Kotimaa    |   HS-analyysi

Rikas ystävä vai salakavala sortaja? Suomi on päässyt Kiinan vaikutus­yritysten suhteen vähällä, mutta sen pimeä puoli näkyy myös täällä

Kiina tähtää siihen, että sen vaikutusyritysten kohteet sensuroivat itse itseään. Moni suomalaispoliitikko jättää kiinalaisia tavatessaan ottamatta esiin “vaikeat” kysymykset kuten ihmisoikeusloukkaukset, kirjoittaa HS:n toimittaja Mari Manninen.

Kiina tahtoo, että siitä puhuttaisiin maailmalla kauniimmin, myös Suomessa. Tai tarkemmin sanottuna Kiinaa johtava kommunistinen puolue ei halua kuulla syytöksiä siitä, kuinka se sortaa toisinajattelijoita ja pimittää tietoa kansaltaan, pitää Xinjiangissa uiguureja leireillä ja rakentaa laittomasti saaria Etelä-Kiinan merelle.

Kiina tekee yhä enemmän töitä, jotta ulkomaiset poliitikot, media, tutkijat ja yritysjohtajat pitäisivät suunsa kiinni herkistä asioista. Ja jotta demokraattinenkin maailma tottuisi ajatukseen, että myös puolueen yksinvalta on hyväksyttävä tapa hallita valtiota.

Tämä näkyy Suomessakin.

Alkuun varoituksen sana lukijalle. Tämä analyysi keskittyy Kiinan vallan kasvun epämukavampaan puoleen.

Kiinassa on myös paljon hyvää, ja me suomalaiset saamme olla sille kiitollisia. Moni suomalaisyritys on kukoistanut Kiinan markkinoiden ansiosta ja moni suomalainen on saanut sen takia töitä. Kiinasta tulee investointeja ja turisteja, ja kuluttajina nautimme Kiinassa tehdyistä edullisista tuotteista.

Minulle, entiselle Pekingin-asujalle, kiinalaiset ihmiset, kulttuuri ja elämänmeno ovat rakkaita.

Nyt puhutaan hyvän Kiinan yhdestä kääntöpuolesta, vaikutusyrityksistä muihin maihin. Toki iso osa toimista on normaalia diplomaattista ja kulttuurista vallantavoittelua, jota tekevät kaikki valtiot. Ongelmalliseksi vaikutusyritykset käyvät, kun ne uhkaavat läntisen maailman perusarvoja. Rajanveto hyvän ja pahan vaikuttamisen välille on usein vaikeaa.

Perimmäinen syy Kiinan vaikutusyrityksiin maailmalla on se, että kommunistinen puolue haluaa pysyä Kiinassa vallassa. Kansainvälistyneessä maailmassa on väliä, mitä ulkomailla Kiinasta puhutaan.

Kiinalaiset asuvat, opiskelevat ja työskentelevät ulkomailla ja voivat saada puoluetta harmittavia vapaan maailman vaikutteita. Kiina haalii raaka-aineita, osaamista ja yrityksilleen investointimahdollisuuksia ympäri maailmaa, ja se on helpompaa myötämielisessä ympäristössä.

Kiina haluaa myös lisätä valtaansa kansainvälisissä järjestöissä, joissa maailman asioista päätetään. Tässä Kiina on edistynyt jopa Euroopassa. Kiinasta erityisen paljon hyötyvistä EU-maistakin osa on äänestänyt Kiinan puolesta EU:n yleislinjaa vastaan.

Kiinalla ja kiinalaisilla yrityksillä on paljon rahaa jaossa, ja Kiinassa on länsiyrityksille jättimäiset markkinat. Niiden vetovoima roikkuu kuin giljotiini ilmassa, sillä länsimaissa pelätään, että Kiina rankaisee taloudellisesti, jos sitä loukkaa.

Eikä pelko ole turha, vaikkakin luultavasti liioiteltu. Kiina tunnetusti piti Norjaa jonkinlaisessa poliittisessa pannassa seitsemän vuotta sen jälkeen, kun toisinajattelija Liu Xiaobo sai Oslossa jaetun Nobelin rauhanpalkinnon. Harvemmin muistetaan, että sinäkin aikana maiden välinen kauppa kasvoi merkittävästi.

Suomessa tästä kaikesta on käyty julkista keskustelua vähän verrattuna moneen muuhun länsimaahan. Onko Suomi maailman kulmalla mitätön saareke, jossa voidaan olla rauhallisin mielin turvassa Kiinan vaikutusyrityksiltä?

Kyllä Kiinan vaikutusyritykset lyövät laineita Suomeenkin.

Helsingin Sanomat kertoi, kuinka vuonna 2018 tiibetiläispakolaisten vakoilusta Ruotsissa tuomittu mies oli käynyt Suomessa useaan otteeseen tapaamassa kiinalaiseen tiedustelupalveluun yhdistettyjä henkilöitä. Monet Suomenkin kiinalaispakolaiset – osa heistä Suomen kansalaisia – uskovat olevansa vakoilun ja uhkailun kohteina. Suojelupoliisi ei sanonut suoraan, mutta antoi vahvasti ymmärtää, että näin on.

Ruotsia talvella kuohuttaneessa oudossa ja mutkikkaassa skandaalissa oli linkki Suomeen. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo tutkii, oliko Ruotsin Pekingin-suurlähettiläs ulkomaalaisten liikemiesten mukana painostamassa erästä Angela Guita, jotta tämä lopettaisi isänsä julkisen puolustamisen. Isä, ruotsinkiinalainen kirjankustantaja on ollut vuosia vangittuna Kiinassa, ja tapausta seurataan ympäri maailman.

Yksi Tukholman tapaamisen liikemiehistä oli Oulussa asuva srilankalais-australialainen John Meewella. Nimenomaan hän käyttäytyi Angela Guin mukaan uhkaavasti. Meewella toimi aiemmin Oulun yliopistossa työelämäprofessorina ja on monessa Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa toimivassa yrityksessä mukana.

Suomessa kytköksestä ovat kertoneet Kaleva ja perusteellisemmin verkkojulkaisu Long Play. Kiinaan erikoistuneen ruotsalaistoimittaja Jojje Olssonin analyysin mukaan tapaus saattaa olla esimerkki ulkomaalaisista, joita Kiina käyttää painostustyössään. Näihin olisi ensin solmittu suhteet imartelemalla ja auttamalla eri tavoin. Kiina on kiistänyt yhteytensä tapaamiseen.

Suomesta on virrannutkin Kiinan vaikutusyrityksiä maailmalle, sillä Tampereella toimii liikemies Zhao Yinongin perustama mediakeskus, josta tehtiin Kiinan rahoituksella mukavia Kiina-uutisia eri puolille maailmaa 16 vuoden ajan. Rahoitus Kiinasta on nyt loppunut.


Suomessa toimii myös Kiina-kytköksisiä tahoja, joita länsimaailmassa yleensä seurataan suurennuslasilla. Yksi niistä on opiskelijajärjestö CSSA, Chinese Students and Scholars Association. Se kokoaa ulkomailla kiinalaisopiskelijoita erilaisiin iloisiin tapahtumiin.

Monessa maassa sitä on myös syytetty kiinalaisopiskelijoiden ja -tutkijoiden vahtimisesta, jotta nämä pysyisivät puheissaan Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen määrittelemissä isänmaallisuuden rajoissa. Ne ovat myös todistetusti saaneet rahoitusta Kiinan-lähetystöiltä.

Helsingin yliopiston Konfutse-instituutin johtaja Julie Chen kertoi avoimesti HS:lle viime viikolla, että hän välttää järjestämästä tilaisuuksia instituutissa kommunistipuolueen herkiksi kokemista aiheista, kuten Tiibetistä ja Taiwanin asemasta.

Kiinan ja ulkomaisten yliopistojen yhdessä rahoittamia, usein kiinan opetukseen keskittyviä instituutteja on maailmassa satoja. Länsimaailman muiden Konfutse-instituuttien johtajilta on vaikea löytää yhtä suorasukaista avautumista itsesensuurista. Helsingin ylipiston mukaan tiettyjen aiheiden välttely instituutissa on normaalia yhteistyötä.

Aihe on kansainvälisesti tulenarka. Instituutti toimii Helsingin yliopiston alla, ja monet maailman yliopistot ovat lakkauttaneet instituuttejaan juuri akateemisen vapauden maineen menettämisen pelossa.

Pitäisikö näistä tapauksista olla huolissaan?

Osasta pitää, osasta ei niin paljon.

Suomi näyttää päässeen vähällä Kiinan vaikutusyritysten saralla. Olemme siis olleet se maailman kulman mitätön saareke.

On tietenkin helppo vetää raja siihen, että pakolaisten vakoilu – kuten kaikenlainen vakoilu – on väärin. Suomessakin viranomaisten pitää olla tarkkana, jotta sellainen havaitaan ja saadaan loppumaan.

Samoin yliopistojen tulee vahtia, ettei kiinalaisopiskelijoita aleta painostaa tai uhkailla.

Selviä väärintekoja vaikeampaa on alue, jota maailmalla on alettu viime vuosina kutsua teräväksi vallaksi. Terävä valta ei riko lakia tai edes välttämättä lain henkeä, mutta se on ikävää ja ahdistavaa.

Kiina on esimerkiksi painostanut länsiyrityksiä poistamaan verkkosivuiltaan tai mainoksistaan mainintoja, jotka viittaavat Taiwaniin itsenäisenä maana tai Kiinan inhoamaan tiibetiläisten hengelliseen johtajaan Dalai Lamaan. Finnairkin muutti viime vuonna Taiwanin ”asemaa” verkkosivun valikostaan.

Pehmeä valta on mukavien mielikuvien ja kulttuurisen vallan levittämistä muihin maihin. Sitä tekevät kaikki valtiot, ja siitä ainakin osa on suorastaan hyvää. Kukapa ei nauttisi Helsingissä näyttävästä Kiinalaisen uudenvuoden juhlinnasta?

Laittomuuksien, terävän vallan ja pehmeän vallan jaottelun lisäksi Kiinan vaikutusyrityksiä voi miettiä siltä kannalta, mistä on käytännössä haittaa ja mistä ei. Tätä jaottelua suosittelee brittiläinen, vuosikymmeniä Kiina-asioiden parissa työskennellyt diplomaatti Charles Parton The Royal United Services Institutelle tekemässään selvityksessä. Hän on arvostettu Kiinan vaikutusyritysten tuntija.

Esimerkiksi paljon kohutuista, sanan- ja akateemista vapautta rajoittavista Konfutse-instituuteista ei juuri ole haittaa, kunhan pidetään huoli, ettei Kiina pääse vaikuttamaan yliopiston muuhun Kiina-opetukseen, Parton pohtii. Instituuttien tarjoama kielen opetus tulee tarpeeseen.

Moni maailman puhdasoppisempi sananvapaussoturi näkee kaikki tämäntyyliset vaikutusyritykset askeleina kaltevalla pinnalla.

Suomessa rajanvedosta ei ole vielä keskusteltu kunnolla. Jos Helsingin Konfutse-instituutin vastaavasta itsesensuurista olisi uutisoitu Ruotsissa, Britanniassa tai Saksassa, julkinen kohu olisi ollut iso. Suomessa asia ohitettiin lähes huomaamatta.

Hiljaisuus ja välinpitämättömyys ovat otollista maaperää, jos vieras, ei-demokraattisiin arvoihin nojaava valtio tahtoo kokeilla, kuinka pitkälle kansakunnan selkä taipuu.

Keskustelun vähäisyys oman järjestelmämme peruspilareista, kuten riippumattoman median roolista, johtaa kummallisuuksiin. Kiinassa asuessani huomasin, että jotkut suomalaiset liikemiehet halusivat – jopa olettivat – suomalaismedian edistävän suomalaisten bisneksiä ja varovan uutisissa jättivaltion johdon suututtamista.

Kiina toimii vaikutusyrityksissään Venäjää hillitymmin ja mielellään kulisseissa, Charles Parton pohtii. Erityisesti Kiina tähtää siihen, että kohteet sensuroisivat itse itseään. Näin myös tapahtuu, Suomessakin.

Moni suomalaispoliitikko kuntapoliitikoista valtakunnan poliitikkoihin jättää kiinalaisia tavatessaan ottamatta esiin “vaikeat” kysymykset kuten ihmisoikeusloukkaukset.

Kaksi suomalaistutkijaa on kieltäytynyt tällä vuosikymmenellä antamasta minulle haastattelua Kiinaan liittyvästä arasta aiheesta, koska he pelkäsivät Kiinan vaikeuttavan uraansa. Kolmas kertoi sensuroivansa seminaariesitelmänsä Kiinassa puhuessaan. Neljäs pohdiskeli muiden, Kiinaan liittyvien toimiensa vaikutusta viisumin saamiseen.

On vaikea vetää tarkkaa rajaa järkevyyden ja itsesensuurin välille, mutta on huolestuttavaa, jos tutkijat eivät uskalla täysin rinnoin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Maailmalla akateeminen itsesensuuri tunnetaan tätä nykyä hyvin. Cambridgen University Press jopa sensuroi Kiina-tutkimussivustoltaan 300 artikkelia. Kohun saattelemana artikkelit palautettiin.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Näyttää siltä, että Kiina kokeilee, mitkä keinot tepsivät länsimaiden painostuksessa. Yksittäisen valtion ei pitäisi nöyrtyä, jos Kiina vaatii toimimaan vastoin niiden arvoja. EU-maiden on hyvä näyttää yhdessä, missä hyväksyttävät rajat kulkevat.

Viranomaisten, yritysten ja tutkijoiden kannattaa kertoa julkisesti, jos niihin kohdistuu painostusta. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sillä Kiina ei pidä julkisesta kasvojenmenetyksestä.

Ongelmia voi ehkäistä sillä, että ei päästä Kiina-sidostaan elintärkeäksi. Hyvä esimerkki on Lapin turismi: paljon puhutaan kiinalaisten kasvavasta määrästä, mutta Lappiin tulee matkailijoita ympäri maailman.

Tärkeää on lisätä kiinan kielen ja Kiinan yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän ymmärrystä Suomessa. Se auttaa päättämään, miten on viisainta toimia maailman nousevan jättivaltion kanssa.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja, joka on myös kirjoittanut tietokirjoja Kiinasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla

    2. 2

      Ihmeelliset ”kavennuspömpelit” nostattavat epäuskoa Vantaalla: Edes kaupunki ei osaa selittää, mikä liikennejärjestelyn ajatus on

    3. 3

      Jyrki Katainen valittiin Sitran johtoon yhden äänen erolla

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Miesten epäillään raiskanneen lapsia ja kuvanneen tekoja suorana verkkoon, poikkeuksellisista epäilyistä nostettiin syytteitä

    6. 6

      Unohtiko Antti Rinne, että pääministerin vapaus ottaa kantaa on rajallisempi kuin muiden?

    7. 7

      Tavoitteena oli pitää vaatetuotanto kotimaassa ja luoda työpaikkoja, mutta sitten Milla Welling kääntyi ely-keskuksen puoleen: ”Se oli absurdia, ajattelin, että olenko piilokamerassa”

    8. 8

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Soitimme

    9. 9

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    10. 10

      Vertailu väittää, että taksilla ajelu tulee halvemmaksi kuin oma auto – voiko se pitää paikkaansa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    2. 2

      Antti Rinnettä poikkeuksellisesti arvostellut vasemmiston Merja Kyllönen sai heti palautetta pää­ministeriltä – ”En varmaan koskaan enää piiskaa pää­ministeriä”

    3. 3

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    4. 4

      Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

    5. 5

      Gravity-elokuvan virhe onkin tahallinen ja vitsi

    6. 6

      Teknologiasivusto: Nokian työn­tekijän virheestä aiheutunut tieto­vuoto paljasti, miten Venäjä valvoo kansalaisiaan yhtiön laitteiden avulla

    7. 7

      Kriitikkona ei voi toimia, jos ei tykkää mistään, sanoi Helena Ylänen – HS julkaisee seitsemän kirjoitusta legendaarisen elokuvatoimittajan kaikkien aikojen parhaista elokuvista

      Tilaajille
    8. 8

      Valtteri Bottas saapui Singaporen F1-varikolle paidassa, jonka teksti ei jätä mitään epäselväksi

    9. 9

      Tutkijat laskivat luontoon geenimuunneltuja hyttysiä ja saattoivat vahingossa kehittää uudenlaisia hybridihyttysiä

    10. 10

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää