Kotimaa

Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

Kolhon kylässä laminaatista tehty keittiökaapinovi valloitti suomalaiset 1980-luvulla.

Valkoiset keittiökaapit, kaapinoven reunassa puunvärinen lista ja puunväriset vetimet.

Kuulostaako tutulta?

Tämän kaltaisia keittiökaappeja on käyttänyt valtava joukko suomalaisia 1980-luvulta lähtien. Remonttien myötä korkeakiiltoiset keittiökaapit ovat vallanneet suomalaiskeittiöt, mutta monissa kodeissa on yhä käytössä kauan sitten asennetut valkoiset kaapit puunvärisellä listalla.

Eivätkä nämä takavuosien suosikit ole edelleenkään hullummassa kunnossa.

Keittiökaappien käyttöikä on noussut esiin Helsingin Käpylässä sijaitsevassa hitas-talossa.

HS kertoi keskiviikkona, kuinka viisi vuotta sitten valmistuneessa taloyhtiössä osa keittiön ja kylpyhuoneen kalusteista näyttää jo vanhoilta. Kaappien ovet ovat turvonneet ja maali lohkeilee.

Mutta mistä ilmestyivät suomalaiskeittiöiden suosikiksi nousseet valkoiset puulistaiset keittiökaapit?

Ensimmäisiä valkoisia laminaattiovia puulistoilla valmistettiin Kolhossa, nykyisen Mänttä-Vilppulan alueella Pirkanmaalla.

Paikallinen puuteollisuusjätti Serlachius piti Kolhossa sahaa, laminaattitehdasta ja kalustetehdasta. Kolhossa alettiin tehdä keittiöitä teollisesti jo 1940–1950-luvun taitteessa, koska siellä valmistettiin sotakorvaustaloja silloiseen Neuvostoliittoon.

Serla-kaluste kehitti keittiökalusteiden tuotantoaan kunnianhimoisesti. 1970-luvulla Serla ja Isku-keittiöt olivat ensimmäisiä suomalaisyhtiöitä, joiden keittiökalustetuotanto oli teollista.

Jukka Grönlund aloitti työnsä keittiökalusteiden parissa Serla-kalusteella vuonna 1980. Nykyään hän työskentelee toimitusjohtaja Futuro-keittiöitä valmistavassa yrityksessä, jonka hän sittemmin perusti Serla-keittiöiden juurille.

Grönlundin mukaan 1970-luvulla valmistetut teolliset keittiökaappien ovet oli tehty pääosin melamiinista, joiden pintaan oli ehkä liimattu somisteeksi erilaisia listoja. Ne olivat kestävyydeltään heikkoja.

Serlassa alettiin suunnitella kestävämpää keittiökaapin ovea.

Serla alkoi tehdä kaapinovia laminaatista, koska se halusi hyödyntää oman laminaattitehtaan tuotantoa. Laminaatti on hartsilla käsiteltyä paperia.

”Noin millisessä laminaatissa voi olla 8–10 hartsattua paperia, joka kovalla paineella ja kuumuudella puristetaan kovaksi levyksi”, Grönlund kertoo.

Jotta kaapinovi kestäisi paremmin kosteutta, oveen suunniteltiin niin sanottu piilolista. Se oli puinen lista, joka puristettiin laminaattien väliin. Puulista jyrsittiin esiin koristamaan valkoisten laminaattiovien reunoja.

Grönlundin mukaan alussa lista tehtiin tummasta teakista, mutta myöhemmin sitä alettiin tehdä myös vaaleammasta puusta kuten koivusta ja pyökistä. Juuri näihin vaalealla puulistalla varusteltuihin keittiökaappeihin suomalaiskodeissa yhä törmää.


Puulista antoi valkoisen oven ulkonäköön erityisen säväyksen. Ja mikä parasta, laminaattiovi oli myös erittäin kestävä.

”Se sai hyvin suuren maineen kestävyyden osalta. Tänäkin päivänä, kun keittiökalusteita vaihdetaan, sieltä löytyy näitä ratkaisuja. Se on todella kestävä, kestää niin sanotusti isältä pojalle”, Grönlund sanoo.

1970–1980-luvuilla valmistettu laminaatti oli erityisen kovaa. Grönlundin mukaan laminaattia on myöhemmin pehmennetty, koska keittiökalusteisiin on haluttu taivutettuja reunoja suoran reunan sijaan. Pehmeämpää laminaattia voi myös taivuttaa.

”Mutta 1970–1980-luvuilla se oli todella niin sanotusti pomminkestävää.”

Laminaatista tehdyt keittiökaappien ovet saavuttivat suuren suosion 1980-luvulla. Tosin silloin keittiökalustevalikoima oli paljon nykyistä suppeampi.

”Muistan, että silloin oli melamiiniovia ja Serla teki näitä tiettyjä laminaattiovia. Mäntyovia löytyi luonnonvärisiä tai petsattuja. 1980-luvulla ei ollut metallivetimiäkään. Ne oli muovitettuja nuppivetimiä ja puuvetimiä”, Grönlund sanoo.

”Valkoista ovea höystettiin pintapuulistoilla tai päätyyn tulevilla listoilla, mutta paras oli piilolistattu ovi.”

1980-luvulla keittiökalusteita valmistivat jo monet tekijät. Kolhon tehtaalla koettiin tulipalo vuonna 1984, mutta seuraavana vuonna paikalle valmistui uusi suurempi tehdas. Serlan kalustetehdas työllisti parhaimmillaan 250 ihmistä ja sen keittiökaapit tunnettiin koko maassa.

Keittiökalusteiden suuri buumi koettiin 1980-luvun lopulla, kun Suomeen rakennettiin valtavasti uusia asuntoja.

”Serlallakin taisi olla kolmen kuukauden toimitusaikoja”, Grönlund muistelee.

Kun kauppa kävi kuumana, alalle tuli lisää yrityksiä. Monet tekijät jäljittelivät myös suosikkimallia ja valmistivat valkoisia kaapinovia puulistoilla.

Grönlundin mukaan kova kysyntä ja suuri valmistajien joukko heikensivät myös keittiökalusteiden laatua.

”Sehän tiedetään, mitä tapahtuu, kun kysyntä kasvaa rajusti ja tekijöitä syntyy kuin sieniä sateella. Tärkeintä oli määrä eikä laatu. Moni ryhtyi tekemään edullisia ratkaisuja”, Grönlund sanoo.

”On hyvin työlästä laminoida puulista laminaattien väliin. Silloin siitä tehdään todella lähes pommin kestävä. Kun se tehdään pintalistana, sinne pääsee kosteus väliin, ja peli on pelattu.”

1990-luvun lama romahdutti asuntotuotannon, ja myös kalusteala ajautui vaikeuksiin. Omistaja myi Serlan kalustetoiminnan kilpailijalleen Novartille, joka valmisti silloin A’Carte-, Petra- ja Parma-kalusteita.

Pian omistajanvaihdoksen jälkeen tuli ilmoitus, että tuotanto Kolhossa lopetetaan vuonna 1994.

Jukka Grönlund perusti Futuro Keittiön Serlan juurille. Osa Serlan aikaisista työntekijöistä lähti toimintaan mukaan.

Nykyäänkin Serlan entisissä tuotantotiloissa valmistetaan Futuro-keittiön kalusteita Serlan vanhassa hengessä. Nyt niitä vain tehdään 2010-luvun suomalaisten makuun ja vaatimuksiin sopiviksi.

Silti tänäkin päivänä monessa suomalaiskeittiössä otetaan kaurahiutaleet yhä valkoisen laminaattioven takaa, jonka reunaa koristaa käänteen tehnyt puinen piilolistaus.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    7. 7

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    8. 8

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    9. 9

      Miki Kuusta, 30, pidetään teknologia-alan nuorena nerona, mutta itseään Slushin ja Woltin perustaja ei laske edes menestyjäksi

    10. 10

      Taivaalle karannut jättiläissika oli aiheuttaa ilmailukatastrofin Lontoossa vuonna 1976 – Pink Floydin klassikkolevyn kansihahmosta tuli vallan väärinkäytön symboli

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää