Kotimaa

Syksyllä 2015 vanhan lukion jumppasalissa oli miehenkorkuinen kasa retkipatjoja turva­paikanhakijoille – nyt taloa komistavat kristallikruunut ja punaiset matot

Ei ole pitkään siitä, kun torniolaistalo otti vastaan puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista. Tällä hetkellä rakennuksessa on retkipatjojen ja bajamajojen sijaan kaikki luksusmatkailun elementit.

Ensiksi tulivat kristallikruunut. Toistasataa massiivista valaisinta saapui rekassa entisen turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksen pihaan Torniossa vuosi sitten.

Yrittäjä Reijo Angeriaa kylmäsi hieman. Oli tullut hankittua iso kiinteistö Suomen ja Ruotsin rajalta, entinen Tornion yhteislyseo, ja nyt siihen oli tarkoitus loihtia luksushotelli.

Rakennus oli ollut pari vuotta tyhjillään sen jälkeen, kun toiminta turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksena lakkasi vuonna 2016.



Nimi Angerialla oli valmiina: Grand Hotel. Sen komeampaa ei voinut kuvitella, ja sen hän tiesi vetoavan kansainvälisiin asiakkaisiin, jotka eivät hae halpaa.

Loppukesän valossa punainen matto entisellä koulunpihalla hehkuu tulen sävyissä. Se johtaa Grand Hotelin sisäänkäyntiin, sisälle vasta avattuun hotelliin.

Ja millaiseen loistoon. Kristallikruunut ovat paikoillaan – ne kaikki yli sata. Tummat, majesteettiset sävyt seinillä ja muhkeissa matoissa tavoittelevat kansainvälisen luksuselämän tunnelmaa.

Entiset kolkot koulun käytävät ovat muuntautuneet ”bulevardeiksi” valoineen ja penkkeineen, ja vanha jumppasali on ”ballroom”, juhlasali. Siellä valkoiset pöytäliinat viistävät lattiaa ja näyttämö odottaa kuin valmiina hulppeaan palkintogaalaan.


Ei uskoisi, että alle neljä vuotta sitten samaan jumppa­saliin tuotiin miehen­korkuinen kasa retkipatjoja. Kun ne levitettiin vieri viereen lattialle, saliin mahtui satakunta nukkujaa. Peitoksi sai huovan.

Asuinsijaa tarvittiin turva­paikan­hakijoille, joita saapui vuoden 2015 syksyllä Tornion kautta Suomeen kiivaim­pina viikkoina kuuden­sadan ihmisen päivävauhtia.

Salin lisäksi majoitus­käytössä olivat luokka­huoneet. Ateriat tarjoiltiin koulun ruokalassa. Pihalta löytyi siirrettäviä käymälöitä ja suihkuja.

Kun ihmisiä alkoi loppukesästä tulla, tilanne muuttui nopeasti hallitsemattomaksi. Tulijat liftasivat teiden varsilla ja kolkuttelivat öisin poliisiasemien ovilla. Viranomaiset päättivät, että rajalle pitää saada järjestelykeskus, johon saapuvat ohjataan.

Oli luontevaa perustaa keskus juuri tähän. Rajalle ei ole matkaa kuin parisataa metriä, ja lisäksi rakennus oli tyhjillään. Tornion kaupunki oli juuri lakkauttanut siitä lukion.


Järjestelykeskus avattiin syyskuussa, ja Suomeen vuoden 2015 aikana saapuneista 32 000 turvapaikanhakijasta siinä ehdittiin rekisteröidä noin puolet.

Kun turvapaikanhakijoiden tulo vuoden 2016 alussa loppui yhtä no­peasti kuin oli alkanutkin, järjestelykeskukselle ei ollut enää tarvetta. Se suljettiin maaliskuussa puolen vuoden toiminnan jälkeen.

Järjestelykeskus jäi valmiustilaan, joka sekin purettiin pian, ja valtio päätti vuokrasopimuksensa. Tilanne oli muuttunut, kun kauttakulkumaat Etelä- ja Itä-Euroopassa vaihtoivat rajapolitiikkaansa.

Voiko vuoden 2015 tilanne toistua? Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta uskoo, että suuria määriä pakolaisia voi tulla vastaisuudessakin. Silloin Suomi on Lehdon mukaan aiempaa valmiimpi ottamaan tilanteen hallintaan.

Neljä vuotta sitten kynnys järjestelykeskuksen perustamiseen oli korkealla. Silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg muisteli viime keväänä julkaistussa kirjassaan, kuinka esiin kaivettiin pölyttynyt lakipykälä, joka mahdollisti järjestelykeskuksen perustamisen.

Pykälä ja jopa käsikirja järjestelykeskuksen pystyttämiseen olivat olemassa, jotta Suomella olisi ollut aikanaan valmius ottaa vastaan pakolaisia romahtaneesta Neuvostoliitosta.

”Järjestelykeskuksen perustamisohje on päivitetty viime vuoden lopulla, ja kynnys tehdä valmistelut keskusta varten on nyt selvästi matalampi. Poliittisen päätöksen keskus toki vaatii”, Lehto kuvaa.

Tornion lisäksi järjestelykeskuksen voisi tarpeen mukaan perustaa Lappeenrantaan, Ouluun, Turkuun, pääkaupunkiseudulle tai itärajan pohjoisempiin osiin.

Torniossa kiinteistön löytäminen ei ole Lehdon mukaan vastedeskään ongelma. Vaihtoehtoja löytyy useita. Materiaalia, kuten patjoja, on varastoitu vastaanottokeskuksiin, ja eri tahot ovat valmiina tarttumaan työhön, jos kutsu käy.

Entisen yhteislyseon tiloihin järjestelykeskusta ei enää tule. Grand Hotel Mustaparrassa yövytään nyt maksua vastaan.


Kymmenisen vuotta sitten pitkän linjan ravintolayrittäjä Reijo Angeria sairastui suolistosyöpään.

”Sairaalaan lähtiessä halasin kotipihan puut. Luulin, että kuolen. Kun sieltä selvisin, ostin ristin kaulaan.”

Aiemmin kiireisenä pitänyt festari- ja tapahtumayrittäjyys jäi, ja Angeria siirtyi hotellialalle.


Ennestään kuusi ravintolaa Torniossa omistava liikemies ehti ennen pakolaisten tuloa aloittaa yhden hotellin remontoinnin vanhaan pankkikiinteistöön. Se on ollut koko ajan täynnä.

”Liikematkailijoita, niitä Torniossa on ollut aina”, Angeria sanoo.

Kemin-Tornion alueen teollisuus tuottaa lähes kahdeksan prosenttia Suomen viennistä, ja se tekee rajakaupungista vilkkaan paikan.


Lapin-matkailun rahavirrat eivät Torniossa niinkään näy.

”Vielä”, uskoo Angeria. Hän luottaa kaavaan, jossa tarjonta lisää kysyntää.

Vilskettä rajalla riittää nykyiselläänkin. Haaparannan ja Tornion välisen rajan ylittää joka vuosi noin 14 miljoonaa ihmistä, mistä riittää kulkijoita lähes jatkuvana virtana vuorokauden jokaiselle minuutille.

Vuonna 2015 rajanylityksistä kehkeytyi kaaos, jota torniolaiset eivät unohda. Aina niin rauhallinen raja meni yhtäkkiä kiinni, ja kaupunkiin ilmestyi aseistettuja sotilas- ja siviiliasuisia viranomaisia.

”Omakin ravintola oli niitä täynnä. Tunnelma oli epätodellinen”, Angeria kuvaa.

Harva muistaa, että Torniossa oltiin samassa jamassa tasan sata vuotta aiemmin. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua rajan ylitti kahden ensimmäisen sotaviikon aikana 30 000 pakolaista.

Itämeren laivaliikenne oli sodan vuoksi poikki. Venäjältä tuli muiden maiden kansalaisia, jotka halusivat päästä nopeasti kotimaihinsa.

Tapahtumia todisti jo tuolloin sama rakennus, johon on nyt kiinnitetty Grand Hotel Mustaparran kyltti. Venäläisten vuonna 1914 sotakasarmikseen rakentama kiinteistön ensimmäinen osa oli Suomen itsenäistyttyä aluksi venäläisten sotilaiden vankila.

Sodan jälkeen rakennus kunnostettiin ja laajennettiin kouluksi, johon toisen maailmansodan aikaan sijoitettiin SS-miesten sotasairaala. Saksalaisten antauduttua sodan loppukahinoissa ulos marssi kymmeniä vankeja, joilta ei löydetty yhtään asetta.

”Talonmies arveli, että ne oli pudotettu ilmanvaihtolaitteiston suureen aukkoon, mutta arvoitusta ei ole tähän päivään mennessä ratkaistu”, Angeria kertoo.

Entä ne Suomeen neljä vuotta sitten tulleet 32 000 turvapaikanhakijaa, missä he ovat nyt?

Tänä vuonna tehdyn arvion mukaan heistä on Suomessa yhä noin 15 000 eli vajaa puolet saapuneista.

Näistä Suomessa olevista noin kaksi kolmesta on saanut turvapaikan tai tilapäisen oleskeluluvan. Lopuilla asia on yhä vireillä uusintahakemuksen tai valituksen muodossa.

Noin neljännes tapauksista raukesi tuoreeltaan tai jäi tutkimatta. Tulijat poistuivat saman tien, koska matkaan ladatut ennakko-odotukset eivät todennäköisesti täyttyneet.

Loput maasta poistuneet ovat lähteneet myöhemmin joko vapaaehtoisesti tai kielteisen päätöksen jälkeen oma-aloitteisesti tai poliisin saattamina.

Sitten on niitä, jotka ovat kadonneet. He ovat joko lähteneet Suomesta viranomaisille ilmoittamatta tai jääneet Suomeen elämään ilman lupaa, paperittomina.

Milloin turvapaikanhakijoiden tulo seuraavan kerran vilkastuu, sitä on vaikea ennakoida. Lehto muistuttaa, että sodan ja väkivallan takia kotinsa jättäneitä on maailmassa tälläkin hetkellä 74 miljoonaa.

”Afrikan nykyinen väkiluku on 1,2 miljardia, ja sen on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan 20–30 vuoden aikana. Jokainen voi miettiä, lähteekö sieltä porukkaa joskus liikkeelle.”

Jos tai kun lähtee, Torniossa ollaan valmiina. Pakolaisreittien keskellä yli sata vuotta seissyt yhteislyseon rakennus on sekin paikoillaan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    3. 3

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    4. 4

      HS tapasi miehen, jonka päätös syöksi koko Chilen kaaokseen: ”En iki­maailmassa kuvitellut, että näin kävisi”

    5. 5

      Käsiin kuolevia nuorukaisia, pakkaselta varjeleva rakkaus ja monen monta onnellista elämää – HS:n erikoisartikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    9. 9

      Evakkotyttö lähti malliksi Pariisiin, mutta palasi Suomeen filmitähdeksi ja kääntämään Aku Ankkaa

    10. 10

      Uho, tuho ja lopulta valo – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Talvivaaran lohduttomasta kaivoksesta kasvoi miljardien eurojen lupaus

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    6. 6

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    7. 7

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    8. 8

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    9. 9

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    10. 10

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    8. 8

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    9. 9

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    10. 10

      Varhain aamulla 80 vuotta sitten rajavartija Mikko Kallionpää ampui talvisodan ensimmäiset laukaukset – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten sota yllätti rivimiehet, poliitikot ja upseerit

      Tilaajille
    11. Näytä lisää