Kotimaa

Kohtuuttomat oikeudenkäyntikulut nakertavat suomalaisten oikeus­turvaa, sanoo KKO:n uusi presidentti Tatu Leppänen

Tatu Leppänen aloittaa korkeimman oikeuden presidenttinä syyskuussa.

Harmaista hiuksista ei ole tuomarille haittaa, sanoo korkeimman oikeuden uusi presidentti Tatu Leppänen. ”Ihannetuomari on mieluummin viisas kuin kuin älykäs. Tuomarin täytyy ymmärtää yhteiskuntaa ja ihmisten elämää.”

Ihannetuomarin kriteerit ainakin hiusten osalta täyttävä Leppänen, 51, joutuu nyt hautaamaan lopullisesti nuoruutensa haaveet rock-kitaristin urasta. Syyskuun alussa hän aloittaa työnsä Suomen oikeuslaitoksen keulakuvana. Talo on jo tuttu, sillä takana on kolme vuotta korkeimman oikeuden jäsenenä, oikeusneuvoksena.

Leppäsen edeltäjä Timo Esko jää eläkkeelle.

Leppäsen mukaan asiat eivät Suomessa ole hullummin. Oikeusturva on varsin hyvällä tolalla, ja tutkimusten mukaan kansa luottaa tuomioistuimiin – ei sentään yhtä paljon kuin poliisiin ja puolustusvoimiin.

”Väitän, että olemme luottamuksen arvoisia. Aina on tietenkin syytä yrittää parantaa.”

Oikeuslaitokseen ei Suomessa kohdistu sellaisia uhkia kuin joissain muissa maissa, Leppänen arvioi. Hän ei halua osoitella sormella, mutta mielessä ovat todennäköisesti esimerkiksi Puola ja Unkari. Ne ovat olleet EU-komission hampaissa oikeusvaltioperiaatteen murentamisen takia.

Leppänen painottaa, että riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet ovat oikeusvaltiossa keskeisessä roolissa. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että heidän oikeutensa toteutuvat ja että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä.

”Tämä on minun mielestäni entistä tärkeämpää, kun katsoo, millaisia virtauksia maailmalla on. Sen takia panostukset oikeusturvaan ovat tärkeitä.”

Vaikka tilanne Suomessa on rauhallinen, tuomareihin kohdistuva painostaminen ja niin sanottu maalittaminen ovat lisääntyneet. Tämä huolestuttaa Leppästä, vaikka hän on varma, ettei kasvanut paine ole vaikuttanut ratkaisuihin.

 

”Yhteiskunnassa täytyy olla mekanismi, johon voi luottaa.”

Jokaisen ihmisen olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että hän itsekin voi joutua oikeuteen esimerkiksi rikoksesta syytettynä, hometaloriidan tai lapsen huoltoriidan takia, Leppänen huomauttaa.

”Yhteiskunnassa täytyy olla mekanismi, johon voi luottaa ja johon eivät vaikuta mikään muu kuin voimassa oleva laki ja esitetty näyttö. Niiden perusteella asia ratkaistaan. Tätä ei pidä horjuttaa millään tavalla.”

Juustohöylällä tehdyt leikkaukset ovat osuneet pitkään myös tuomioistuimiin, ja se on Leppäsen mukaan jättänyt jälkensä.

Ongelmat kasautuvat isoimpiin käräjä- ja hovioikeuksiin, Leppänen arvioi. Niiden ruuhkat kostautuvat asioiden viipymisinä. Laatu ei Leppäsen mielestä ole vielä kärsinyt, mutta sekin voi olla edessä. Tuomarit eivät jaksa jatkuvasti venyä.

”Jatkuva viikonlopputyö vaikuttaa ihmisten jaksamiseen ja sitä kautta laatuun.”

Rikosjutuissa koko ketjun pitää toimia poliisista lähtien. Jos vain poliisille annetaan lisää resursseja, tulppa muodostuu syyttäjille. Seuraava pullonkaula on tuomioistuimissa. ”Koko ketjuun pitäisi panna lisäresursseja.”

Riitajutuissa oikeusturvaa heikentävät Leppäsen mukaan kohtuuttoman isot oikeudenkäyntikulut. Asianajajien laskut nousevat keskituloiselle helposti liian suuriksi, eikä oikeusapu tai oikeusturvavakuutus poista pulmaa.

”Tunteja kuluu ja tuntilaskutus on kohtalainen, siitähän ne kulut muodostuvat. Siinä voisi lainsäätäjä miettiä, olisiko jotain tehtävissä.”

Leppänen väläyttää jopa jonkinlaisia laskutuskattoja.

”Sääntely ei ole kovin muodikasta, mutta kyllä sitäkin voisi harkita. Joissain maissa on suorastaan taksoja siitä, mitä tietyntyyppisestä asiasta voi laskuttaa. En sano, että tämä olisi vastaus, mutta kyllä erilaisia keinoja pitäisi miettiä.”

 

Asianajajien laskut nousevat keskituloiselle helposti liian suuriksi.

Leppänen kiinnittää huomiota siihen, että riita-asioiden määrä tuomioistuimissa on vähentynyt. Hän kannattaa sovittelua ja muita vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja, mutta samaan aikaan täytyy pitää huolta oikeudenkäyntien toimivuudesta. ”Se on kuitenkin viimekätinen keino.”

Myönteisenä kehittämishankkeena Leppänen mainitsee pohdinnan, jonka mukaan todistajien ei enää tarvitsisi tulla hovioikeuteen kuin poikkeustapauksissa. Todistajien ja asianosaisten kuulemiset kuvattaisiin käräjäoikeudessa, ja hovioikeus katselisi tallenteet tarpeellisin osin. Hankkeesta on tehty arviomuistio oikeusministeriössä, ja siihen saadut lausunnot ovat kauttaaltaan myönteisiä.

Myönteisiä kokemuksia menettelystä on saatu Ruotsissa, jossa se on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta. Myös Leppäsen mielestä tällainen uudistus parantaisi oikeusturvaa. Todistajien muisti ei ajan myötä ainakaan parane, ja myös kertomusten tarkoitushakuinen parantelu jäisi historiaan.

Leppänen on pohtinut mammuttioikeudenkäyntejä, joiden istunnot saattavat kestää kuukausia.

Riita-asioissa tehdään perinpohjainen valmistelu ennen pääkäsittelyä, joten olisiko myös isojen rikosjuttujen valmistelussa tehostamisen varaa? Leppänen uskoo, että olisi. Ennen pääkäsittelyä pitäisi hänen mielestään jäsennellä entistä paremmin, mistä jutussa on kyse.

Eteenpäin on Leppäsen mukaan kuitenkin menty. Tuomioistuimien perustelut ovat parantuneet huimasti. Nyt ollaan jo menossa toisesta laidasta läpi. Ratkaisut alkavat olla jo niin seikkaperäisiä, että pihvi alkaa kadota.

”Mark Twain sanoi, että kun ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyttä kirjettä, kirjoitin pitkän. Tuomareilla pitäisi olla aikaa kiteyttää asia. Me korkeimmassa oikeudessa olemme tässä suhteessa onnellisessa asemassa, pystymme satsaamaan esitystapaan.”

Viime aikoina Leppänen on pohtinut myös näytön arviointia seksuaalirikosasioissa. Se on haastava sektori, hän muotoilee.

Usein seksuaalirikosjutuissa kyse on sana sanaa vastaan -tilanteesta, sillä muu syytettä tukeva näyttö on vähäistä. Sekä asianomistajalle että vastaajalle on kuitenkin tärkeää, että asia ratkaistaan oikein. Viime vuosina korkein oikeus onkin antanut linjauksia näytön arvioinnista.

 

”Korkean näyttökynnyksen tarkoitus on se, että syyttömiä ei tuomita.”

Viime vuoden lopulla käsiteltävänä oli poikkeuksellinen tapaus. Korkein oikeus purki raiskaustuomion, koska uhri oli vuosia myöhemmin tullut katumapäälle ja kertonut, että hän oli valehdellut raiskauksesta.

Tapaus oli Leppäsen mukaan muistutus siitä, miksi pelkästään yhden osapuolen sana ei voi riittää näyttönä.

”Korkean näyttökynnyksen tarkoitus on se, että syyttömiä ei tuomita.”

Kuka?

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen


 Oikeustieteen tohtori Tatu Leppänen on syntynyt vuonna 1968.

 Hänet nimitettiin korkeimman oikeuden presidentiksi huhtikuussa, ja hän aloittaa virassa syyskuussa.

 Hän on työskennellyt korkeimmassa oikeudessa oikeusneuvoksena vuodesta 2016.

 Sitä ennen hän oli Hyvinkään käräjäoikeuden laamanni.

 Hän on myös työskennellyt oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena sekä Helsingin yliopistossa tutkimustehtävissä.

 Hän harrastaa maantiepyöräilyä ja soittaa sähkökitaraa kahdessa harrastelijabändissä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Sydänlihastulehduksen voi saada vuodelevossakin, lääkärin mukaan valtaosa tulehduksista on oireettomia

    9. 9

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    10. 10

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää