Kotimaa

Riitaa oli nimestä, rahasta, rehtorista ja johtosäännöstä, mutta nyt Tampereella alkoi uuden jättiyliopiston ensimmäinen lukukausi

Suomeen syntyi vuoden alusta toiseksi suurin korkeakoulu. Nyt alkava lukuvuosi on uuden Tampereen yliopiston ensimmäinen, jolloin yliopistossa aloittavat kokonaan sinne valitut uudet opiskelijat.

Uudessa Tampereen yliopistossa on käsillä tärkeä hetki. Suomen toiseksi suurin korkeakoulu aloitti virallisesti toimintansa vuoden alusta, mutta käytännössä uusi yliopisto konkretisoituu niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin vasta tänä syksynä.

Alkava lukuvuosi on uuden yliopiston ensimmäinen, jolloin yliopistossa aloittavat kokonaan sinne valitut uudet opiskelijat.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyminen uudeksi säätiöyliopistoksi ei ollut mutkatonta. Riitaa oli uuden yliopiston nimestä, tietojärjestelmistä, rahasta, rehtorivalinnasta ja johtosäännöstä. Johtosäännöstä tehtiin valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Viime vuonna yliopistojen työntekijät ja opiskelijat marssivat ulos vastalauseena esitykselle uuden säätiöyliopiston johtosäännöstä, jonka katsottiin murentavan yliopiston itsehallintoa. Johtosääntöesitystä korjattiin, ja yliopistojen yhdistyminen tapahtui.

Lukuvuoden alussakaan ei ongelmilta ole vältytty: Viimeksi keskustakampuksen opiskelijat turhautuivat tieto-ongelmiin, joiden vuoksi he eivät saaneet tietoa kursseista.

Tampereen yliopisto on Helsingin yliopiston jälkeen Suomen toiseksi suurin korkeakoulu. Opiskelijoita on 35 000 ja työntekijöitä 5 000. Kokonaisuuteen kuuluu myös Tampereen ammattikorkeakoulu, josta yliopistojen yhteenliittymä omistaa enemmistön. Helsingin yliopistossa opiskelijoita on noin 40 000 ja työntekijöitä 8 000.

HS kysyi lukuvuoden alkaessa Tampereen yliopiston henkilöstön jäseniltä sekä opiskelijan ajatuksia uudesta yliopistosta.

Tietojohtamisen toisen vuosikurssin opiskelija Mikko Kemppi opiskeli vielä vuosi sitten Tampereen teknillisessä yliopistossa, nyt ainakin opinahjon nimi vaihtunut Tampereen yliopistoksi ja Hervannan kampukseksi.

”Vielä ei kauheasti muita muutoksia ole näkynyt. Uudet logot ja uusi sähköpostiosoite”, Kemppi luettelee.

Tietojohtamisen tutkinnosta valmistuu monialaisia osaajia, jotka tuntevat liiketalouden työkalut sekä tietotekniikan mahdollisuudet ihmisten välisen yhteistyön tukemisessa, tiedonhallinnassa ja yritysten kehittämisessä. Koulutusohjelmaan otetaan uusia opiskelijoita vuosittain kuutisenkymmentä.

Toistaiseksi Kempin opinnot ovat koostuneet ennalta määrätyistä pakollisista kursseista, mutta nyt toisena vuonna hänen on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelmansa (HOPS). Siihen kirjataan, millaisia aineita ja kursseja aikoo sivuaineena ja vapaina opintoina valita. Kolmas opintovuosi koostuu syventävistä ja sivuaineopinnoista.


Tietojohtamisen koulutuksesta voi valmistua moniin tehtäviin ja monesti sivuaineet määrittävät sen, mihin opiskelija erikoistuu. Suosituin sivuaine tietojohtamisen opiskelijoilla on Kempin mukaan usein ohjelmistotekniikka. Nyt Tampereen yliopiston myötä opiskelijat voivat entistä vapaammin valita myös keskustakampuksen kursseja.

”Se kasvattaa mahdollisuuksia. Se on konkreettisesti suurin muutos yhdentymisestä opiskelijan kannalta”

Kemppi ei vielä tiedä, mitä sivuaineita hän aikoo valita. Intoa valita kursseja yli kampusrajojen hillitsee se, että niistä on vielä vähän kokemuksia tietojohtamisen opintojen kannalta.

”Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta pitää vähän miettiä, onko siellä itselle järkeviä ja hyviä kursseja, jotka tukevat omia tavoitteita. Ei viitsi mennä tekemään viiden opintopisteen kurssia, josta on vielä vähän kokemuksia”, Kemppi aprikoi.

Myös välimatka kampusten välillä voi joillekin opiskelijoille olla este. Esimerkiksi todennäköisyyslaskentakurssit suunniteltiin pidettäväksi alun perin keskustakampuksella mutta kurssit siirrettiin takaisin Hervantaan.

”Se ehti herättää pientä närää opiskelijoissa. Monet asuvat Hervannassa siksi, että haluavat asua lähellä koulua eivätkä haluaisi lähteä keskustaan.”

Kemppi kuitenkin näkee yhdentymisestä enemmän mahdollisuuksia kuin haittoja. Se näkyy hänen mukaansa myös opiskelijajärjestötoiminnassa. Hän toimii tietojohtamisen killan rahastonhoitajana. Uuden yliopiston ylioppilaskunta TREY on lähtökohtaisesti linjannut, että tapahtumien tulisi olla avoimia kaikille opiskelijoille.

Ihan täysin se ei vielä näy, sillä sekä keskustakampuksella että Hervannassa on molemmissa omat lukuvuoden aloittajaisjuhlansa. Kemppi uskoo kuitenkin, että yhteistyötä tehdään aiempaa enemmän.

”Ja onhan sitä tehtykin jo. Esimerkiksi tietojohtamisen kilta on perinteisesti järjestänyt hallintotieteiden sekä politiikantutkimuksen ainejärjestöjen kanssa yhteisiä tapahtumia ja juhlia.”

Professori Liisa Häikiön arjessa uutta yliopistoa on valmisteltu useita vuosia, sillä erityisesti koulutuksesta vastaavana varadekaanina opetuksen uudistaminen on tiedekunnassa hänen vastuullaan.

Tiedekuntaan on yhdistymisen myötä luotu sosiaali- ja terveysalan opintokokonaisuus ammattikorkeakoulun ja yliopiston eri tiedekuntien kanssa yhteistyössä. Opintokokonaisuuden ensimmäiset kurssit käynnistyvät syksyllä.

”Tekniikan osaamista olisi haluttu myös mukaan, mutta se ei vielä toteutunut”, Häikiö kertoo.

Toinen uudistus liittyy kansainväliseen kestävän kaupunkikehityksen kandidaatinohjelmaan, jossa niinikään alkavat syksyllä ensimmäiset opinnot. Molemmat ohjelmat ovat konkreettisia esimerkkejä uusista opintokokonaisuuksista ja yhteistyön muodoista, Häikiö sanoo.


Tutkimuspuolella yhteistyötä eri korkeakoulujen välillä on tehty jo pitkään. Pohjimmiltaan tutkijoiden välinen yhteistyö lähtee yhteisesti kiinnostuksesta yhteiseen asiaan, Häikiö muistuttaa.

”Tutkimus ei tunne organisaation rajoja. Toki organisaatio voi mahdollistaa erilaisia asioita ohjaamalla resursseja, mahdollistamalla yhteistyöfoorumeja ja tarjoamalla tukea tutkimuksen kehittämiselle. On hienoja toimintamalleja teknologisen korkeakoulun puolella, joita on voitu soveltaa ja käyttää yliopistossa”, hän kuvaa.

Uusi yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se ei ole kuitenkaan syntynyt haasteitta. Ensimmäisen vuoden aikana uuden yliopiston vihdoin aloittaessa haasteita on ollut jopa enemmän kuin Häikiö etukäteen odotti.

”Suurin haaste on ollut se, että liian kiireellä on haluttu toteuttaa toimintamallien ja ohjeistuksen uudistamisia. Kevät oli raskas ja kiireinen henkilöstölle, jonka on täytynyt samaan aikaan sekä uudistaa että huolehtia opetuksen ja tutkimuksen sujumisesta”, Häikiö kertoo.

Kiire näkyy myös sähköisten järjestelmien kuten opetusohjelmien toimimattomuutena. Tämä on ymmärrettävästi turhauttanut opiskelijoita syksyn lähestyessä. Häikiö haluaakin varadekaanina esittää pahoittelunsa opiskelijoille toimimattomista järjestelmistä.

”Tilanne on ollut turhauttava sekä opettajille että opiskelijoille. Järjestelmät eivät ole olleetkaan valmiita, kun niitä on täytynyt alkaa käyttää. Opetusohjelmat sinänsä ovat olleet valmiina jo talvella, ja tilanne tiedossa jo keväällä.”

Kahden yliopiston hallintatavoissa Häikiö näkee myös kulttuurieroja.

”Tampereen yliopistossa on ollut hyvin vahvat tiedekunnat ja yliopistoyhteisön osallistumiseen perustuva yliopistodemokratian perinne. Teknillinen yliopisto on ollut keskusjohtoisempi.”

Eri toimintatavat ovat aiheuttaneet välillä yhteentörmäyksiä, mutta ne ovat olleet enemmän hallinnollisia, eivätkä ole koskeneet niinkään tutkimusta tai opetusyhteistyötä.

Vuoden alussa opintopalvelupäällikkö Kaisa Keskitalolla oli nostalginen olo. Keskitalo valmistui hallintotieteistä Tampereen yliopistosta vuonna 2007. Työskenneltyään jo opiskeluaikana tiedekunnassa hän päätyi Tampereen teknilliseen yliopistoon kymmeneksi vuodeksi opintohallintoon.

Vuoden alusta hänen työpaikkansa siirtyi keskustakampukselle. Keskitalo vastaa nyt päällikkönä hakijapalveluista, opintotoimistosta, kansainvälisen liikkuvuuden tiimistä, työelämäpalvelusta sekä lasten ja nuorten tiedekasvatuksen kokonaisuudesta.

”Ajattelin, että tästähän minä haaveilin kun valmistuin ja nyt se toteutui”, Keskitalo sanoo.

Hallintotieteilijälle osallistuminen uuden organisaation luomiseen on paitsi innostavaa, se myös tarkoittanut isoa työkuormaa. Välillä on ollut todella kiire, Keskitalo myöntää.

”Se, mikä monelle on voinut vaikuttaa uudistusvimmalta, on kuitenkin opintohallinnon kannalta ollut pakko tehdä jo ihan opiskelijan oikeusturvasyistä.”

Yksi yliopisto tarkoittaa, että toimintatapojen ja käytäntöjen pitää olla mahdollisimman pitkälle yhteneväiset, kuten vaikkapa ohjeet opinnäytteistä ja tenteistä. Kun yhdistetään kaksi yliopistoa, jotka ovat toimineet pitkään, niissä on eroa, Keskitalo muistuttaa.


Kaikki on myös dokumentoitava tarkkaan.

”Yliopisto käyttää tietynlaista julkista valtaa suhteessa opiskelijoihin, jolloin kaikki pitää olla hyvin tarkkaan dokumentoitu, miten asioista päätetään ja ketkä siihen osallistuvat.”

Opiskelijahallinnossa uudistukset näkyivät konkreettisesti jo ennen kuin uusi yliopisto oli aloittanutkaan. Tänä syksynä kansainvälisissä ohjelmissa aloittavien opiskelijoiden haku käynnistyi jo vuosi sitten syksyllä.

Myös palveluiden miettiminen opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää, siten että eri kampusten opiskelijat eivät joudu eriarvoiseen asemaan.

Se on tarkoittanut sitä, että opiskelijapalvelussa on mietitty tarkkaan, missä palveluja tarjotaan, mitkä ovat lähipalveluja ja mitkä keskitetysti yhdellä kampuksella.

Lähipalveluja ovat Keskitalon mukaan ennen kaikkea opinto-ohjaus ja esimerkiksi opintotoimisto. Toistaiseksi toimintaa hankaloittaa se, että käytössä on vielä kaksi opintorekisteriä.

Monessa kohtaa on jouduttu tekemään uudestaan linjauksia, mutta se on Keskitalon mukaan sujunut pääasiassa myönteisessä hengessä.

”Muutoskipuilua on luonnollisesti ollut. Ylioppilaskunnan rooli on yhteisen hengen luomisessa ollut ihan valtavan tärkeä ja sillä on ollut suuri vaikutus siihen, miten asioita on saatu eteenpäin.”

Keskitalo sanoo olevansa uudesta yliopistosta ylpeä.

”Meillä yhdistyy kahden entisen yliopiston vahvat profiilit ja uskon, että tämä on sellainen paketti, joka on sitä kautta houkuttelevampi ja olemme kansainvälisestikin varteenotettava toimija.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Keski-ikä ja muut elämänvaiheet on ymmärretty väärin, sanoo tutkija – Se, mihin ryhmään kuulut, ei olekaan kiinni ikävuosista

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhoisa tauti tappoi puolet oliivipuista Italian Apuliassa: Katastrofi tuntuu jopa iholla, koska kato altisti nurmet auringolle ja koko seutu kuivui karrelle

    4. 4

      1980-luvun huumoriohjelma Pullakuskit sai opettajat ja Työnantajain keskusliiton hermostumaan

    5. 5

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    6. 6

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    7. 7

      Muovitavaroita on ryhdytty karttamaan ja osin syystä, mutta harva tietää, että isot ongelmat alkavat niiden hävittämisestä

      Tilaajille
    8. 8

      Tara Junker hämmästeli ruotsalaisten intoa puhua suolistobakteereista – Nyt hän haluaa kertoa suomalaisille, miten suoliston bakteerikantaa voi parantaa

      Tilaajille
    9. 9

      Maailman muoviroskasta suuri osa on peräisin vain muutaman suuryhtiön tuotteista – ykkösenä Coca-Cola

    10. 10

      Tutkijat kehittivät mullistavan tavan huiputtaa dna:ta: ”Suuri harppaus perimän muokkauksen maailmassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    4. 4

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    5. 5

      Rekasta löytyi 39 ruumista Britanniassa, ihmisiä sisältänyt kontti lastattiin lauttaan Belgiassa

    6. 6

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    7. 7

      Suuri veronmaksaja Supercell huolestui: Suomi menettämässä miljoonien edestä vero­tuloja, jos verotukseen kaavailtu jätti­uudistus toteutuu

    8. 8

      Vakavasti sairaiden nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan Helsingin seudulla väärin, sanoo kaksi kaiken nähnyttä ammattilaista

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”

    10. 10

      Vaimo kysyi ”bromancesta”, ja Erno Enkenberg loukkaantui – Neljä miestä kertoo äijäilyn ylittävästä ystävyydestä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    3. 3

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    4. 4

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    8. 8

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    9. 9

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää