”Oman pojan” pakko­palautus kuohuttaa Kemijärven seurakuntaa: Kristityksi kääntyminen ei tuonut turvapaikkaa iranilaiselle Sardarille

Kemijärven seurakunnassa on eletty viime viikot huolen keskellä. Seurakunnan ”oma poika”, iranilainen Sardarhttps://www.hs.fi/haku/?query=sardar, 33, otettiin heinäkuussa säilöön odottamaan pakkopalautusta kotimaahansa.

Päätös maasta poistamisesta on Kemijärvellä koettu epäoikeudenmukaisena. Paikkakunnalla moni tuntee Sardarin aktiivisena kristittynä ja huoli hänestä on suuri. Asian arkaluontoisuuden takia Sardar haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään.

Kemijärven Kirkkokahvi (Tsöötskahavi) -someryhmään on kirkkoherra Pentti Tepsanhttps://www.hs.fi/haku/?query=pentti+tepsan mukaan saapunut paljon rukouspyyntöjä Sardarin puolesta. Liikkeellä on myös nettiadressi, jonka on allekirjoittanut yli tuhat ihmistä.

”Nopeasti olisi tehtävä jotain, mutta mitä? Jos me emme auta, emme taida olla juurikaan hänen vainoajiaan parempia”, Tepsa sanoo.

Näillä näkymin Sardarin palautuslento Iraniin lähtee alkuviikosta, kertoo lakimies, varatuomari Jyrki Anttinen. https://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+anttinen.

Kemijärveläisille tieto Sardarin pakkopalautuksesta oli kova isku.

”Luotimme täysin siihen, että hän saa turvapaikan”, kirkkoherra Tepsa sanoo.

Vaikka Sardar ehti muuttaa pääkaupunkiseudulle vajaat kaksi vuotta sitten, siteet Kemijärvelle säilyivät ystävien kautta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tullut Sardar asui Kemijärvellä vastaanottokeskuksessa. Hän kävi paikkakunnalla rippikoulun ja hänet kastettiin. Sen myötä hän sai kummin, joka on pitänyt huolta ja muistanut.

Tepsa pelkää, että palautus Iraniin tulee olemaan Sardarille kohtalokas.

”Iran on vaarallinen maa islamista kristinuskoon kääntyneelle. Sardarin tapauksessa häntä jahtaavat viranomaisten lisäksi vaikutusvaltaiset muslimisukulaiset”, Tepsa sanoo.

Kemijärven vastaanottokeskuksessa olleista noin 400 turvapaikanhakijasta yli kolmekymmentä kääntyi Tepsan mukaan kristinuskoon ja kastettiin. Heistä suurin osa on saanut turvapaikan, hän sanoo.

”Sardar kuului ensimmäisiin, jotka tulivat ja liittyivät seurakunnan toimintaan valtavan positiivisin tuntein. Sardar jäi monella mieleen, koska hän on niin hiljaisen ja vaatimattoman oloinen”, Tepsa kuvaa.

Sardarin ystävät Suomessa vetoavat tapauksen uudelleen arvioimiseksi. Maahanmuuttovirasto (Migri) ei kuitenkaan ottanut Sardarin uusintahakemusta kesäkuussa tutkittavakseen.

Sardarin lakimies Anttinen kertoo tehneensä Migrin päätöksestä valituksen ja täytäntöönpanokieltohakemuksen hallinto-oikeuteen.

”Valitus on käsittelyssä, mutta lopputulosta enteilee se, ettei hallinto-oikeus kieltänyt maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoa”, Anttinen toteaa.

Sardar istuu odottamassa palautustaan säilöönottoyksikössä Helsingissä. HS sai häneen puhelinyhteyden alkuviikosta.

”Olo on nyt tosi huono. Tuntuu, että Suomessa on vääryyttä. Missä on oikeus?” hän kysyy.

Sardar sanoo tutustuneensa Jeesukseen jo Iranissa.

Hallinto-oikeuden joulukuisen päätöksen mukaan Sardar voi elää Iranissa turvallisesti ”maltillisen kristityn elämää”.

Anttisen mielestä Sardar on kuitenkin Iranissa hengenvaarassa myös sellaisista syistä, jotka eivät ole ensimmäisessä turvapaikkahakemuksessa tulleet ilmi.

Syyt liittyvät muun muassa Sardarin iranilaisen vaimon viime keväänä nostamaan kanteeseen ja kutsuun saapua oikeuteen vastaamaan siihen.

Anttisen mukaan kyseessä on mitä todennäköisimmin avioeroa koskeva kanne, jonka perusteena on miehen luopuminen islamista. Parilla on yksi alaikäinen lapsi, jota Sardar ei ole nähnyt aikoihin.

”Sardarin tilanne ja nykyinen vakaumus ovat näin ollen viranomaisten tiedossa heti hänen saapuessaan maahan”, Anttinen muistuttaa.

Suomessa ollessaan Sardar on osallistunut Iranin hallitusta vastustavaan mielenosoitukseen sekä some-tileillään tunnustanut kristinuskoaan.

”Iranissa sosiaalista mediaa valvoo kyberpoliisi, joka on ihmisoikeusrikkomustensa vuoksi EU:n pakotelistalla. On varmaa, että Sardarin kannanotot ovat siellä tiedossa”, Anttinen sanoo.

Anttinen on hoitanut turvapaikanhakijoiden oikeusasioita vuoden 2015 pakolaiskriisistä lähtien.

”Pitkän linjan lakimiehenä olen ollut hämmentynyt siitä, kuinka paljon päätösten taso vaihtelee. Ennustettavuus etukäteen on heikko”, Anttinen kritisoi.

Uusintahakemuksen tekevistä iso osa käyttää perusteena kristityksi kääntymistä.

”Hallinto-oikeuden suullisen kuulemisen jälkeen sitten päätetään, onko kääntymys aito vai ei. Koko prosessia leimaa korostuneesti vahva epäluulo”, Anttinen sanoo.

Sardarin tapauksessa kuulemista ei järjestetty, koska oikeus katsoi, että hän on kristitty.

Sardarin iranilainen, kristityksi kääntynyt ystävä Amirhttps://www.hs.fi/haku/?query=amir on saanut Suomesta turvapaikan. Mikä päätöksen ratkaisee?

Migrin turvapaikkayksikössä tulosalueen johtajana toimiva Anu Karppihttps://www.hs.fi/haku/?query=anu+karppi sanoo, että yhtä vastausta ei ole.

”Iranilaiset ovat vuosien ajan vedonneet kristinuskoon kääntymiseen turvapaikkaperusteena. Se ei kuitenkaan yksin useinkaan riitä perusteeksi.”

Karppi ymmärtää palautettavien pelon ja sanoo, ettei sitä voi vähätellä.

”Kristittynä Iranissa ei varmasti ole helppoa. Toisaalta siellä toimii nykyään kristittyjä kotikirkkoja ja yhteensä kristityksi kääntyneitä arvioidaan olevan ainakin 70 000. He pystyvät kokoontumaan, vaikkakaan eivät täysin avoimesti.”

Migrin maaraporttien mukaan kristittyihin voi Iranissa kohdistua oikeudenloukkauksia ja pidätykset ja tuomiotkin ovat mahdollisia. Islamin sharia-lain mukaan islamista luopumisesta seuraa kuolemantuomio.

”Käytännössä niitä ei ole toteutettu. Edellinen kuolemantuomio on annettu vuonna 1990.”

Pidätykset ja vankeustuomiot kohdistuvat Karpin mukaan lähinnä seurakuntien johtajiin tai muuten näkyviin hahmoihin.

”Tai sitten henkilöllä on näkyvää poliittista toimintaa ja yhteyksiä kansainvälisiin tahoihin, jotka eivät ole Iranin valtiolle mieluisia.”

Asiasta löytyy myös Korkeimman hallinto-oikeuden linjaus joulukuulta 2017, jonka mukaan pelkästään islamista luopuminen tai poliittinen aktiivisuus eivät riitä iranilaisen turvapaikkaan Suomessa.

Maaraporttien mukaan kristittynä voi Iranissa elää helpommin kuin Irakissa tai varsinkin Afganistanissa.

”Jos esimerkiksi Afganistanista tullut on uskottavasti kääntynyt kristityksi, hän kyllä saa turvapaikan. Arvio tehdään siitä, onko kääntyminen lopulta uskottavaa”, Karppi kuvaa.

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia Migri on ottanut tutkittavakseen aiempaa harvemmin sen jälkeen, kun laki kesäkuun alussa tiukentui.

”Henkilöllä pitäisi olla uusia, merkittäviä perusteita, joita hän ei ole itsestään riippumattomista syistä voinut esittää aiemmin”, Karppi sanoo.

Helsingissä asuessaan Sardar on löytänyt kotikirkokseen Pyhän sydämen kappelin, jossa hän osallistunut Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) toimintaan.

”Minulla on Raamattu ja rukoilen. Olen saanut Pyhän Hengen voimaa ja olen päättänyt, että uhraan itseni muiden viattomien pakolaisten puolesta”, sanoo Sardar.