaahan” – Sen jälkeen alkoi palautevyöry

    2. 2

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamujuominen erityisen suomalainen ilmiö?

    3. 3

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemusterapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    4. 4

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    5. 5

      Voi olla, että korot eivät nouse vuosi­kausiin – Mitä se tarkoittaa koti­talouksien kannalta?

      Tilaajille
    6. 6

      Jopa miljoonan suomalaisen kehossa jyllää esidiabetes, eivätkä he tiedä sitä

      Tilaajille
    7. 7

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    8. 8

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    6. 6

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    7. 7

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    10. 10

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää