Kotimaa

Suomessa elää tyttöjä ja naisia, joita rajoitetaan ja vahditaan ankarasti: Voivatko viran­omaiset tehdä mitään?

Viranomaisille annetaan aiempaa enemmän koulutusta maahanmuuttajien kohtaamisesta ja erilaisista kulttuureista, mutta perheen sisäisiin käytäntöihin on edelleen hyvin vaikea puuttua.

Suomessa elää tyttöjä ja naisia, joiden käytöstä vahditaan ankarasti vedoten perheen ja suvun kunniaan. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta sunnuntaina.

HS:n haastattelemien naisten mukaan heidän elämäänsä rajoittavat säännöt juontuvat kulttuurista, joka korostaa yhteisön ja etenkin sen miesten kunniaa. Keskeistä on tyttöjen siveellisyyden kontrollointi. Haastateltujen mukaan rajoituksia saatetaan perustella myös uskonnolla.

Tiukat rajoitukset saattavat koskea esimerkiksi pukeutumista, kotiintuloaikoja ja ajanviettoa kavereiden kanssa ulkona. Yksi HS:n haastattelemista tytöistä kertoi, että häneltä oli kielletty koulun uimatunneille osallistuminen, jalkapallon pelaaminen ja seurusteleminen.

Tällaiseen kunniakontrolliin saattaa liittyä uhkaa fyysisestä väkivallasta tai siitä, että yhteisö hylkää.

Onko Suomessa valmiuksia puuttua eri yhteisöille ominaisiin kunniaan liittyviin sääntöihin, jotka rajoittavat etenkin maahanmuuttajataustaisten suomalaisten oikeuksia? HS kysyi asiaa kolmelta asiantuntijalta.

Kotoutumisasiantuntija: Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea uuden identiteetin rakentamisessa

Kotoutumisasiantuntija Bahar Mozaffarin mielestä Suomessa täytyy miettiä, miten itsemääräämisoikeus toteutuu erityisesti maahanmuuttajanaisten kohdalla. Mozaffari on keskittynyt työssään juuri maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen, ja tällä hetkellä hän työskentelee Vantaan osaamiskeskuksen projektipäällikkönä.

Hän sanoo, että lähtökohtana täytyy ymmärtää, että maahanmuuttajat tulevat uuteen kotimaahansa omien arvojensa, kulttuurinsa ja uskontonsa kanssa.

Mozaffarin mielestä pääpaino mahdollisiin ongelmal­lisiin käytäntöihin puuttumi­sessa ja niiden ratkaisemi­sessa tulisi olla maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamisen lopullinen tavoite on se, että ihminen kokee kuuluvansa yhteiskuntaan ja voivansa vaikuttaa itse omaan elämäänsä.

”Uuteen maahan muuttavan ihmisen identiteetti muuttuu väistämättä, ja se on herkkä asia. On päivänselvää, ettei kukaan voi sisimmässään kannattaa ja kunnioittaa kahta keskenään ristiriidassa olevaa kulttuuria. Aina pitää valita, että mihin minä kuulun”, sanoo Mozaffari.

Kotoutumisen onnistumisen kannalta onkin Mozaffarin mielestä erittäin tärkeää, että prosessissa saa tarpeeksi tukea nimenomaan uuden identiteetin rakentamisessa.

”Tämä tarve täytyy tunnistaa ja kotouttamispalvelut suunnitella sen mukaan. Identiteetin rakentamisella pitäisi pyrkiä lisäämään maahanmuuttajien kykyä ja motivaatiota kotoutua uuteen yhteiskuntaan.”

Mozaffari sanoo, että yleensä ongelmat tulevat näkyviin esimerkiksi kouluissa juuri silloin, kun perhe ei ole kotoutunut riittävästi Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin.

Erityisen suuri ongelma on se, ettei kouluissa usein osata tunnistaa kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa, sanoo Mozaffari. Hänen mielestään yhä enemmän opettajia ja viranomaisia pitäisi kouluttaa asiasta.

Mozaffari työskenteli itse työpaikkaohjaajana Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa noin kaksi vuotta. Hän sanoo ohjanneensa tänä aikana seitsemän opiskelijaa turvakotiin. Hän kuitenkin uskoo, että todellisuudessa apua tarvitsevia nuoria oli paljon enemmän.

”Opettajilta ja kouluttajilta puuttuu taito tunnistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa varsinkin maahanmuuttajien kohdalla. Kouluissa puhutaan väkivallasta ja siellä saatetaan esimerkiksi huomata, että oppilas ei pysty keskittymään kouluun mutta ei kuitenkaan ymmärretä, mistä se johtuu.”, sanoo Mozaffari.

Opetusneuvos: Avainasemassa on oppilaiden ja kouluhenkilökunnan välinen luottamus

Suoranaiseen väkivaltaan puuttumiseen on monessa paikassa selkeät ohjeet, mutta yhteisön piirissä tapahtuvaan lasten ja nuorten elämän rajoittamiseen ei niinkään.

Erityisesti kunniaan liittyvä kontrolli on kunniaväkivaltaa huomattavasti yleisempi ja näkymättömämpi ilmiö, mikä tekee myös siihen puuttumisesta huomattavasti vaikeampaa. Myös viranomaisten oikeudet puuttua perheen sisäisiin käytäntöihin ovat usein rajatut.

Opetus­neuvos Leena Nissilä sanoo, ettei kouluilla ole mahdolli­suutta suoraan puuttua huoltajien toimintaan koskien oppilaiden vapaa-aikaa. Tästä syystä kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää.

Koulupäivien tai -matkojen aikana tapahtuvaan kontrollointiin tai väkivaltaan kouluilla on sen sijaan aina velvollisuus puuttua.

Nissilä sanoo, että kouluissa on tärkeää korostaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, joka antaa myös perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksessa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta sekä lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. Tämä sopimus velvoittaa kaikkia lasten kanssa työskenteleviä pitämään huolta siitä, että nämä oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla.

Nissilä sanoo myös, että kouluissa on erityisen tärkeää tiedottaa lasten ja nuorten oikeuksista kaikille perheille, sillä perheiden sisäisissä käytännöissä ja niiden jatkumisessa voi olla hänen mielestään osittain kyse myös tiedon puutteesta.

”Ei ole aina helppoa tunnistaa, missä menee raja huoltajan normaalin huolestuneisuuden ja toisaalta liian voimakkaan rajoittamisen välillä. Tässä perheen oma arvomaailma tulee vastaan, sillä näkemys hyvästä elämästä voi olla eri perheissä hyvinkin erilainen. Tämä taas voi johtua kulttuurisista ja katsomuksellisista eroista.”

Nissilän mukaan opetuksen järjestäjien eli Suomessa useimmiten kuntien tulee ohjeistaa kouluja sen varalta, että oppilaan fyysinen tai psyykkinen hyvinvointi on vaarassa. Tällaisessa tapauksessa koulu tekee asiasta aina lastensuojeluilmoituksen.

Nissilä sanoo, ettei hänellä ole kuitenkaan tietoa, onko kaikissa kunnissa asiasta ohjeistettu.

Kouluissa ei ole ainakaan vielä yleisiä toimintaohjeita siitä, kuinka toimia tilanteessa, jossa oppilaan elämää huomataan kontrolloitavan liikaa perheen tai suvun puolelta.

”Minun käsittääkseni asiaan puuttumisesta ei ole yleisiä toimintamalleja. Tätä ei ole nähty Suomessa hurjan isona ongelmana, eikä meidän tietoomme ole tullut, että kyseessä olisi laaja ongelma”, sanoo Nissilä.

Hän korostaa, ettei kuitenkaan pysty sanomaan kaikkien kuntien tai koulujen osalta, minkä tyyppisesti asiaa on niissä lähestytty tai miten henkilökuntaa on ohjeistettu. Hän sanoo luottavansa kuitenkin siihen, että opettajilla on ammattitaitoa hoitaa tilanne, jos alkaa näyttämään siltä, että lasten oikeuksien yli mennään.

”Meillä on toimintaohjeita kiusaamisen tai häirinnän osalta, mutta tässä mennään sen verran sensitiiviselle alueelle, että yksiselitteistenkin ohjeiden antaminen voi olla haastavaa.”

Nissilän mukaan avainasemassa asiaan puuttumiseen onkin oppilaiden ja kouluhenkilökunnan välinen luotto: lasten tulisi pystyä koulussa keskustelemaan luottamuksella asioista, jotka he kokevat itselleen tärkeäksi.

Hän sanoo, että asiasta voidaan puhua ja se voidaan nostaa esille huoltajien kesken vanhempaintapaamisissa. Yksittäinen oppilas voi taas mennä puhumaan asiasta esimerkiksi koulupsykologille tai kouluterveydenhoitajalle.

Tarvittaessa oppilasta koskevaa asiaa voidaan käsitellä myös moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, johon kuuluu opetushenkilöstöä, kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä.

”Ammattihenkilöstön perusosaamiseen kuuluu olla avoimena niille viesteille, joita lapsi lähettää sanallisesti tai muutenkin. Toki tällaisissa tilanteissa saa olla tuntosarvet herkillä, sillä asian puheeksi ottaminen voi olla lapselle todella vaikeaa”, sanoo Nissilä.

Nissilä sanoo, että valtakunnallisesti kouluhenkilöstölle ollaan järjestetty lisäkoulutusta maahanmuuttajaoppilaan kohtaamisesta ja perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Myös perheen sisältä tulevaa lapsen elämän rajoittamista ja kunniaan liittyvää väkivaltaa on käsitelty koulutuksissa.

Kouluilla on selkeät toimintaohjeet koskien lasten turvallisuudentunnetta ja oppilashuoltoa, joita voidaan soveltaa myös kunniakontrollin ja kunniaan liittyvän väkivallan suhteen. Nissilän mukaan toistaiseksi nämä ohjeet ovat olleet riittävät.

Ylikomisario: Poliisien tulee tunnistaa kunniaväkivalta ja -kontrolli

Poliisi puolestaan pyrkii puuttumaan perheiden sisäiseen kunnia­kontrolliin ja -väkivaltaan erityisesti ennalta­ehkäisevällä toiminnalla, kertoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisilaitokselta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi käy puhumassa erilaisissa maahanmuuttajayhteisöissä siitä, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytä kunniaan liittyvää kontrollia tai väkivaltaa.

Poliisi on pyrkinyt myös olemaan helposti lähestyttävä instituutio sosiaalisessa mediassa, minkä takia moni poliisi esiintyy eri sosiaalisen median palveluissa omilla kasvoillaan. Tällä tavalla pyritään luomaan luottamusta yhteiskuntaan ja poliisiin.

”Tavoitteena olisi tietenkin se, että yhteiskunnassa kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Totta kai vaatii paljon rohkeutta, että uskaltaa lähteä hakemaan apua, jos riskinä on se, että hylätään kokonaan omasta yhteisöstä”, sanoo Taponen.

Hänen mukaansa poliiseja on ohjeistettu kohtaamaan ja tunnistamaan tilanteita, joissa taustalla saattaa olla perheen kunnian takia rajoittamista tai väkivaltaa, mutta tietoisuutta asiasta pitäisi silti edelleen lisätä poliisien keskuudessa.

Poliisille tulee tällä hetkellä huomattavasti enemmän ilmoituksia kunniakontrolliin liittyen kuin vielä pari vuotta sitten, sanoo Taponen. Nykyään poliisi saa joka viikko asiaan liittyviä yhteydenottoja.

”Tämä on piilossa oleva asia, joka tulee koko ajan enemmän ja enemmän näkyväksi, mitä enemmän siitä uskalletaan julkisuudessa puhua. Meillä täytyy kuitenkin olla rakenteet kunnossa, jotta tiedämme miten toimia, kun yhteydenottoja asiasta alkaa tulemaan”, sanoo Taponen.

Hän kertoo, että esimerkiksi viime viikonloppuna poliisi hälytettiin hätäkeskuksen kautta turvaamaan nuoren naisen poistumista omasta kodistaan turvataloon. Hän oli rikkonut perheen sisäisiä sääntöjä ja tunsi olonsa turvattomaksi kotona.

”Sukulaiset huutelivat perään, ettei hän ole enää heidän tyttärensä ja että suhteet menevät tästä kokonaan poikki. Omilta vanhemmilta tuli tilanteessa hyvinkin julmaa sanankäyttöä”, sanoo Taponen.

Olennaista poliisin työssä on tunnistaa, että jos tulee ilmoitus perheen sisäisestä väkivallasta, onko kyseessä mahdollisesti kunniaan liittyvä väkivalta. Taposen mielestä erityisen tärkeää on myös se, ettei asian suhteen pitäisi olla liian kulttuurisensitiivinen vaan se täytyy pystyä nostamaan esille ja puhumaan siitä.

Kaikkiin tilanteisiin poliisi ei kuitenkaan pysty puuttumaan.

Poliisin on mahdollista puuttua asiaan, jos heillä herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Tällöin asiasta tehdään yleensä lastensuojeluilmoitus. Taponen kuitenkin korostaa, ettei lastensuojeluilmoituksen tekeminen aina johda automaattisesti esimerkiksi huostaanottoon.

”Jos minkäänlaista huolta asiasta ei nouse, niin sitten emme lähde asiaan puuttumaan”, hän sanoo.

Lastensuojeluilmoituksen ohella poliisi voi puuttua tilanteeseen erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja keskusteluilla. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi puuttuvan Ankkuri-tiimin kanssa voidaan esimerkiksi keskustella perheen kanssa tilanteesta, mutta tämä on perheelle aina vapaaehtoista, kertoo Taponen.

Poliisi tekee paljon yhteistyötä myös eri järjestöjen ja muiden toimijoiden, kuten turvakotien, kanssa. Tärkeää on se, että löydetään juuri oikeat kumppanit ja yhteistyö toimii, sanoo Taponen.

”Pelkästään poliisin toimesta ei tässä asiassa kovin pitkälle päästä.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi ainoa superliike vahvistaa nopeasti lihaksia päästä varpaisiin – Testaa, sujuuko sinulta turkkilainen ylösnousu

    2. 2

      Nollakorkojen maailma sai suur­sijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä pien­sijoittaja voi tehdä?

    3. 3

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

    4. 4

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    5. 5

      Jari Mönkkönen halvaantui, eikä pysty enää liikkumaan lainkaan – sitten elämään saapui yllättävä pilkahdus ja elämänilo palasi

    6. 6

      Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”

    7. 7

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    8. 8

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    9. 9

      HS-analyysi: Niinistön ja Putinin tavatessa maiden suhteet ovat ”niin hyvät kuin ne nyky­oloissa voivat olla”, mutta pohjalla on epäluulo

    10. 10

      Jättiareena on niin hillitön idea, että sen soisi toteutuvan, mutta naisten jalkapallon buumiin riittäisi kyllä vähempikin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    2. 2

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    3. 3

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Kolmoismurhasta epäillyt kanadalais­miehet jättivät jälkeensä videoviestin

    6. 6

      Valon nopeus lähestyy: Uusi teknologia lupaa saavuttaa Maan kaltaisen planeetan vain 20 vuodessa

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    8. 8

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    9. 9

      ”Poskettomia määriä” lihaa syönyt Teemu Lampinen lähti kahdeksi vuodeksi pyöräilemään maailman ympäri, eikä kotiin palaa enää sama mies

    10. 10

      Uutta tietoa Kampin ampumisen taustoista: Epäilty pahoin­pideltiin espoolaisella huolto­asemalla, kaikki vaikenevat motiivista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    8. 8

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Miljardööri osti legendaarisen Kämpin ja yhdeksän muuta helsinkiläishotellia

    11. Näytä lisää