Kotimaa    |   Kommentti

Kun ilmasto­ahdistus ja lentohäpeä suitsivat kaukomatkailua, voisiko Suomesta päästä junalla Thaimaahan kolmessa päivässä?

Ei ole täyttä utopiaa, että Suomesta voisi matkustaa Baltian kautta Berliiniin yhdessä yössä junalla, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Mari Manninen.

Sallikaa hetki matka-unelmille.

Niin paljon mieli askartelee ilmastonmuutoksen katastrofaalisissa tulevaisuuskuvissa. Kuivuus ajaa ihmiset pakosalle ja sytyttää sotia. Tuholaisaallot syövät viljat, puut ja pensaat. Asuintaloon pääsee vain veneellä, ikkunasta.

Jotta niin ei kävisi, pitäisi olla tekemättä monenmoista, muun muassa lentämättä. Eivätkä ne Tallinnan- ja Ruotsin-laivatkaan ilmaston ystäviä ole. Jos ei saa lentää, eikä mennä laivalla, pysyy Suomessa, Euroopan pussinperällä.

Toisinkin voisi olla. Ottaisit junan itään ja matkustaisit kolmessa vuorokaudessa Thaimaahan. Makoilisit viikon rannalla, ja tulisit taas kolmessa vuorokaudessa takaisin. Talvilomaviikko ei matkaan riittäisi, mutta kaksi viikkoa kyllä. Ehkäpä toinen viikko sujuisi etätöissä junissa?

Tai painelisit junalla Suomesta Baltian kautta yön yli Berliiniin. Siitä jatkaisit helposti vaikka Italiaan.

Tällaisia nopeita ratalinjoja on vilahdellut valtiomiesten ja viranomaisten puheissa. Ne eivät siis ole täyttä utopiaa, vaikka en lähtisi niiden puolesta lyömään vetoa.

Unelmoidaan silti vähän.

Nouset Allegroon Helsingissä. Kolmen ja puolen tunnin kuluttua olet Pietarissa. Vaihdat rautatieasemaa, ja pääset Pietarista Moskovaan Sapsan-pikajunalla neljässä tunnissa. Tämähän on jo nyt mahdollista.

Sitten hypätäänkin hurjaan tulevaisuuteen. Nämä seuraavat kiitojunareitit ovat vasta suunnitteilla tai heittoina ilmassa.


Moskovassa nouset Pekingin-junaan. Se on luotijuna, joka pystyy kiitämään (ainakin teoriassa) yli 400 kilometriä tunnissa omilla raiteillaan. Juna kulkee kuin sukkula läpi Venäjän Tatarstanin ja Kazakstanin valtion (tai joidenkin lähteiden mukaan läpi Siperian), ja lopulta saavut Kiinan Pekingiin.

Aikaa tuohon lähes 8000 kilometrin matkaan kuluisi – lähteestä riippuen – 33 tunnista 48 tuntiin. Se olisi jättimäinen hyppäys nykytilasta: kuuluisalla Trans-Siperian reitillä juna kolkottelee Moskovasta Pekingiin kuudessa päivässä.

Jos haluaisit jatkaa Thaimaan Bangkokiin, kiitojunamatka Kiinan ja Laosin läpi veisi noin vuorokauden.

Pääsisit siis junalla Helsingistä Thaimaahan parhaimmillaan kolmessa vuorokaudessa!

Kuka enää lähtisi Eurooppaan interreilaamaan, kun kuukauden junamatkan voisi myös pätkäistä Kazakstanin arolle ratsastamaan ja Kiinan muurille vaeltamaan, Singaporeen juomaan Singapore Slingiä ja loikoilemaan Thaimaan rannoille?


Haaveiden taustalla on Kiinan jättimäisillä rahasummilla rakentama maan sisäinen rataverkosto luotijunille. Rataa on jo noin 30 000 kilometriä eli enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä. Verkosto syntyi noin kymmenessä vuodessa. Se on mullistanut kiinalaisten matkustamisen.

Esimerkiksi Pekingistä Hongkongiin juna kulkee yhdeksässä tunnissa 2 400 kilometrin matkan. Se on yhtä pitkä matka kuin juna ajaisi Suomen päästä päähän ja takaisin.

Nyt kun Kiina sitoo aluettaan länteen – ja myös Kaakkois-Aasiaan – erilaisin uudeksi silkkitieksi kutsutuin väylähankkein, se haluaa myös nopeita rautatieyhteyksiä ulkomaille. Kiina on rahoittanut ratojen parantamista ja rakentamista tavaraliikenteelle. Yksi tavarajunareitti kulkee esimerkiksi Kouvolasta Kazakstanin kautta Kiinan Xi’aniin.

Jo muutama vuosi sitten kiinalaiset ja venäläiset poliitikot myös väläyttelivät ideoita kansainvälisistä matkustajaluotijunista. Ideat eivät ole muuttuneet ainakaan vielä raiteiksi.

Venäjällä on julistettu, että ihan kohta aletaan rakentaa Moskovan ja venäläisen Kazanin kaupungin välistä 800 kilometrin kiitorataa. Se saattaa siis hyvinkin valmistua.

Jotta suuremmat kansainväliset kuviot toteutuisivat, siitä pitäisi vielä rakentaa nopeaa rataa tuhansia kilometrejä niin, että kiitojunilla pääsisi Pekingiin asti. Kiinalaiset ovat kertoneet suunnitelleensa reitille junia, joiden pyörät saa säädettyä kiinalaiselta venäläiselle raideleveydelle.

Mutta radan rakennus kuulostaa julkisuudessa olleiden hinta-arvioiden mukaan jopa rahapussiaan löyhästi heilutelleelle Kiinalle aikamoiselta palalta. Olisiko se valmis oikeasti rahoittamaan valtaosaa 200 miljardin euron kuluista todennäköisesti taloudellisesti kannattamattomaan projektiin?

Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetti on rapiat 50 miljardia.

Uusia silkkiteitä matkustanut ja niistä kirjan kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Wade Shepard sanoo kuitenkin, että Aasiassa poliittisesti tärkeän hankkeen taloudellista järkevyyttä ei mitata samoin mittarein kuin länsimaissa.

Tämä yhteys jos mikä sitoisi Kiinan symbolisesti EU:hun ja sen kansalaisiin. Eikä nyt puhuta suomalaisista: venäläislehdissä on ennustettu runsaat pari vuorokautta kestäviä Berliini–Moskova–Peking-junamatkoja.

Kiinalaiset ovat kyllä kylväneet käsittämättömät määrät rahaa poliittisesti tärkeään silkkitiehankkeeseen, mutta kai Kiinallakin on rajansa? Sen talouskin näyttää nyt yskivän.

Aina voi toki rakentaa vähän hitaampia mutta paljon halvempia ratoja. Ne eivät vain istu haaveilijan unelmiin nopeista matkoista.

Mikäli kiinalaiset rakentaisivat radan, se saattaisi valmistua jopa viidessä vuodessa. Jos muunmaalaisia yrityksiä on mukana, projekti vie pidempään, Shepard arvioi. Viisi vuotta kuulostaa hurjan nopealta, mutta Kiinassa raiteiden rakennus on kieltämättä hyvin organisoitua ja vauhdikasta.

Suomalaisen haaveilijan loppumatka Pekingistä Bangkokiin luultavasti toteutuisi. Kiinan läpi luotijunat jo kiitävät, ja Laosin läpi rakennetaan parhaillaan sangen nopeaa rataa kohti Thaimaan rajaa. Kaakkois-Aasian ratahankkeet ovat poliittisesti vaikeita, sillä naapurimaissa on epäilty Kiinan motiiveja ja ratojen kannattavuutta sekä pelätty velkaantumista Kiinalle.


Suomalaisen Keski-Eurooppaan suuntautuvat unelmat junamatkoista vaatisivat kahden projektin onnistumista.

Ensinnäkin pääkaupunkiseudun ja Tallinnan välisen tunnelin pitäisi toteutua. Sen pitäisi saada luvat viranomaisilta ja jostain noin 15 miljardin euron rahoitus. Kumpikin on vaikeaa, vaikka liikemies Peter Vesterbackan vetämällä hankkeella onkin rahoituksesta aiesopimus kiinalaisten kanssa. Aiesopimus ei vain vielä takaa rahaa. Tunnelijunan saaminen kannattavaksi on hyvin haastavaa.

Toiseksi EU:n ja Baltian maiden rahoittaman Rail Baltican pitäisi toteutua. Jos rata rakennetaan, kiitojuna kulkee Tallinnasta Varsovaan seitsemässä tunnissa ja yön yli Berliiniin.

Rail Baltican toimitusjohtajan Timo Riihimäen mukaan kunnollisiin rakennustöihin päästään näillä näkymin vuonna 2021 ja valmista on aikaisintaan vuonna 2026. Mutta tämänkään kuuden miljardin euron ratahankkeen toteutuminen ei ole vielä täysin varmaa.

Jos Suomenlahden ali menisi tunnelijuna (hyvin epävarmaa) ja Rail Baltica kulkisi Varsovaan (ei varmaa), Helsingistä voisi käydä junalla viikonloppumatkalla Berliinissä.

Jos, jos ja jos. Mutta aina voi haaveilla.

Voihan olla, että maailma mullistuu ja lentämisestä tehdään niin kallista, että kiitojunat valtaavat maailman. Tai ehkä lähes mahdottomat asiat muuttuvat mahdollisiksi.

Rahtialan asiantuntija Ronald Kleijwegt sanoi Economist-lehdelle pari vuotta sitten, että vuosikymmen aikaisemmin ajatusta Kiinan ja Euroopan välillä kulkevista rahtijunista pidettiin vitsinä.

”Enää kukaan ei naura sille.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    8. 8

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    9. 9

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää