Kotimaa

Bodom- ja Aarnio-juttujen asianajaja Riitta Leppiniemi on ollut urallaan kovissa paikoissa, hän jopa itki istunnossa

Asianajaja on läsnä, kun riidellään mökkitiestä ja tuomitaan murhaajia sekä huumekauppiaita. Asianajat kertoivat työstään liittonsa satavuotisjuhlassa Finlandiatalossa. HS esittelee kaksi tarinaa.

Asianajajan työssä joutuu taipumaan moneksi.

Työ voi olla niin julkista, että asianajaja menettää jopa yksityisyytensä, kuten koko kansan tuntema Riitta Leppiniemi.

Joskus taas toimeksiannot voivat olla niin salaisia, ettei työstä voi kertoa oikein mitään, niin kuin Carita Wallgren-Lindholmilla. Hän ratkoo kansainvälisiä riitoja välimiehenä.

Yhtenä päivänä Wallgren-Lindholm voi tarkkailla Singaporessa kumarrusten syvyyttä ja päätellä sen perusteella, voiko 30-vuotias juristinalku tykittää tiukkoja kysymyksiä todistajana kuultavalle vanhalle herralle. Toisena päivänä hän on aivan jossain muualla pohtimassa, minkä maan lakia pitäisi soveltaa käsiteltävänä olevaan riitaan.

Tai sitten asianajaja voi tuoda Asianajajaliiton 100-vuotisjuhliin terveiset Polvijärven S-marketin parkkipaikalta, kuten joensuulainen Jyrki Piiparinen. Hän kertoi olleensa paikallisen osuuskaupan tapahtumassa vetonaulana ponin, aasin ja humppatähden lisäksi.

Perinteisen juhlapuheen sijaan viisi asianajajaa nousi perjantaina Finlandiatalon lavalle kertomaan työstään. Idea asianajajien Siniseen laatikkoon oli napattu Helsingin Sanomien palkitusta Mustasta laatikosta.

Videoita esityksistä voit katsoa alempaa tästä jutusta.


Parikymmentä vuotta polvijärviä, outokumpuja ja kiteitä kiertäneelle Piipariselle suomalaisten ongelmat ovat tulleet tutuiksi. Välillä kohtaamiset ovat surullisia. Testamenttia koskevan kysymyksen muotoilu saattaa paljastaa, miten totaalisen yksin ihminen elämässään on.

”Saattaa olla puoliso ja lapsiakin, mutta ihminen kantaa perintöasiaa tai muuta möykkynä rinnassaan. Ja usein minä olen ensimmäinen, jolle ihminen uskoo salaisuutensa.”

Pohjois-Karjalassa ei ole outoa, että Piiparinen tai joku muu asianajaja on tavattavissa parkkipaikalla. Hän sanoi olevansa vähän ylpeäkin siitä, että he ehkä ovat onnistuneet madaltamaan kynnystä lähestyä ammattikuntaa.

Kaikki kollegat eivät ole katsoneet toimintaa hyvällä. Miten te voitte tehdä näin, Piiparinen kertoi kollegojen kyselevän.

”Ja eräskin lakimies kävi Sokoksessa pariinkin otteeseen varmoin ottein heiluttelemassa mainosständiämme.”

Piiparinen ja hänen toimistonsa haluavat antaa aikaa, koska mainontaan raha ei riitä. Käytännössä se tarkoittaa parkkipaikalla seisoskelua, mutta myös luentoja, lehtikirjoituksia, haastatteluja ja läsnäoloa somemaailmassa.

Vaikka Piiparinen hoitaa pääasiassa yritysten asioita, ihmisten kohtaaminen on hänelle tärkeä ja rakas maailma.

”Kun pysähtyy kuuntelemaan ihmisiä, hetkeäkään ei ole epäselvää, miksi tämä asianajajan ammatti on tärkeä.”

Ihmisten kuunteleminen on myös opettanut paljon suomalaisista. Kuten sen, että harva asia on meille niin tärkeä kuin tie – ja varsinkin mökkitie.

”Suomalainen ei epäröi hetkeäkään panna kaivurilla tietä poikki tai kaataa hurauttaa tukkipuita tien päälle, jos naapuri on vetänyt tiensä vääräksi koettuun paikkaan. Ihan viisaidenkin suomalaisten mielestä on sopivaa nostaa transistoriradio kuusen nokkaan mökin rajalle huutamaan joka kerta, kun ärsyttäväksi koettu naapuri ajelee kesää viettämään.”

Tärkein oppi on ollut, että suomalaiset suhtautuvat asianajajiin yhä kuin henkilääkäriin.

”Ihmiset kutsuvat meidät vierelle elämänsä vaikeimpiin tilanteisiin, joissa muita tukijoita on vain vähän – tai ei sitä ensimmäistäkään.”

Katso Piiparisen koko esitys alla olevalta videolta.


Asianajajaliiton entinen puheenjohtaja Riitta Leppiniemi laskee julkisuutensa alkaneen vuonna 2004. Hän oli Saksassa opintomatkalla, kun keskusrikospoliisista tuli puhelu. Tutkija kertoi tarjolla olevasta jutusta.

”En ehtinyt edes kysyä, mistä jutusta on kyse. Edes kynää en löytänyt, joten kirjoitin poliisin numeron huulipunalla luentopapereihin ja sanoin, että joku muu toimistolta soittaa ja sopii kuulusteluihin tulosta.”

Krp:lle soitettuaan kollega epäili aprillipilaa. Päivä oli 1. huhtikuuta 2004.

”Mutta kyse ei ollut aprillipilasta vaan kolmoismurhasta, joka oli tapahtunut vuonna 1960 Bodom-järven rannalla.”

Yhtäkkiä Leppiniemi huomasi olevansa median kiinnostuksen kohteena.

”Koska toimittajat eivät päässeet kysymään päämieheltäni mitään, tuli avustajasta, siis minusta, jutun kasvot.”

Valmisteluistuntoa varten Leppiniemi oli tehnyt poikkeuksellisen ratkaisun. Vaikka kyse oli henkirikosjutusta, hän ei tullut oikeuteen tummassa puvussa, kuten tapana on – olihan tapahtumista kulunut jo 45 vuotta. Päiväkin oli erityisen lämmin. Niinpä Leppiniemi tuli käräjille vaaleanpunaisessa jakussa.

”Sain kuulla siitä paljon. Erään kollegan mielestä olin häpäissyt koko asianajajakunnan. Onneksi häpeääni helpotti hieman se, että miespuolinen syyttäjä oli saapunut valmisteluistuntoon vaaleassa kesäpuvussa. Sitä pidettiin vielä pahempana mokana.”

Jotkut taas pitivät Leppiniemen liikettä hienona: vaaleanpunainen viestitti viattomuutta. Pääkäsittelyyn Leppiniemi kuitenkin kaivoi esiin tumman murhapukunsa.

Bodomin jälkeen Leppiniemi on hoitanut useita juttuja, joita on seurattu mediassa tarkkaan. Hän pitää sitä osin sattumana, mutta ehkä julkisuus on myös ruokkinut kierrettä. Osan työstä saa kuitenkin tehdä rauhassa medialta, ja silloin työnteko on helpompaa.

”Kun median seuraama juttu alkaa, asianajajan on väkisinkin mietittävä tavanomaisen työnsä lisäksi myös julkisuutta. Miten saan sanoman perille ja päämiehen julkisuuskuvan mahdollisimman hyväksi?”

Kaikki aiemmat kokemukset ylitti Jari Aarnion juttu. Se sai myös erikoisia sävyjä, sillä tapauksesta ehdittiin tehdä kaksikin kirjaa, vaikka prosessi on vieläkin kesken.

Keisari Aarnion kirjoittivat Helsingin Sanomien toimittajat, ja Myrkky perustui Aarnion omaan kertomukseen. HS:n kirjaa ja sen pohjalta tehtyä tv-sarjaa Leppieniemi arvostelee.

Esimerkiksi kampaaja totesi hiuksien pesun yhteydessä, että Leppiniemi oli esiintynyt melko maltillisesti oikeudessa.

”Että olin saanut vain kerran hepulin. Hän puhui tietysti tv-sarjasta. Minusta oli tullut fiktiohahmo, joka sekoitettiin todelliseen ihmiseen.”

Aarnio-juttu oli rankka, ja eräs päivä oli erityisen vaikea.

Aamuyöllä Leppiniemelle oli tullut Aarniota koskeva uhkausviesti. Istunnossa selvisi, että poliisi oli kuunnellut osia myös Leppiniemen ja Aarnion välisistä puheluista, vaikka se on kiellettyä. Poliisi perusteli kuuntelua halulla tarkistaa, ettei Leppiniemi ollut antanut luuria jollekulle muulle.

Sen jälkeen kuultiin todistajana jutun tutkinnanjohtajaa. Hänen sanansa Leppiniemi tulkitsi niin, että tämä olisi väittänyt hänen valehdelleen oikeudessa.

”Millään tahdonvoimalla en saanut enää estettyä kyyneleitä enkä pidettyä niitä edes silmissä. Itkin istunnossa.”

Leppiniemeä harmitti. Ei hän olisi halunnut itkeä kymmenen kollegan ja ison toimittajajoukon edessä. Myöhemmin ajatukset ovat muuttuneet. Jos luunkovaksikin kuvattu asianajaja itkee oikeudessa, ei haittaa.

”Ei kenenkään tarvitse kasvattaa aukotonta panssaria, ei edes rikosjuristin. Asianajaja on ihminen, jonka inhimillisyys ja virheet saavat näkyä. Se on vain hyvä.”

Katso Leppiniemen koko esitys alla olevalta videolta.


Jutun kirjoittaja Susanna Reinboth on toinen Keisari Aarnio -kirjan kirjoittajista. Tv-sarja esitettiin Nelosella, joka kuuluu Helsingin Sanomien tavoin Sanoma-konserniin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    7. 7

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    8. 8

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    9. 9

      Miki Kuusta, 30, pidetään teknologia-alan nuorena nerona, mutta itseään Slushin ja Woltin perustaja ei laske edes menestyjäksi

    10. 10

      Taivaalle karannut jättiläissika oli aiheuttaa ilmailukatastrofin Lontoossa vuonna 1976 – Pink Floydin klassikkolevyn kansihahmosta tuli vallan väärinkäytön symboli

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää