Tylsän tavallinen romanielämä

Tuominen kuvaa päivässä noin kaksi videota omaan Facebook-ryhmäänsä. Niissä hän vastaa myös romanikulttuuriin liittyviin kysymyksiin. Hän haluaa avata elämänsä ja kotinsa näyttääkseen, että myös romanit elävät aivan tavallista arkea.

Julkaistu: , Päivitetty:

”Tukka hyvin, kaikki okei, näkyykö kello?”

Kouvolan Eskolanmäessä on vasta aamupäivä, mutta Maria Tuominen,40, on aloittamassa jo päivän toista Facebook live -videotaan. Lapset on viety aamulla kouluun, ja seuraavaksi Tuominen on lähdössä kauppaan.

Kännykkä kulkee koko ajan kädessä, ja kamera kuvaa Tuomisen puhuvia kasvoja. Autossa hän laittaa kännykän nojaamaan kojelautaa vasten ja kyselee katsojilta vinkkejä siihen, mitä ruokaa hän tänään laittaisi. Vastauksia alkaa ropista:

Kanaa riisipedillä!

Makaronilaatikko on nopea.


Tuominen kuvaa tällaisia videoita pari päivässä. Hän ei juuri suunnittele niiden aiheita etukäteen, vaan laittaa kameran pyörimään vaikka televisioita katsoessaan.

Tuominen aloitti videoiden tekemisen keväällä, ja nyt seuraajia on 7 500.

Tuominen haluaa murtaa ennakkoluuloja romaneista sekä rakentaa siltoja romaniväestön ja kantasuomalaisten välille. Ryhmään hän hyväksyy ensisijaisesti suomalaista kantaväestöä – heitä onkin seuraajissa enemmän kuin romaneita.

Ennen kaikkea hän haluaa videoilla näyttää, millaista romaneiden tavallinen arki on. Videoilla hän esimerkiksi ruokailee noutopöydässä, ajaa ensimmäistä kertaa sähköpotkulaudalla ja koettaa saada lapsensa aamulla kouluun.

”Usein julkisuudessa meistä näytetään vain ne kaksi ääripäätä. On ne todella kouluttautuneet ja viisaat mustalaiset, ja sitten taas huumeongelmaiset ja rikolliset. Me olemme kuitenkin pääasiassa aivan normaaleja ihmisiä, ja minä edustan tavallisuutta.”


Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa aina 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa on arviolta 12 000 romania. Silti he kohtaavat edelleen enemmän ennakkoluuloja ja syrjintää kuin muut etniset vähemmistöt Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tuomista kiusattiin ja haukuttiin mustalaiseksi jo alakoulussa. Huutelu ja nälviminen loppuivat siihen, kun hän kerran löi kiusaajaa. Tuominen uskoo, että kiusaamista olisi ollut paljon enemmänkin, ellei hän olisi näyttänyt, että osaa puolustaa itseään.

 

Huutelu ja nälviminen loppuivat siihen, kun hän kerran löi kiusaajaa.

Tuominen ei pidä väkivaltaa ratkaisuna. Mutta pitkään hänestä on tuntunut, että romaneiden täytyy aina niellä kaikki, mutta he eivät saa sanoa mitään takaisin.

”Riitaan tarvitaan aina kaksi, mutta mustalainen tekee aina yksin. Aina ei ole niin hyvä päivä, että sellaista jaksaisi.”

Tuominen puhuu itse romaneista mustalaisina ja kantasuomalaisista valkolaisina. Hän sanoo, ettei häntä haittaa termi ”mustalainen”, kunhan sitä ei käytetä haukkumasanana.


Ennakkoluuloja romaneista on paljon, ja Tuominen törmää omassa ryhmässään moniin hänelle lähetettyihin kysymyksiin aina uudelleen ja uudelleen. Ihmiset haluavat tietää, miksi romanit varastavat, ovat epärehellisiä eivätkä käy töissä.

Tuomista harmittaa käsitys siitä, että pahat asiat kuuluisivat romanikulttuuriin. Hän sanoo, että aivan kuten myös valtaväestössä, totta kai myös romaneissa on niitä, jotka ovat epärehellisiä tai varastavat kaupasta.

Pitävätkö mitkään romaneja koskevat ennakkoluulot paikkaansa?

”Tavallaan jotkut pitävät. Ei sitä tietenkään voi luottaa jokaiseen tai olla liian sinisilmäinen. Sitten siellä onkin joku kauhea mustalainen, joka näkee tässä porsaanreiän ja – hähää!”, Tuominen sanoo.

Yhden ennakkoluulon hän kuitenkin toteaa pitävän suurimman osan romaneista kohdalla paikkansa.

”Kyllä me olemme kovia huutamaan ja pitämään meteliä. Kun näemme päiväsaikaan, niin telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa, eikä kukaan kuule mitään”, hän sanoo ja nauraa.

Ruokakaupassa ostoskärryyn lentävät pakastevihannespussit ja paketti lenkkimakkaraa. Päivällinen on päätetty: se on tänään makkarakeitto.


Oma kanava on Tuomiselle väylä kertoa omasta kulttuuristaan itse ja omalla äänellään.

Tuominen haluaa olla mahdollisimman avoin. Kaikkiin kysymyksiin hän ei pysty ryhmässä vastaamaan, sillä romanikulttuurissa on asioista, joista ei voi julkisesti puhua. Esimerkiksi intiimiasioista ei puhuta kunnioituksesta vanhempia romaneita kohtaan.

Mielenterveysongelmista hän on sen sijaan pystynyt puhumaan avoimesti niin omassa yhteisössään kuin myös ryhmässään. Varsinkin oman isän kuolema sai hänen mielensä järkkymään.

”Videoiden kuvaaminen on ollut itselleni henkireikä, sillä niitä tehdessäni saan muuta ajateltavaa.”

Iltapäivällä on aika viedä Tuomisen äiti lääkäriin. Vieressä asuva Anita Asp, 67, haetaan auton kyytiin, ja ajomatka kohti Nastolaa alkaa.

 

”Minun ei tarvitse pelätä sitä, että jäisin koskaan yksin.”

Tuominen ja hänen äitinsä näkevät lähes päivittäin. Romanikulttuurissa yhteisöllisyys nähdään suurena rikkautena ja voimavarana, ja näin ajattelee myös Tuominen.

”Jos joku joutuu sairaalaan, olemme siellä usein koko suvun voimin tukemassa sairastunutta. Minun ei tarvitse pelätä sitä, että jäisin koskaan yksin.”

Tuominen on itse kasvanut kahdessa eri kulttuurissa: äiti on romani ja edesmennyt isä kantasuomalainen. Tuominen on itse naimisissa romanimiehen kanssa.

Kun auto saapuu Nastolaan, lääkäriaikaan on vielä puoli tuntia. Tuominen päättää käydä vierailemassa terveyskeskuksen vieressä asuvan mumminsa luona.


Olga Asp, 92, asuu nyt kerrostalossa, mutta nuoruudessaan hän eli vielä kiertolaiselämää: silloin kun pyykit pestiin avannossa ja kahvit keitettiin nuotiolla. 1960-luvulla Asp löysi talon Nastolasta, ja perhe asettui aloilleen.

Mummolassa myös Tuominen vietti paljon aikaa lapsena. Mummolan pihalla oli koiria, hevosia ja ”paljon mustalaisia”.

Nyt romanikulttuuri on muuttunut paljon, mikä harmittaa sekä Anita että Olga Aspia. Muutos koskee muun muassa käytöstapoja ja vanhempien ihmisten kunnioittamista, naiset sanovat. Enää ei ole esimerkiksi itsestäänselvyys, että vanhempia ihmisiä teititeltäisiin.

 

Monen silmissä roikkuvat muun kantaväestön tapaan tekoripset.

Perinteinen pukeutuminenkaan ei ole enää entisellään, ja monen silmissä roikkuvat muun kantaväestön tapaan tekoripset.

”Ja se on häpeää”, sanoo Olga Asp.


Kamera osoittaa jälleen Tuomisen kasvoja, sillä hän ei halua kuvata äitiään tai mummiaan liveen kunnioituksesta heitä kohtaan.

Tuominen itse toivoo, että vaikka kulttuuri muuttuu ja mukautuu muuhun yhteiskuntaan, sen sisin pysyisi edelleen samana. Hän pelkää, että jonain päivänä romaneiden oma kulttuuri vaatteineen ja arvoineen kuolee pois.

”Miksi me joudumme joustamaan ja muuttumaan, jotta voimme sulautua joukkoon?”

Romanikulttuuri on ehkä muuttunut muun yhteiskunnan mukana, mutta romaneiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen eriarvoinen kantaväestöön verrattuna.

Romanilapsien ja -nuorten kouluttautuminen on kuitenkin lisääntynyt, ja suurin osa romaneista hankkii toisen asteen koulutuksen, kertoo Opetushallituksen kysely vuodelta 2016. Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia romaneista saa nykyään peruskoulun päättötodistuksen. Vielä 60 vuotta sitten luku oli vain 25 prosenttia.

Tuominen on itse käynyt peruskoulun loppuun, mutta keskeytti sekä kymppiluokan että hotelli- ja ravintola-alan tutkinnon.

Kello alkaa lähestyä neljää, ja Tuomisen äidillä on kiire kotiin. Lemmen viemää alkaa tasalta, ja ajomatkaa takaisin Kouvolaan on vielä jäljellä.

”En minä voi ajaa ylinopeutta!”, huudahtaa Tuominen.


Kun auto kaartaa takaisin Eskolanmäkeen, ohjelmasta on ehtinyt kulua ensimmäinen vartti. Tuomisen lapset ovat päässeet koulusta, ja perheen nuorimmat pojat Richard, 10, ja Roger, 16, huoltavat pihalla Rogerin skootteria.

Tuominen soittaa tyttärelleen Reginalle, 14, ja kutsuu hänet kotiin makkarakeiton tekoon. Romanikulttuurissa kodinhoito on naisille kunnia-asia, mutta kyllä monet miehetkin kokkaavat ja tekevät kotitöitä, sanoo Tuominen.

Hänen mukaansa yleinen harhaluulo on se, että nainen olisi kulttuurissa alemmassa arvossa kuin mies. Tuominen sanoo, että nainen on pääpiirteittäin tasa-arvoinen miehen kanssa, mutta roolit ovat erilaiset. Myös perheiden välillä on totta kai eroja.

”Romanikulttuurissa mies on perheen pää ja nainen sydän, mutta meillä määrään minä”, hän sanoo topakasti.

Tuomisen mies on yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Tuominen aloitti kokkiopinnot vielä aikuisiällään pari vuotta sitten, mutta valmistuminen jäi näytön päähän käden rasitusvamman takia.

Työttömällä naisella on nyt aikaa hoitaa kotia ja tehdä videoita. Tuominen toivoo, että jonain päivänä ”somettamisesta” tulisi harrastuksen sijaan ammatti.

Esillä olemisessa on myös varjopuolensa. Tuominen on huomannut, että sosiaalisessa mediassa haukutaan selvästi matalammalla kynnyksellä kuin kasvokkain. Facebookissa häntä on muun muassa kehotettu ”menemään töihin ja hankkimaan elämä”.


Tuominen toivoo, että tulevaisuudessa romanien asema muuttuisi suomalaisessa yhteiskunnassa niin, että he olisivat täysin tasavertaisessa asemassa muiden suomalaisten kanssa.

”Ihmisten täytyy vain uskaltaa luottaa ja ja ottaa riskejä. Jos he siis kokevat, että me olemme riski.”

Tuomisen oma taistelu ennakkoluuloja vastaan on jo laajentunut Facebook-ryhmästä, sillä hän on rekisteröinyt Maria Live ry:n viralliseksi yhdistykseksi tämän vuoden heinäkuussa. Yhdistyksen tarkoituksena on avata romaniyhteisön elämää ja antaa valtaväestölle mahdollisuus tutustua romanikulttuuriin konserttien, tapahtumien ja tapaamisten kautta.

Tuominen haluaisi käydä myös kouluissa puhumassa romaneista ja heidän kulttuuristaan erityisesti lasten huoltajille, sillä heidän kauttaan ennakkoluulot ja asenteet siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle.


Romanit kärsivät tällä hetkellä erityisesti kantaväestön luottamuksen puutteesta, Tuominen sanoo.

”Toivon, että minutkin nähtäisiin ennen kaikkea suomalaisena ja Mariana, ja vasta sitten mustalaisena.”

Illalla Tuominen kuvaa vielä yhden videon. Perheen naapurit ovat ostaneet kaksi sohvaa ja nojatuolin, jotka täytyy saada kannettua pihalta asuntoon.

Kamera kuvaa rappukäytävää, jossa toista sohvaa nostetaan kynnyksen yli asuntoon. Kamera pysähtyy Tuomisen poikaan Rogeriin, joka katsoo suoraan kameraan.

”Voinko mä nyt lähteä? Sammuta se live”, hän sanoo kädet puuskassa.

Tuominen kääntää kameran kohti itseään ja jatkaa kuvaamista. Hän kuorii vuokapullan paperista, ja alkaa syödä sitä kameran kuvatessa häntä alaviistosta. Tykkäyksiä ja kommentteja satelee.

Tänään ollut kyllä livepäivien helmi.

Mitenkäs se elämäntaparemontti?

Televisiosta on juuri tullut Jethro Rostedtin ohjelma Pohjanmaalla asuvista ja autokauppiaana työskentelevistä romaneista.

Oli aika hyvä ohjelma minkä oli Jethro tehnyt teistä.

Tuomiselta on tullut vastaus kommenttiin keskiyöllä:

Niin oli hyvä, vaikkei se ollu "meistä”.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    8. 8

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    9. 9

      Miki Kuusta, 30, pidetään teknologia-alan nuorena nerona, mutta itseään Slushin ja Woltin perustaja ei laske edes menestyjäksi

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää