Kotimaa

Riitaa oli nimestä, rahasta, rehtorista ja johtosäännöstä, mutta nyt Tampereella alkoi uuden jättiyliopiston ensimmäinen lukukausi

Suomeen syntyi vuoden alusta toiseksi suurin korkeakoulu. Nyt alkava lukuvuosi on uuden Tampereen yliopiston ensimmäinen, jolloin yliopistossa aloittavat kokonaan sinne valitut uudet opiskelijat.

Uudessa Tampereen yliopistossa on käsillä tärkeä hetki. Suomen toiseksi suurin korkeakoulu aloitti virallisesti toimintansa vuoden alusta, mutta käytännössä uusi yliopisto konkretisoituu niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin vasta tänä syksynä.

Alkava lukuvuosi on uuden yliopiston ensimmäinen, jolloin yliopistossa aloittavat kokonaan sinne valitut uudet opiskelijat.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyminen uudeksi säätiöyliopistoksi ei ollut mutkatonta. Riitaa oli uuden yliopiston nimestä, tietojärjestelmistä, rahasta, rehtorivalinnasta ja johtosäännöstä. Johtosäännöstä tehtiin valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Viime vuonna yliopistojen työntekijät ja opiskelijat marssivat ulos vastalauseena esitykselle uuden säätiöyliopiston johtosäännöstä, jonka katsottiin murentavan yliopiston itsehallintoa. Johtosääntöesitystä korjattiin, ja yliopistojen yhdistyminen tapahtui.

Lukuvuoden alussakaan ei ongelmilta ole vältytty: Viimeksi keskustakampuksen opiskelijat turhautuivat tieto-ongelmiin, joiden vuoksi he eivät saaneet tietoa kursseista.

Tampereen yliopisto on Helsingin yliopiston jälkeen Suomen toiseksi suurin korkeakoulu. Opiskelijoita on 35 000 ja työntekijöitä 5 000. Kokonaisuuteen kuuluu myös Tampereen ammattikorkeakoulu, josta yliopistojen yhteenliittymä omistaa enemmistön. Helsingin yliopistossa opiskelijoita on noin 40 000 ja työntekijöitä 8 000.

HS kysyi lukuvuoden alkaessa Tampereen yliopiston henkilöstön jäseniltä sekä opiskelijan ajatuksia uudesta yliopistosta.

Tietojohtamisen toisen vuosikurssin opiskelija Mikko Kemppi opiskeli vielä vuosi sitten Tampereen teknillisessä yliopistossa, nyt ainakin opinahjon nimi vaihtunut Tampereen yliopistoksi ja Hervannan kampukseksi.

”Vielä ei kauheasti muita muutoksia ole näkynyt. Uudet logot ja uusi sähköpostiosoite”, Kemppi luettelee.

Tietojohtamisen tutkinnosta valmistuu monialaisia osaajia, jotka tuntevat liiketalouden työkalut sekä tietotekniikan mahdollisuudet ihmisten välisen yhteistyön tukemisessa, tiedonhallinnassa ja yritysten kehittämisessä. Koulutusohjelmaan otetaan uusia opiskelijoita vuosittain kuutisenkymmentä.

Toistaiseksi Kempin opinnot ovat koostuneet ennalta määrätyistä pakollisista kursseista, mutta nyt toisena vuonna hänen on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelmansa (HOPS). Siihen kirjataan, millaisia aineita ja kursseja aikoo sivuaineena ja vapaina opintoina valita. Kolmas opintovuosi koostuu syventävistä ja sivuaineopinnoista.


Tietojohtamisen koulutuksesta voi valmistua moniin tehtäviin ja monesti sivuaineet määrittävät sen, mihin opiskelija erikoistuu. Suosituin sivuaine tietojohtamisen opiskelijoilla on Kempin mukaan usein ohjelmistotekniikka. Nyt Tampereen yliopiston myötä opiskelijat voivat entistä vapaammin valita myös keskustakampuksen kursseja.

”Se kasvattaa mahdollisuuksia. Se on konkreettisesti suurin muutos yhdentymisestä opiskelijan kannalta”

Kemppi ei vielä tiedä, mitä sivuaineita hän aikoo valita. Intoa valita kursseja yli kampusrajojen hillitsee se, että niistä on vielä vähän kokemuksia tietojohtamisen opintojen kannalta.

”Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta pitää vähän miettiä, onko siellä itselle järkeviä ja hyviä kursseja, jotka tukevat omia tavoitteita. Ei viitsi mennä tekemään viiden opintopisteen kurssia, josta on vielä vähän kokemuksia”, Kemppi aprikoi.

Myös välimatka kampusten välillä voi joillekin opiskelijoille olla este. Esimerkiksi todennäköisyyslaskentakurssit suunniteltiin pidettäväksi alun perin keskustakampuksella mutta kurssit siirrettiin takaisin Hervantaan.

”Se ehti herättää pientä närää opiskelijoissa. Monet asuvat Hervannassa siksi, että haluavat asua lähellä koulua eivätkä haluaisi lähteä keskustaan.”

Kemppi kuitenkin näkee yhdentymisestä enemmän mahdollisuuksia kuin haittoja. Se näkyy hänen mukaansa myös opiskelijajärjestötoiminnassa. Hän toimii tietojohtamisen killan rahastonhoitajana. Uuden yliopiston ylioppilaskunta TREY on lähtökohtaisesti linjannut, että tapahtumien tulisi olla avoimia kaikille opiskelijoille.

Ihan täysin se ei vielä näy, sillä sekä keskustakampuksella että Hervannassa on molemmissa omat lukuvuoden aloittajaisjuhlansa. Kemppi uskoo kuitenkin, että yhteistyötä tehdään aiempaa enemmän.

”Ja onhan sitä tehtykin jo. Esimerkiksi tietojohtamisen kilta on perinteisesti järjestänyt hallintotieteiden sekä politiikantutkimuksen ainejärjestöjen kanssa yhteisiä tapahtumia ja juhlia.”

Professori Liisa Häikiön arjessa uutta yliopistoa on valmisteltu useita vuosia, sillä erityisesti koulutuksesta vastaavana varadekaanina opetuksen uudistaminen on tiedekunnassa hänen vastuullaan.

Tiedekuntaan on yhdistymisen myötä luotu sosiaali- ja terveysalan opintokokonaisuus ammattikorkeakoulun ja yliopiston eri tiedekuntien kanssa yhteistyössä. Opintokokonaisuuden ensimmäiset kurssit käynnistyvät syksyllä.

”Tekniikan osaamista olisi haluttu myös mukaan, mutta se ei vielä toteutunut”, Häikiö kertoo.

Toinen uudistus liittyy kansainväliseen kestävän kaupunkikehityksen kandidaatinohjelmaan, jossa niinikään alkavat syksyllä ensimmäiset opinnot. Molemmat ohjelmat ovat konkreettisia esimerkkejä uusista opintokokonaisuuksista ja yhteistyön muodoista, Häikiö sanoo.


Tutkimuspuolella yhteistyötä eri korkeakoulujen välillä on tehty jo pitkään. Pohjimmiltaan tutkijoiden välinen yhteistyö lähtee yhteisesti kiinnostuksesta yhteiseen asiaan, Häikiö muistuttaa.

”Tutkimus ei tunne organisaation rajoja. Toki organisaatio voi mahdollistaa erilaisia asioita ohjaamalla resursseja, mahdollistamalla yhteistyöfoorumeja ja tarjoamalla tukea tutkimuksen kehittämiselle. On hienoja toimintamalleja teknologisen korkeakoulun puolella, joita on voitu soveltaa ja käyttää yliopistossa”, hän kuvaa.

Uusi yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se ei ole kuitenkaan syntynyt haasteitta. Ensimmäisen vuoden aikana uuden yliopiston vihdoin aloittaessa haasteita on ollut jopa enemmän kuin Häikiö etukäteen odotti.

”Suurin haaste on ollut se, että liian kiireellä on haluttu toteuttaa toimintamallien ja ohjeistuksen uudistamisia. Kevät oli raskas ja kiireinen henkilöstölle, jonka on täytynyt samaan aikaan sekä uudistaa että huolehtia opetuksen ja tutkimuksen sujumisesta”, Häikiö kertoo.

Kiire näkyy myös sähköisten järjestelmien kuten opetusohjelmien toimimattomuutena. Tämä on ymmärrettävästi turhauttanut opiskelijoita syksyn lähestyessä. Häikiö haluaakin varadekaanina esittää pahoittelunsa opiskelijoille toimimattomista järjestelmistä.

”Tilanne on ollut turhauttava sekä opettajille että opiskelijoille. Järjestelmät eivät ole olleetkaan valmiita, kun niitä on täytynyt alkaa käyttää. Opetusohjelmat sinänsä ovat olleet valmiina jo talvella, ja tilanne tiedossa jo keväällä.”

Kahden yliopiston hallintatavoissa Häikiö näkee myös kulttuurieroja.

”Tampereen yliopistossa on ollut hyvin vahvat tiedekunnat ja yliopistoyhteisön osallistumiseen perustuva yliopistodemokratian perinne. Teknillinen yliopisto on ollut keskusjohtoisempi.”

Eri toimintatavat ovat aiheuttaneet välillä yhteentörmäyksiä, mutta ne ovat olleet enemmän hallinnollisia, eivätkä ole koskeneet niinkään tutkimusta tai opetusyhteistyötä.

Vuoden alussa opintopalvelupäällikkö Kaisa Keskitalolla oli nostalginen olo. Keskitalo valmistui hallintotieteistä Tampereen yliopistosta vuonna 2007. Työskenneltyään jo opiskeluaikana tiedekunnassa hän päätyi Tampereen teknilliseen yliopistoon kymmeneksi vuodeksi opintohallintoon.

Vuoden alusta hänen työpaikkansa siirtyi keskustakampukselle. Keskitalo vastaa nyt päällikkönä hakijapalveluista, opintotoimistosta, kansainvälisen liikkuvuuden tiimistä, työelämäpalvelusta sekä lasten ja nuorten tiedekasvatuksen kokonaisuudesta.

”Ajattelin, että tästähän minä haaveilin kun valmistuin ja nyt se toteutui”, Keskitalo sanoo.

Hallintotieteilijälle osallistuminen uuden organisaation luomiseen on paitsi innostavaa, se myös tarkoittanut isoa työkuormaa. Välillä on ollut todella kiire, Keskitalo myöntää.

”Se, mikä monelle on voinut vaikuttaa uudistusvimmalta, on kuitenkin opintohallinnon kannalta ollut pakko tehdä jo ihan opiskelijan oikeusturvasyistä.”

Yksi yliopisto tarkoittaa, että toimintatapojen ja käytäntöjen pitää olla mahdollisimman pitkälle yhteneväiset, kuten vaikkapa ohjeet opinnäytteistä ja tenteistä. Kun yhdistetään kaksi yliopistoa, jotka ovat toimineet pitkään, niissä on eroa, Keskitalo muistuttaa.


Kaikki on myös dokumentoitava tarkkaan.

”Yliopisto käyttää tietynlaista julkista valtaa suhteessa opiskelijoihin, jolloin kaikki pitää olla hyvin tarkkaan dokumentoitu, miten asioista päätetään ja ketkä siihen osallistuvat.”

Opiskelijahallinnossa uudistukset näkyivät konkreettisesti jo ennen kuin uusi yliopisto oli aloittanutkaan. Tänä syksynä kansainvälisissä ohjelmissa aloittavien opiskelijoiden haku käynnistyi jo vuosi sitten syksyllä.

Myös palveluiden miettiminen opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää, siten että eri kampusten opiskelijat eivät joudu eriarvoiseen asemaan.

Se on tarkoittanut sitä, että opiskelijapalvelussa on mietitty tarkkaan, missä palveluja tarjotaan, mitkä ovat lähipalveluja ja mitkä keskitetysti yhdellä kampuksella.

Lähipalveluja ovat Keskitalon mukaan ennen kaikkea opinto-ohjaus ja esimerkiksi opintotoimisto. Toistaiseksi toimintaa hankaloittaa se, että käytössä on vielä kaksi opintorekisteriä.

Monessa kohtaa on jouduttu tekemään uudestaan linjauksia, mutta se on Keskitalon mukaan sujunut pääasiassa myönteisessä hengessä.

”Muutoskipuilua on luonnollisesti ollut. Ylioppilaskunnan rooli on yhteisen hengen luomisessa ollut ihan valtavan tärkeä ja sillä on ollut suuri vaikutus siihen, miten asioita on saatu eteenpäin.”

Keskitalo sanoo olevansa uudesta yliopistosta ylpeä.

”Meillä yhdistyy kahden entisen yliopiston vahvat profiilit ja uskon, että tämä on sellainen paketti, joka on sitä kautta houkuttelevampi ja olemme kansainvälisestikin varteenotettava toimija.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiin aukeaa maailman suurimman hotelli­ketjun huippu­hotelli – Taustalla häärii jälleen eläkeläinen Kasperi Saari, jonka mukaan luksus ei ole enää se juttu

      Tilaajille
    2. 2

      Matematiikan ylivalta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa kielten opiskelun kuolemaan, sanovat opettajat

    3. 3

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    4. 4

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    5. 5

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    6. 6

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Mihin valtion miljardit ensi vuonna käytetään? Hallituksen ensimmäinen testi

    8. 8

      Lankku on teholiike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia – saat myös vahvat pakarat ja paremman ryhdin

      Tilaajille
    9. 9

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    10. 10

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää