Kuolleet pohjat ruokkivat Suomenlahden sinileviä

Itämeri-tutkija Seppo Knuuttilan mukaan ruokavalion muutos olisi tehokkain keino vähentää maatalouden ravinnekuormitusta: ”Meren hyvää tilaa ei saavuteta, jos kulutustavat eivät muutu.” Ilmastonmuutos voimistaa sinileväkukintoja entisestään.

Julkaistu: , Päivitetty:

Möykky ruskeaa savea, pari kilkkiä, muutama liejusimpukka sekä parisataa katkaa ja liejuputkimatoa: saavillinen Suomenlahden pohjaa.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat Aino Ahvo ja Marko Jaale seulovat Loviisan edustalta, noin 40 metrin syvyydestä, kahmaistua näytettä ja poimivat otukset pinseteillä purkkeihin.

On elokuun loppu. Meneillään on rannikkovesien seurantamatka Suomenlahdella. Syken siirrettävät tutkimuskontit on nostettu Kala 6 -aluksen kannelle, ja matkaa tehdään Kotkasta Helsinkiin.

Pohjaeläinten lajikirjo ei ole hääppöinen. Eliöiden olemassaolo kuitenkin kertoo, että pohja voi kohtuullisesti. Siellä on happea.


”Loviisan edustan piste on yksi parhaista paikoista. Tämä ei ole sedimentaatiopohja. Vesi vaihtuu, ja pohjaeläimiä on hyvin”, sanoo seurantamatkaa johtava erikoistutkija Seppo Knuuttila Sykestä.


Muualla Suomenlahdella tilanne ei ole yhtä valoisa, Itämeren pääaltaan syvänteistä puhumattakaan.

Tutkijoiden merkinnät itäisen Suomenlahden havainnoista ovat karuja: ”Ei elämää, ei säilötty.”

Kun happi loppuu, merenpohja ei ole enää ruskea vaan pikimusta, eikä siellä ole eläimiä. Tällaisia kuolleita pohjia löytyi kesän tutkimusmatkoilla enemmän kuin edelliskerralla.


Itämeren syvänteiden hapettomuus on vain laajentunut. Se vaikuttaa myös Suomenlahteen, jonka rehevyystaso on noin vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen kääntynyt uudelleen nousuun.

Kesä 2018 jäi monen mieleen ennätyksellisistä sinileväkukinnoista. Kuluneena kesänä yhtä laajoja sinilevälauttoja ei Suomenlahdella näkynyt. Sinilevää oli silti runsaasti ympäri Itämerta. Tuuli piti levän enimmäkseen veteen sekoittuneena.

Levien määrää kuvaavan klorofyllin eli lehtivihreän pitoisuudet itäisellä Suomenlahdella Virolahdella Huovarissa ovat nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten. Levämäärä ehti alentua lupaavasti, kunnes vuonna 2016 suunta kääntyi.


Suomenlahdelle maalta tuleva ravinnekuormitus on pienentynyt 2000-luvulla enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella.

Pietarin kaupungin ja Fosforit-lannoitetehtaan päästöjen vähentymisestä ja Suomenlahden itäisimmän kolkan kirkastumisesta ehdittiin jo muutaman vuoden ajan iloitakin.

”Levän määrä on indikaattori, joka kertoo, kuinka paljon ravinteita on tarjolla”, Knuuttila kertoo.

Ja rehevöittäviä ravinteita – typpeä ja fosforia – meressä on edelleen liian paljon.


Suomenlahdella kohtalaiseksi yltynyt aallokko lyö vettä Kala 6 -aluksen, armeijan entisen kalustolautan, kannelle. Liikkeelle on lähdetty Kotkan Kuusisen satamasta aamuvarhain. Suursaari siintää horisontissa Venäjän puolella.

Knuuttila katselee merelle, jonka tilaa ja ravinnepäästöjä hän on tutkinut päätyökseen viimeiset parikymmentä vuotta. Keskustelemme Itämeren tilasta.

Kuormitus on vähentynyt ennen kaikkea Suomenlahden itäpäässä Venäjällä tehtyjen isojen päästövähennysten ansiosta. Silti rehevöityminen ei ole kääntynyt pysyvään laskuun.

”Vaikka Itämeren fosforikuorma on alentunut 70 prosenttia 1980-luvun alkupuolelta, ulappavesien rehevyystaso on edelleen korkea”, Knuuttila sanoo.

Ongelmat piilevät pinnan alla. Rehevyyttä ylläpitää Itämeren pääaltaan heikko tila, joka heijastuu yhä pidemmälle Suomenlahdelle.


Kesän 2018 sinileväkukinnat saivat alkunsa nimenomaan Itämeren hapettomista syvänteistä. Syksystä 2016 lähtien Suomenlahdelle on kulkeutunut Itämeren pääaltaalta vanhaa voimakassuolaista, vähähappista ja fosforipitoista syvävettä. Sen sysäsivät liikkeelle Itämereen tulleet suolapulssit, jotka työnsivät edellään ravinteita levien käyttöön.

Lue myös: Miksi Itämeri kukkii?

Ilmastonmuutos uhkaa voimistaa sinileväkukintoja entisestään: veden lämpeneminen pahentaa syvänteiden hapettomuutta ja hapettomissa oloissa fosfaattifosforia vapautuu pohjasta yhä enemmän leviä ruokkimaan.

”Syvänteiden tila huolestuttaa eniten. Hapettoman vesimassan tilavuus vain kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Sama ilmiö näkyy myös valtamerillä”, Knuuttila sanoo.


Mitä sitten on tehtävissä?

Suomenlahteen maalta tuleva fosforikuormitus on alentunut 60 prosenttia 2000-luvulla ja typpikuormitus neljänneksen. Se selittyy lähes kokonaan Venäjällä tehdyillä toimilla.

Sen sijaan Suomesta tuleva fosforikuormitus ei ole pienentynyt vuoden 1995 jälkeen, ja Perämeren typpikuorma on jopa kasvanut.

Knuuttilan mukaan on selvää, että Suomi ei saavuta Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokouksessa vahvistettua kuormituksen vähennystavoitetta vuoteen 2021 mennessä. Esimerkiksi fosforin osalta Suomi ei ole lähentynyt tavoitetta lainkaan.

”Koko Itämeren fosforikuormaa pitäisi vähentää vielä neljännes nykyisestä, jotta pääsisimme edes polulle kohti hyvää tilaa”, Knuuttila painottaa.

Ratkaisu on Knuuttilan mukaan kulutustavoissa ja ruoantuotannon kokonaisuudessa. Kaupungeissa ja yhdyskunnissa ei enää nipistettävää juuri ole, joten kuormitusta on vähennettävä maataloudessa ja Suomessa myös metsätaloudessa.

”Ruokavalion muutos olisi tehokas keino vähentää maatalouden ravinnekuormitusta. Se vähentäisi peltoalan tarvetta. Nyt eläinpohjaisen ravinnon tuotannon käytössä on 70 prosenttia Suomen peltoalasta”, Knuuttila painottaa.

”Jos lihankulutus pysyy nykyisellään, maatalouden kuormituksen vähentäminen edellyttäisi huomattavaa tehostusta vesiensuojelutoimissa.”

Ruokavalion merkitys kuluttajan Itämeri-jalanjäljessä korostuu myös HS:n internetissä julkaisemassa Itämeri-laskurissa, joka osoittaa, että omaan leviä kasvattavaan kuormitukseensa voi vaikuttaa.

Lue myös: Kuinka paljon tuotat levää rannoille? Testaa oma jalanjälkesi HS:n Itämeri-koneella.


Ravinto on merkittävässä osassa: ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä. Eniten vaikutusta on maitotuotteiden ja naudanlihan tuotannolla. Kuormitusta voi vähentää etenkin lisäämällä kotimaisen luonnonkalan ja kasviperäisen ravinnon osuutta ruokavaliossa.

Jos kulutustavat eivät muutu, tavoite Itämeren hyvästä tilasta karkaa yhä kauemmas. Itämeri on lämmennyt lähes kaksi astetta vuoden 1990 jälkeen. Samalla syvänteiden hapettomuus on laajentunut. Viime vuonna Itämeren pintalämpötilan vuosikeskiarvo nousi ennätystasolle.

Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa pohjan hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista pohjasta.

Ilmastonmuutos lisää kuormitusta myös maalta, kun talvet lämpenevät ja talviset vesisateet yleistyvät.

Kala 6 -aluksen reitillä aallokko vaikeuttaa jo matkantekoa.

Vesi roiskuu kannelle, sähkögeneraattori menee rikki, ja tutkimuskonttien sähköt sammuvat. Näytteenottoa ei voi jatkaa, koska nosturi tarvitsee sähköä. Käynti toisella tutkimuspisteellä, joka sijaitsee ulkomerellä Porvoon edustalla, on siirrettävä seuraavalle päivälle.

Matkaa jatketaan kohti Helsinkiä. Aurinko laskee jo, kun Kala 6 kiinnittyy laituriin merentutkimusalus Arandan viereen Helsingin Salmisaaressa.

Aranda on tehnyt oman seurantamatkansa Itämeren pääaltaalle ja tuonut huonoja uutisia: happitilanne on heikko, ja leville suoraan käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet ovat korkeita pohjan lähellä.

Meri ruokkii itse itseään.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nokia keskeyttää osingonmaksun ja muuttaa tulevaisuudennäkymänsä huonommiksi

    2. 2

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    3. 3

      Keski-ikä ja muut elämänvaiheet on ymmärretty väärin, sanoo tutkija – Se, mihin ryhmään kuulut, ei olekaan kiinni ikävuosista

      Tilaajille
    4. 4

      Nordea valahti tappiolle, pienentää roimasti osinkoa ja varoittaa henkilöstövähennyksistä – ”Tässä putsataan pöytä”

    5. 5

      Perussuomalaiset yhä suurin puolue, keskustan puheenjohtajavaihdos ei näy kannatuksessa

    6. 6

      Kaikilla on liikaa tavaraa, mutta etenkin muovin hävittäminen on vielä haitallisempaa kuin sen ostaminen

      Tilaajille
    7. 7

      Tara Junker hämmästeli ruotsalaisten intoa puhua suolistobakteereista – Nyt hän haluaa kertoa suomalaisille, miten suoliston bakteerikantaa voi parantaa

      Tilaajille
    8. 8

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    9. 9

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    10. 10

      Työnhakusivusto luopuu sukupuoli­sidonnaisista ammattinimikkeistä: ”Miksi vuonna 2019 täytyy hakea mittamiestä?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    4. 4

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    5. 5

      Rekasta löytyi 39 ruumista Britanniassa, ihmisiä sisältänyt kontti lastattiin lauttaan Belgiassa

    6. 6

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    7. 7

      Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”

    8. 8

      Vakavasti sairaiden nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan Helsingin seudulla väärin, sanoo kaksi kaiken nähnyttä ammattilaista

      Tilaajille
    9. 9

      Maailman muoviroskasta suuri osa on peräisin vain muutaman suuryhtiön tuotteista – ykkösenä Coca-Cola

    10. 10

      Valkotakkinen mies yritti raahata pojan pois Pohjois-Tapiolassa, epäilty saatu kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    8. 8

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    9. 9

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää